Ero sivun ”Valtatie 1” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 35: Rivi 35:


=== Moottoritien rakennusvaiheet ===
=== Moottoritien rakennusvaiheet ===
Tien alkupää Helsingissä kävi nopeasti ahtaaksi, ja vuonna [[1956]] aloitettiin Suomen ensimmäisen [[moottoritie]]n rakentaminen Helsingin [[Munkkiniemi|Munkkiniemestä]] [[Espoo]]n [[Gumböle]]en, suunnilleen nykyiseen [[Kehä III]]:n liittymään saakka. Uusi, ''Tarvontieksi'' kutsuttu moottoritie valmistui [[16. joulukuuta]] [[1962]]. Nykyään sen nimenä on Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen alueella ''Turunväylä''. Moottoritietä jatkettiin [[Lohjanharju]]lle [[1970-luku|1970-luvulle]] mennessä kolmessa osassa: Ensin vuonna [[1967]] rakennettiin 14 kilometrin osuus [[Veikkola]]an, sitten neljän kilometrin osuus Veikkolan ohi ja tämän jälkeen Nummenkylään loppuosuus, joka valmistui [[1971]]. Viimeiseen urakkaan kuuluivat myös [[Porintie]]n alkuosuus [[Palojärvi (Vihdin kylä)|Palojärven]] liittymästä ja [[Lohja]]n suuntaan erkaneva muutaman kilometrin [[moottoriliikennetie]]osuus. 10. syyskuuta 1977 tiellä avattiin maailman ensimmäinen automaattinen [[sääasema]]<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Luoma, Jukka | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1979 | Vuosi = 1978 | Sivu = 12 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Tunniste=ISBN 951-1-04873-2}}</ref>.
Tien alkupää Helsingissä kävi nopeasti ahtaaksi, ja vuonna 1956 aloitettiin Suomen ensimmäisen [[moottoritie]]n rakentaminen Helsingin [[Munkkiniemi|Munkkiniemestä]] [[Espoo]]n [[Gumböle]]en, suunnilleen nykyiseen [[Kehä III]]:n liittymään saakka. Uusi, ''Tarvontieksi'' kutsuttu moottoritie valmistui 16. joulukuuta 1962. Nykyään sen nimenä on Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen alueella ''Turunväylä''. Moottoritietä jatkettiin [[Lohjanharju]]lle 1970-luvulle mennessä kolmessa osassa: Ensin vuonna 1967 rakennettiin 14 kilometrin osuus [[Veikkola]]an, sitten neljän kilometrin osuus Veikkolan ohi ja tämän jälkeen Nummenkylään loppuosuus, joka valmistui 1971. Viimeiseen urakkaan kuuluivat myös [[Porintie]]n alkuosuus [[Palojärvi (Vihdin kylä)|Palojärven]] liittymästä ja [[Lohja]]n suuntaan erkaneva muutaman kilometrin [[moottoriliikennetie]]osuus. 10. syyskuuta 1977 tiellä avattiin maailman ensimmäinen automaattinen [[sääasema]]<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Luoma, Jukka | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1979 | Vuosi = 1978 | Sivu = 12 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Tunniste=ISBN 951-1-04873-2}}</ref>.


