Ero sivun ”AirBaltic” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Virkkeen ensimmäinen kirjain kirjoitetaan versaalilla
p kielenhuolto
Rivi 34: Rivi 34:
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on Martin Gauss. Muun johtoryhmän muodostavat Martin Sedlacky (COO) ja '''Vitolds Jakovlevs''' (CFO).<ref name="airBaltic_mgmt">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.airbaltic.com/public/management.html|Nimeke = airBaltic Management|Julkaisija = airBaltic|Viitattu = 12.8.2015}}</ref>
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on Martin Gauss. Muun johtoryhmän muodostavat Martin Sedlacky (COO) ja '''Vitolds Jakovlevs''' (CFO).<ref name="airBaltic_mgmt">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.airbaltic.com/public/management.html|Nimeke = airBaltic Management|Julkaisija = airBaltic|Viitattu = 12.8.2015}}</ref>


Yhtiön tilanne kesäkuussa 2011 oli, että airBaltic oli outumassa konkurssiin, sillä viiden ensimmäisen kuukauden aikana sen tappiot olivat lähes 26 miljoonaa euroa. Väitteitä vararikkouhasta oli liikkunut jo pitkään. Tilanteen syynä talousministeri [[Artis Kampars]] piti sitä, että yrityksestä siirrettiin rahaa sen oheistoimintoja hoitaviin yrityksiin, joiden omistajia ei tiedetty. Yhtiö oli yhtenä epäiltynä rikostutkinassa, jossa tutkinnan kohteina oli myös korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen toimia. Epäiltiin muun muassa, että yhtiön johtaja Bertolt Flick olisi solminut poliitikko [[Ainas Slesers]]in kanssa ”fiktiivisiä sopimuksia”, joiden piti koskea mainostilan ostoa, mutta todellisuudessa rahoitettiinkin Sleserin [[Vaalikampanja|vaalikampanjointia]].<ref name="HSy">Kunnas, Kaja: Latvian talousministeri: AirBaltic konkurssin partaalla, Helsingin Sanomat 11.6.2011, s. B 5</ref>
Yhtiön tilanne kesäkuussa 2011 oli, että airBaltic oli joutumassa konkurssiin, sillä viiden ensimmäisen kuukauden aikana sen tappiot olivat lähes 26 miljoonaa euroa. Väitteitä vararikkouhasta oli liikkunut jo pitkään. Tilanteen syynä talousministeri [[Artis Kampars]] piti sitä, että yrityksestä siirrettiin rahaa sen oheistoimintoja hoitaviin yrityksiin, joiden omistajia ei tiedetty. Yhtiö oli yhtenä epäiltynä rikostutkinassa, jossa tutkinnan kohteina oli myös korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen toimia. Epäiltiin muun muassa, että yhtiön johtaja Bertolt Flick olisi solminut poliitikko [[Ainas Slesers]]in kanssa ”fiktiivisiä sopimuksia”, joiden piti koskea mainostilan ostoa, mutta todellisuudessa rahoitettiinkin Sleserin [[Vaalikampanja|vaalikampanjointia]].<ref name="HSy">Kunnas, Kaja: Latvian talousministeri: AirBaltic konkurssin partaalla, Helsingin Sanomat 11.6.2011, s. B 5</ref>


== Kohteet ==
== Kohteet ==

Versio 22. kesäkuuta 2018 kello 14.08

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Historiaosio päättyy vuoteen 2011.
airBaltic
IATA: BT – ICAO: BTI
Kutsukoodi AIRBALTIC
Perustettu 1995
Laivaston koko 31
Kohteiden määrä 70
Solmukohdat Latvia Riika
Liettua Vilna
Viro Tallinna
Emoyhtiö A/S Air Baltic Corporation
Kotipaikka Latvia Riika, Latvia
Kanta-asiakasohjelma PINS
Avainhenkilö(t) Martin Gauss (toimitusjohtaja)
Yhtiön sivut www.airbaltic.com

