Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”VR:n makasiinit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Olimar (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
24 848 muokkausta
purkuvuoteen eteläisen siiven purku 2018
Merkkaus:  2017 source edit 
Tpe1 (keskustelu | muokkaukset)
2 493 muokkausta
kh, viitteitä päivitetty
Rivi 27: Rivi 27:
| huomautukset =
| huomautukset =
}}
}}
'''VR:n makasiinit''' olivat joukko varastorakennuksia [[Helsinki|Helsingissä]] [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintien]] varrella vastapäätä [[Eduskuntatalo]]a suunnilleen nykyisen [[Helsingin Musiikkitalo|Musiikkitalon]] ja [[Kansalaistori]]n paikalla. [[Bruno Granholm]]in suunnittelemat makasiinit rakennettiin vuonna 1899, jonka jälkeen niitä laajennettiin ja korjattiin useaan otteeseen. VR siirsi tavaraliikenteen [[Pasilan asema|Pasilaan]] vuonna 1988, minkä jälkeen makasiineihin tuli lukuisia vuokralaisia. Vuonna 2002 Makasiinit päätettiin purkaa Musiikkitalon tieltä, mikä aiheutti paljon vastustusta. Toukokuussa 2006 Makasiineilla syttyi vain kolme päivää ennen suunniteltua purkamisen aloittamisajankohtaa tulipalo, joka tuhosi lähes koko eteläisen makasiinin. Makasiinien eteläisen siiven palosta säilyneen osan purku aloitettiin vuonna 2018. Sen paikalle osaksi makasiinipuistoa rakennetaan punaisista tiilistä taideteos ''Massa''.
'''VR:n makasiinit''' olivat joukko varastorakennuksia [[Helsinki|Helsingissä]] [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintien]] varrella vastapäätä [[Eduskuntatalo]]a, suunnilleen nykyisen [[Helsingin Musiikkitalo|Musiikkitalon]] ja [[Kansalaistori]]n paikalla. [[Bruno Granholm]]in suunnittelemat makasiinit rakennettiin vuonna 1899, ja myöemmin niitä laajennettiin ja korjattiin useaan otteeseen. VR siirsi tavaraliikenteen [[Pasilan asema|Pasilaan]] vuonna 1988, minkä jälkeen makasiineihin tuli vuokralaisia. Vuonna 2002 makasiinit päätettiin purkaa [[Musiikkitalo]]n tieltä, mikä aiheutti paljon vastustusta. Toukokuussa 2006 makasiineilla syttyi vain kolme päivää ennen suunniteltua purkamista tulipalo, joka tuhosi lähes koko eteläisen makasiinin. Makasiinien eteläisen siiven palosta säilyneen osan purku aloitettiin vuonna 2018. Sen paikalle osaksi makasiinipuistoa rakennetaan punaisista tiilistä taideteos ''Massa''.


==Historia==
==Historia==
Rivi 36: Rivi 36:
[[Bruno Granholm|Bruno Ferdinand Granholm]] tuli piirtäjäksi [[Rautatiehallitus|Rauta­tie­hallitukseen]] vuonna 1892, ja hänet nimitettiin arkkitehdiksi samana vuonna.<ref>Oksanen 2006, s. 29</ref> Granholm suunnitteli kaksisiipisen makasiinin vuonna 1898. Hän valitsi materiaaliksi puun sijasta tiilen, mikä saattoi johtua makasiinien suuresta koosta tai siitä, että niistä haluttiin tehdä edustavat, pitkäikäiset ja paloturvalliset. Rakennusta varten Helsinkiin tuotiin yhteensä 630&nbsp;000 tiiliharkkoa, todennäköisesti sisämaasta. Lastaussilloille tehtiin katokset,<ref name="O17"/> jotka uusittiin myöhemmin 1950-luvulla.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Poliisi haluaa vangita kaksi vappurähinöijää|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Leivonniemi, Samuli & Parkkonen, Santti|Ajankohta=4.5.2006}}</ref> Laiturit sijoitettiin samaan tasoon junien kanssa, mikä helpotti lastausta. Toimistot ja tullit sijoitettiin rakennusten päätyihin, ja niitä koristeltiin muun muassa räystäillä sekä katon harjaan kulmiin sijoitetuilla koristeilla.<ref name="O17"/> Makasiinien valmistuttua [[Rautatientori]]n laidalla sijainnut makasiini purettiin.<ref name="Oksanen 2006, s. 21"/>
[[Bruno Granholm|Bruno Ferdinand Granholm]] tuli piirtäjäksi [[Rautatiehallitus|Rauta­tie­hallitukseen]] vuonna 1892, ja hänet nimitettiin arkkitehdiksi samana vuonna.<ref>Oksanen 2006, s. 29</ref> Granholm suunnitteli kaksisiipisen makasiinin vuonna 1898. Hän valitsi materiaaliksi puun sijasta tiilen, mikä saattoi johtua makasiinien suuresta koosta tai siitä, että niistä haluttiin tehdä edustavat, pitkäikäiset ja paloturvalliset. Rakennusta varten Helsinkiin tuotiin yhteensä 630&nbsp;000 tiiliharkkoa, todennäköisesti sisämaasta. Lastaussilloille tehtiin katokset,<ref name="O17"/> jotka uusittiin myöhemmin 1950-luvulla.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Poliisi haluaa vangita kaksi vappurähinöijää|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Leivonniemi, Samuli & Parkkonen, Santti|Ajankohta=4.5.2006}}</ref> Laiturit sijoitettiin samaan tasoon junien kanssa, mikä helpotti lastausta. Toimistot ja tullit sijoitettiin rakennusten päätyihin, ja niitä koristeltiin muun muassa räystäillä sekä katon harjaan kulmiin sijoitetuilla koristeilla.<ref name="O17"/> Makasiinien valmistuttua [[Rautatientori]]n laidalla sijainnut makasiini purettiin.<ref name="Oksanen 2006, s. 21"/>