Tämän jälkeen moottoriteiden rakentaminen pysähtyi ykköstien osalta lähes 15 vuodeksi. [[1970-luku|1970-luvulla]] valmistui tosin lyhyt nelikaistainen osuus [[Kaarina]]n ja Turun välille sekä [[Salo]]n ohikulkutie. Nämä osuudet eivät kuitenkaan olleet moottoriteitä. Moottoritien rakentamista jatkettiin [[1990-luku|1990-luvulla]] Turun päästä. Ensimmäisenä valmistui [[Paimio]]n ja Kaarinan välinen osuus [[1990-luku|1990-luvun]] puolivälissä. Kaarinan ja Turun välinen osuus valmistui 1990-luvun lopulla ensin valtatien 10 liittymään saakka; viimeinen osuus, johon kuului [[Aurajoki|Aurajoen]] ylittävä silta, valmistui [[2000-luku|2000-luvun]] alussa. Muurlan ja Paimion välinen moottoritieosuus valmistui vuonna [[2003]].
Tämän jälkeen moottoriteiden rakentaminen pysähtyi ykköstien osalta lähes 15 vuodeksi. 1970-luvulla valmistui tosin lyhyt nelikaistainen osuus [[Kaarina]]n ja Turun välille sekä [[Salo]]n ohikulkutie. Nämä osuudet eivät kuitenkaan olleet moottoriteitä. Moottoritien rakentamista jatkettiin 1990-luvulla Turun päästä. Ensimmäisenä valmistui [[Paimio]]n ja Kaarinan välinen osuus 1990-luvun puolivälissä. Kaarinan ja Turun välinen osuus valmistui 1990-luvun lopulla ensin valtatien 10 liittymään saakka; viimeinen osuus, johon kuului [[Aurajoki|Aurajoen]] ylittävä silta, valmistui 2000-luvun alussa. Muurlan ja Paimion välinen moottoritieosuus valmistui vuonna 2003.


Lohjanharjun ja Muurlan välisen moottoritieosuuden rakentaminen aloitettiin tammikuussa [[2004]]. Sen ensimmäinen, 12 kilometriä pitkä osuus Lohjanharjulta [[Lohja]]lle avattiin liikenteelle [[15. joulukuuta]] [[2005]]. Hankkeeseen sisältyi yksi uusi eritasoliittymä, minkä lisäksi olemassa olevaa Hevoskallion eritasoliittymää parannettiin. Tätä osuutta ei kuitenkaan vielä liitetty valtatiehen.<ref name="tiehallinto_e18lohjanharju-lohja">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=71&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=2410&_pageid=71&linkki=547&julkaisu=329&kieli=fi&julkaisu=329&julkaisu=1988 | Nimeke = E18 -moottoritie Lohja–Lohjanharju | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 24.1.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tiehallinto | Viitattu = 29.7.2007 }}</ref>
Lohjanharjun ja Muurlan välisen moottoritieosuuden rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2004. Sen ensimmäinen, 12 kilometriä pitkä osuus Lohjanharjulta [[Lohja]]lle avattiin liikenteelle 15. joulukuuta 2005. Hankkeeseen sisältyi yksi uusi eritasoliittymä, minkä lisäksi olemassa olevaa Hevoskallion eritasoliittymää parannettiin. Tätä osuutta ei kuitenkaan vielä liitetty valtatiehen.<ref name="tiehallinto_e18lohjanharju-lohja">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=71&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=2410&_pageid=71&linkki=547&julkaisu=329&kieli=fi&julkaisu=329&julkaisu=1988 | Nimeke = E18 -moottoritie Lohja–Lohjanharju | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 24.1.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tiehallinto | Viitattu = 29.7.2007 }}</ref>