A/S Air Baltic Corporation, lyhennettynä AirBaltic tai airBaltic (IATA: BT, ICAO: BTI), on Latvian kansallinen lentoyhtiö, joka on perustettu vuonna 1995. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Riiassa, ja suurin osa lennoista operoidaan Riian kansainväliseltä lentoasemalta. Kohteita yhtiöllä on 67, ja sen laivasto koostuu 25 lentokoneesta, joiden lisäksi sillä on kahdeksan konetta tilauksessa. Latvian valtio omistaa yhtiön osakkeista 53 prosenttia, toimitusjohtaja Bertolt Flick 47 prosenttia[1].

AirBalticin muita solmukohtia ovat Vilnan kansainvälinen lentoasema ja Tallinnan Lennart Meri -lentoasema. Lisäksi yhtiö ilmoitti 23. syyskuuta 2010 perustavansa uuden solmukohdan Oulun lentoasemalle.[2][3] Yhtiöllä oli aiemmin tiivistä yhteistyötä Scandinavian Airlines -lentoyhtiön kanssa, muun muassa kanta-asiakasohjelman muodossa. AirBaltic työllistää noin 790 ihmistä.

Historia 1996–2011

Vuonna 1996 airBaltic sai ensimmäisen Avro RJ70 -koneensa. Samana vuonna airBaltic liittyi SAS:n EuroBonus-yhteistyöhön. Vuonna 1997 aloitettiin rahtitoiminnot, ja vuonna 1998 yhtiön laivastoon liittyi Fokker 50 -konetyyppi. Vuonna 1999 tällä konetyypillä korvattiin Saab 340 -koneet.lähde?

Ensimmäiset Boeing 737-500 -koneet liittyivät airBalticin laivastoon vuonna 2003. 1. kesäkuuta 2004 airBaltic aloitti toiminnot Liettuan pääkaupungin Vilnan lentoasemalla, josta se alkoi lentää viiteen kohteeseen. Lokakuussa 2004 lentoyhtiö alkoi käyttää nimestään muotoa airBaltic.lähde?

Nykysin airBalticin 30 koneen laivasto koostuu Boeingin 737-500- ja 737-300- ja Bombardierin CS300- ja Q400 NextGen -koneista. Vuonna 2016 airBalticille saapuivat ensimmäiset Bombardier CS300 -koneet. Yhtiö ilmoitti luopuvansa potkurikoneista vuoteen 2021 mennessä tai aiemmin, jos se saa leasing-koneilleen uudet käyttäjät.lähde?

Tammikuussa 2007 airBalticin reittiverkko kattoi 34 kohdetta Riiasta, 12 Vilnasta ja kaksi Kaliningradista. Vuoteen 2009 tultaessa on liikenne Vilnassa huomattavasti vähentynyt, sillä yhtiö lentää Vilnasta enää kolmeen kohteeseen. Yhtiö on vuonna 2009 aloittanut useita välilaskullisia reittejä, joiden avulla se on luonut uudet reitit Linköping–Bergen, Linköping–Stavanger, Tampere–Kuopio, Turku–Oulu sekä Turku–Tallinna. Kyseisiä reittejä ei kuitenkaan enää lennetä.lähde?

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on Martin Gauss. Muun johtoryhmän muodostavat Martin Sedlacky (COO) ja Vitolds Jakovlevs (CFO).[4]

Yhtiön tilanne kesäkuussa 2011 oli, että airBaltic oli joutumassa konkurssiin, sillä viiden ensimmäisen kuukauden aikana sen tappiot olivat lähes 26 miljoonaa euroa. Väitteitä vararikkouhasta oli liikkunut jo pitkään. Tilanteen syynä talousministeri Artis Kampars piti sitä, että yrityksestä siirrettiin rahaa sen oheistoimintoja hoitaviin yrityksiin, joiden omistajia ei tiedetty. Yhtiö oli yhtenä epäiltynä rikostutkinassa, jossa tutkinnan kohteina oli myös korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen toimia. Epäiltiin muun muassa, että yhtiön johtaja Bertolt Flick olisi solminut poliitikko Ainas Slesersin kanssa ”fiktiivisiä sopimuksia”, joiden piti koskea mainostilan ostoa, mutta todellisuudessa rahoitettiinkin Sleserin vaalikampanjointia.[1]