Alun perin uusi tie oli tarkoitus avata kokonaisuudessaan liikenteelle 15. marraskuuta [[2008]].<ref name="tiehallinto_e18muurla-lohja">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiehallinto.fi/e18/ | Nimeke = E18 Muurla–Lohja| Julkaisija = Tiehallinto | Viitattu = 29.7.2007 | Kieli = }}</ref> Tunneliturvallisuusjärjestelmien testauksen vuoksi Lohjan ja Lahnajärven välisen osuuden käyttöönotto viivästyi yli kaksi kuukautta.<ref name="yle20081202">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id109191.html | Nimeke = Turun moottoritien avaaminen viivästyy edelleen| Julkaisu = YLE Uutiset| Ajankohta = 2.12.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 2.12.2008 }}</ref> Ensimmäisenä otettiin käyttöön osuus [[Lahnajärvi|Lahnajärveltä]] Muurlaan 19. marraskuuta 2008.<ref name="tiehallinto20081118">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=68&_dad=julia&_schema=PORTAL30&kieli=fi&menu=12583&_pageid=71&kieli=fi&linkki=27677&julkaisu=9200 | Nimeke = E18-moottoritien Muurla–Lahnajärvi-osuus avataan 19.11.2008| Ajankohta = 18.11.2008| Julkaisija = Tiehallinto | Viitattu = 19.11.2008}}</ref> Lopulta [[28. tammikuuta]] [[2009]] valmistui myös Lohjan ja Muurlan välinen moottoritieosuus.
Alun perin uusi tie oli tarkoitus avata kokonaisuudessaan liikenteelle 15. marraskuuta 2008.<ref name="tiehallinto_e18muurla-lohja">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiehallinto.fi/e18/ | Nimeke = E18 Muurla–Lohja| Julkaisija = Tiehallinto | Viitattu = 29.7.2007 | Kieli = }}</ref> Tunneliturvallisuusjärjestelmien testauksen vuoksi Lohjan ja Lahnajärven välisen osuuden käyttöönotto viivästyi yli kaksi kuukautta.<ref name="yle20081202">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id109191.html | Nimeke = Turun moottoritien avaaminen viivästyy edelleen| Julkaisu = YLE Uutiset| Ajankohta = 2.12.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 2.12.2008 }}</ref> Ensimmäisenä otettiin käyttöön osuus [[Lahnajärvi|Lahnajärveltä]] Muurlaan 19. marraskuuta 2008.<ref name="tiehallinto20081118">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=68&_dad=julia&_schema=PORTAL30&kieli=fi&menu=12583&_pageid=71&kieli=fi&linkki=27677&julkaisu=9200 | Nimeke = E18-moottoritien Muurla–Lahnajärvi-osuus avataan 19.11.2008| Ajankohta = 18.11.2008| Julkaisija = Tiehallinto | Viitattu = 19.11.2008}}</ref> Lopulta 28. tammikuuta 2009 valmistui myös Lohjan ja Muurlan välinen moottoritieosuus.


Uuteen osuuteen sisältyi kahdeksan eritasoliittymää ja seitsemän tunnelia, joiden yhteispituus on 5,1 kilometriä. Tunneleista pisin, [[Karnaisten tietunneli|Karnaisten tunneli]], on 2,3 kilometriä pitkä ja Suomen toiseksi pisin maantietunneli. Koko Lohjanharju–Muurla-tien kustannusarvio oli 335 miljoonaa euroa, mikä sisälsi myös valtatiehen 25 kuuluvan Lohjan läntisen sisääntulotien. Tietä on rakennettu niin sanotulla [[elinkaarimalli]]lla, jossa Tieyhtiö Ykköstie Oy rakensi tien ja myös vastaa tien kunnossapidosta vuoteen [[2029]] asti. Tien käyttöönoton yhteydessä myös osa vuonna [[2005]] valmistuneesta moottoritieosuudesta muutettiin valtatieksi 1. Kun uusi moottoritie avattiin liikenteelle, valtatiestä 1 tuli kokonaan vähintään nelikaistainen. Valtatie 1 onkin [[valtatie 29]]:n ohella ainoa Suomen valtatie, joka on kokonaisuudessaan kaksiajorataista tietä.
Uuteen osuuteen sisältyi kahdeksan eritasoliittymää ja seitsemän tunnelia, joiden yhteispituus on 5,1 kilometriä. Tunneleista pisin, [[Karnaisten tietunneli|Karnaisten tunneli]], on 2,3 kilometriä pitkä ja Suomen toiseksi pisin maantietunneli. Koko Lohjanharju–Muurla-tien kustannusarvio oli 335 miljoonaa euroa, mikä sisälsi myös valtatiehen 25 kuuluvan Lohjan läntisen sisääntulotien. Tietä on rakennettu niin sanotulla [[elinkaarimalli]]lla, jossa Tieyhtiö Ykköstie Oy rakensi tien ja myös vastaa tien kunnossapidosta vuoteen 2029 asti. Tien käyttöönoton yhteydessä myös osa vuonna 2005 valmistuneesta moottoritieosuudesta muutettiin valtatieksi 1. Kun uusi moottoritie avattiin liikenteelle, valtatiestä 1 tuli kokonaan vähintään nelikaistainen. Valtatie 1 onkin [[valtatie 29]]:n ohella ainoa Suomen valtatie, joka on kokonaisuudessaan kaksiajorataista tietä.


== Tiehankkeita ==
== Tiehankkeita ==

Versio 22. kesäkuuta 2018 kello 11.26

Valtatie 1
Ykköstie, Tarvontie, Turunväylä
Valtatie 1
Valtatie 1
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 165,2 km
Alkupiste Helsinki
Reitti Salo (112 km)
Päätepiste Turku (165,2 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku vähintään nelikaistainen
Katso myös Valtatie 1 Commonsissa

Valtatie 1 eli Turunväylä on Helsingistä Turkuun johtava valtatie. Se on osa kansainvälistä E18-väylää. Tien pituus on 165,2 kilometriä. Tie kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon ja yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

Tien kulku

Valtatie 1 on kokonaan moottoritietä lukuun ottamatta Helsingin kaupungin alueella katuverkossa kulkevaa 5,8 kilometrin ja Turun päässä olevaa 2,5 kilometrin osuutta. Sen viimeinenkin osa avattiin liikenteelle 28. tammikuuta 2009[1]. Tien avaamista viivästyttivät tunneleiden varotoiminnoissa ilmenneet ongelmat. Tien liikenne on varsin sujuvaa, lukuun ottamatta ajoittaisia ruuhkia Helsingin päässä.

Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: HelsinkiEspooKauniainenEspoo (uudelleen) – KirkkonummiVihtiLohjaVihti (uudelleen) – Lohja (uudelleen) – SaloPaimioKaarinaTurku. Vilkkaimmillaan Valtatie 1 on Kehä I:n ja Kehä II:n välillä, missä keskimääräinen liikennemäärä on noin 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. [2]

Historia

Helsingin ja Turun välillä on kulkenut maantie jo 1300-luvun puolivälistä, jolloin Turusta Viipurin johtava Suuri rantatie muodostui.[3]

Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Helsingin ja Turun välinen valtatie nimettiin valtatieksi 1. Valtatien 1 rakentaminen oli eräs Suomen varhaisimmista valtatiehankkeista. Sen rakentaminen alkoi jo 1930-luvulla, ja uusi tie valmistui vaiheittain vuoteen 1951 mennessä. Valmistunut tie oli aikanaan hyvin uudenaikainen. Liikennemäärien kasvaessa tien suorituskyky ja turvallisuus kuitenkin heikkenivät, ja ennen moottoritien valmistumista ykköstie oli ollut pitkään profiililtaan vanhanaikainen, mutkainen ja mäkinen, ruuhkainen ja vaarallinen. Tietä oli parannettu ohituskaistoin, mutta kaistojen päätekohdissa oli tapahtunut vakaviakin onnettomuuksia.[4]

Vuosien 1956 ja 2009 välisenä aikana rakennettiin Helsingin ja Turun välille vaiheittain moottoritie. Sitä mukaa kuin sen eri osat otettiin käyttöön, vanha ykköstie jäi rinnakkaistieksi, jonka numero alun perin oli 118. 1990-luvun puolivälin tienumerouudistuksessa rinnakkaistien numero "standardisoitiin" ja muutettiin seututieksi 110.