Kohteet

airBalticin Boeing 737-500.
airBalticin Bombardier CS300
Kaupunki Kohteet
Riika Aberdeen, Almaty, Amsterdam, Ateena, Baku, Barcelona, Berliini, Billund, Bordeaux, Bryssel, Budapest, Catania, Dubrovnik, Düsseldorf, Frankfurt am Main, Gdańsk, Geneve, Göteborg, Hamburg, Helsinki, Kaliningrad, Kazan, Kiova, Kööpenhamina, Larnaca, Liepāja, Lissabon, Lontoo, Madrid, Málaga, Malta, Milano, Minsk, Moskova, München, Nizza, Odessa, Olbia, Oslo, Palanga, Palma de Mallorca, Pariisi, Pietari, Praha, Reykjavík, Rijeka, Ródos, Rooma, Sotši, Split, Stavanger, Tallinna, Tampere, Tbilisi, Tel Aviv, Thessaloniki, Tukholma, Turku, Varsova, Venetsia, Vilna, Wien, Zürich
Vilna Amsterdam, Berliini, München, Pariisi, Riika, Tallinna
Tallinna Amsterdam, Berliini, Lontoo, Pariisi, Riika, Vilna, Wien

Kohdemuutokset

AirBaltic avasi 17. joulukuuta 2013 uuden reitin Riiasta Abu Dhabiin yhteistyössä Etihad Airwaysin kanssa.[5]

Laivasto

airBalticin laivasto tammikuussa 2018[6]
Konetyyppi Laivastossa Matkustajia Huomioita
Boeing 737-300 6 142/144/146 Poistuu käytöstä, korvaajana CS300
Boeing 737-500 5 120 Poistuu käytöstä, korvaajana CS300
Q400 NextGen 12 76 Kaksimoottorinen potkuriturbiinikone,

poistuu laivastosta viimeistään 2021.[7]

Bombardier CS300 8 145 Tilauksessa 18
Fokker F50

Helmikuussa 2010 sen laivaston keski-ikä oli 16,1 vuotta.[8]

Lähteet

  1. ↑ a b Kunnas, Kaja: Latvian talousministeri: AirBaltic konkurssin partaalla, Helsingin Sanomat 11.6.2011, s. B 5
  2. ↑ Solmukohdasta syntyi iso ilo Kaleva. 23.9.2010. Oulu: Kaleva Oy. Viitattu 23.9.2010.
  3. ↑ AirBaltic valitsi Oulun liikenteensä solmukohdaksi Helsingin Sanomat. 23.9.2010. Helsinki: Sanoma News Oy. Viitattu 26.9.2010.
  4. ↑ airBaltic Management airBaltic. Viitattu 12.8.2015.
  5. ↑ airBaltic to the UAE. Airliner World, helmikuu 2014, s. 7.
  6. ↑ Laivasto | Tietoja airBalticista www.airbaltic.com. Viitattu 15.1.2018. (englanniksi)
  7. ↑ AirBaltic to replace Bombardier Q400s with jets atwonline.com. Viitattu 15.1.2018. (englanniksi)
  8. ↑ Airfleets: "Fleet age Air Baltic." www.airfleets.net. Viitattu 8.2.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

SAS Internationals Airbus A330
SAS Group

Allianssi: Star Alliance
Lentoyhtiöt: SAS • Air Greenland
Entiset lentoyhtiöt: airBaltic • Spanair • Quantum Air • Estonian Air • Widerøe • Blue1

Eurooppalaisten lentoyhtiöiden yhteistyöjärjestön (AEA) jäsenet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=AirBaltic&oldid=17389794”