Moottoritien rakennusvaiheet

Tien alkupää Helsingissä kävi nopeasti ahtaaksi, ja vuonna 1956 aloitettiin Suomen ensimmäisen moottoritien rakentaminen Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen, suunnilleen nykyiseen Kehä III:n liittymään saakka. Uusi, Tarvontieksi kutsuttu moottoritie valmistui 16. joulukuuta 1962. Nykyään sen nimenä on Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen alueella Turunväylä. Moottoritietä jatkettiin Lohjanharjulle 1970-luvulle mennessä kolmessa osassa: Ensin vuonna 1967 rakennettiin 14 kilometrin osuus Veikkolaan, sitten neljän kilometrin osuus Veikkolan ohi ja tämän jälkeen Nummenkylään loppuosuus, joka valmistui 1971. Viimeiseen urakkaan kuuluivat myös Porintien alkuosuus Palojärven liittymästä ja Lohjan suuntaan erkaneva muutaman kilometrin moottoriliikennetieosuus. 10. syyskuuta 1977 tiellä avattiin maailman ensimmäinen automaattinen sääasema[5].

Tämän jälkeen moottoriteiden rakentaminen pysähtyi ykköstien osalta lähes 15 vuodeksi. 1970-luvulla valmistui tosin lyhyt nelikaistainen osuus Kaarinan ja Turun välille sekä Salon ohikulkutie. Nämä osuudet eivät kuitenkaan olleet moottoriteitä. Moottoritien rakentamista jatkettiin 1990-luvulla Turun päästä. Ensimmäisenä valmistui Paimion ja Kaarinan välinen osuus 1990-luvun puolivälissä. Kaarinan ja Turun välinen osuus valmistui 1990-luvun lopulla ensin valtatien 10 liittymään saakka; viimeinen osuus, johon kuului Aurajoen ylittävä silta, valmistui 2000-luvun alussa. Muurlan ja Paimion välinen moottoritieosuus valmistui vuonna 2003.

Lohjanharjun ja Muurlan välisen moottoritieosuuden rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2004. Sen ensimmäinen, 12 kilometriä pitkä osuus Lohjanharjulta Lohjalle avattiin liikenteelle 15. joulukuuta 2005. Hankkeeseen sisältyi yksi uusi eritasoliittymä, minkä lisäksi olemassa olevaa Hevoskallion eritasoliittymää parannettiin. Tätä osuutta ei kuitenkaan vielä liitetty valtatiehen.[6]

Alun perin uusi tie oli tarkoitus avata kokonaisuudessaan liikenteelle 15. marraskuuta 2008.[7] Tunneliturvallisuusjärjestelmien testauksen vuoksi Lohjan ja Lahnajärven välisen osuuden käyttöönotto viivästyi yli kaksi kuukautta.[8] Ensimmäisenä otettiin käyttöön osuus Lahnajärveltä Muurlaan 19. marraskuuta 2008.[9] Lopulta 28. tammikuuta 2009 valmistui myös Lohjan ja Muurlan välinen moottoritieosuus.

Uuteen osuuteen sisältyi kahdeksan eritasoliittymää ja seitsemän tunnelia, joiden yhteispituus on 5,1 kilometriä. Tunneleista pisin, Karnaisten tunneli, on 2,3 kilometriä pitkä ja Suomen toiseksi pisin maantietunneli. Koko Lohjanharju–Muurla-tien kustannusarvio oli 335 miljoonaa euroa, mikä sisälsi myös valtatiehen 25 kuuluvan Lohjan läntisen sisääntulotien. Tietä on rakennettu niin sanotulla elinkaarimallilla, jossa Tieyhtiö Ykköstie Oy rakensi tien ja myös vastaa tien kunnossapidosta vuoteen 2029 asti. Tien käyttöönoton yhteydessä myös osa vuonna 2005 valmistuneesta moottoritieosuudesta muutettiin valtatieksi 1. Kun uusi moottoritie avattiin liikenteelle, valtatiestä 1 tuli kokonaan vähintään nelikaistainen. Valtatie 1 onkin valtatie 29:n ohella ainoa Suomen valtatie, joka on kokonaisuudessaan kaksiajorataista tietä.

Tiehankkeita

Kehä I:n ja Nihtisillan väliin avautui 2015 uusi liittymä, Turvesolmu. [10] Liittymästä etelään kulkeva Turveradantie johtaa Koivumankkaantielle. [11]

Pääkaupunkiseudulla tien kapasiteettia tullaan lisäämään merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Ensin rakennettiin kolmannet kaistat Kehä I:ltä Kehä II:lle Kehä I:n parantamishankkeen yhteydessä. Toisessa vaiheessa kolmannet kaistat rakennetaan Kehä II:lta Kehä III:sta eteenpäin Histaan saakka. Kolmannessa vaiheessa kolmannet kaistat rakennetaan Histasta edelleen valtatie 2:n liittymään Palojärveen saakka.

Kirkkojärven kohdan perusparannus 2017

Espoon Kirkkojärven kohdalla tie on rakentamisen jälkeen painunut 1–2 metriä pehmeän savisen maaperän vuoksi, koska tietä ei aikanaan paalutettu. Vesi on noussut tielle 2011 ja 2017. Vuoden 2011 tulvimisen jälkeen tietä päätettiin nostaa ja painumisen estämiseksi tehdä betonipaalutus. Työ oli meneillään, kun lokakuussa 2017 vesi nousi tielle niin paljon, että toinen kaista kumpaankin suuntaan jouduttiin sulkemaan, ja liikenne puuroutui jatkuvasti. Veden nousua tielle estettiin hiekkasäkkivallein.[12][13]

Tunnelit

Valtatie 1:llä on useita merkittävän pituisia tietunneleita, joissa jokaisessa on useita hätäpoistumisteitä ja SOS-puhelimet.

Tunnelit on numeroitu seuraavasti:

Nro Tunneli Paikkakunta Pituus metriä
2 Isokylän tunneli Salo 435
3 Hepomäen tunneli Salo 250
4 Lakiamäen tunneli Salo 480
5 Tervakorven tunneli Lohja 575
6 Pitkämäen tunneli Lohja 620
7 Orosmäen tunneli Lohja 645
8 Karnaisten tunneli Lohja 2230
9 Lehmihaan tunneli Lohja 265

Tunnelia nro 1 ei ole vielä rakennettu, vaan sen numero lienee varattu E18 Turun kehätielle Raision keskustan kohdille suunniteltuun tunneliin. [14]

Kuvia

Lähteet

Viitteet

  1. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/e_18_moottoritie_avataan_510409.html
  2. Liikennemääräkartta 2009 Liikennevirasto. Viitattu 18.9.2010.
  3. Suuri Rantatie – Kuninkaantie Tiehallinto. Viitattu 29.7.2007.
  4. http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt1.htm Matti Grönroosin sivu valtatiestä 1. Viitattu 24.4.2016.
  5. Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 12. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
  6. E18 -moottoritie Lohja–Lohjanharju 24.1.2007. Tiehallinto. Viitattu 29.7.2007.
  7. E18 Muurla–Lohja Tiehallinto. Viitattu 29.7.2007.
  8. Turun moottoritien avaaminen viivästyy edelleen YLE Uutiset. 2.12.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 2.12.2008.
  9. E18-moottoritien Muurla–Lahnajärvi-osuus avataan 19.11.2008 18.11.2008. Tiehallinto. Viitattu 19.11.2008.
  10. Espoon kaupunki: Turvesolmun eritasoliittymä espoo.fi. Viitattu 3.2.2014.
  11. Espoon kaupunki: Turveradantien rakentaminen espoo.fi. Viitattu 3.2.2014.
  12. Armeija säkitti Turunväylän ja se pysyy auki, Yle.fi, uutiset 12.10.2017
  13. Vesi tulvii Turun moottoritielle, koska tie on rakennettu keskelle järveä, Hs.fi 11.10.2017
  14. Kysy.fi: Valtatien ykkösen tunnelien numeroinnista - tunnelit 1-3 Kysy.fi. 27.8.2017. Viitattu 22.9.2017.

Aiheesta muualla