Pohjoista makasiinia levennettiin Granholmin suunnitelman mukaisesti vuonna 1908 ja sitä jatkettiin Albin Renforsin suunnittelemalla puuosalla vuonna 1917. Etelämakasiinin pääty valmistui vuonna 1930,<ref name="O17"/> ja pohjoisen makasiinin toimistopäätyä korotettiin kerroksella 1940-luvun lopulla.<ref>Oksanen 2006, s. 19</ref> Vuoden 1964 lopulla VR rakensi makasiineihin uusia vaakakoppeja, uusi konttorit, suurensi palveluluukut ja vaihtoi puulämmityksen keskuslämmitykseen.<ref name="O87"/>
Pohjoista makasiinia levennettiin Granholmin suunnitelman mukaisesti vuonna 1908, ja sitä jatkettiin Albin Renforsin suunnittelemalla puuosalla vuonna 1917. Etelämakasiinin pääty valmistui vuonna 1930,<ref name="O17"/> ja pohjoisen makasiinin toimistopäätyä korotettiin kerroksella 1940-luvun lopulla.<ref>Oksanen 2006, s. 19</ref> Vuoden 1964 lopulla VR rakensi makasiineihin uusia vaakakoppeja, uudisti konttorit, suurensi palveluluukut ja muutti puulämmityksen keskuslämmitykseksi.<ref name="O87"/>


Makasiinien vierestä alkoi myös vuonna 1894 valmistunut [[Helsingin satamarata]], joka johti Pohjoisen ja Eteläisen Rautatie­kadun välitse [[Ruoholahti|Ruoho­lahteen]] ja sieltä edelleen [[Merisatama]]n kautta [[Eteläsatama]]an ja [[Katajanokka|Kataja­nokalle]]. Radan viimeinen osuus purettiin vuonna 2009. Nykyisin sen paikalla on jalankulku- ja pyöräilyväylä, Baana.
Makasiinien vierestä lähti vuonna 1894 valmistunut [[Helsingin satamarata]], joka johti Pohjoisen ja Eteläisen Rautatie­kadun välitse [[Ruoholahti|Ruoho­lahteen]] ja sieltä edelleen [[Merisatama]]n kautta [[Eteläsatama]]an ja [[Katajanokka|Kataja­nokalle]]. Radan viimeinen osuus purettiin vuonna 2009. Nykyisin sen paikalla on jalankulku- ja pyöräilyväylä [[Baana]].


===Makasiinien purkusuunnitelmat===
===Makasiinien purkusuunnitelmat===
1960-luvun loppupuolella tavara-asema päätettiin siirtää Pasilaan, eikä makasiineilla enää tehty kuin välttämättömiä parannustöitä. Seuraavien vuosikymmenten aikana ne muuttuivat vähitellen teknisesti ja toiminnallisesti vanhanaikaisiksi.<ref name="O87">Oksanen 2006, s. 87</ref> Makasiinien sosiaalitilat olivat puutteelliset, mistä konduktööri Heikki Utriainen oli 1974 kannellut [[oikeuskansleri]]lle asti. Vuonna 1981 [[pääluottamusmies|pää­luottamus­miehet]] valittivat työoloista [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]].<ref>Oksanen 2006, s. 49</ref> Vuoden 1975 [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi|Ety-kokouksen]] aikana tavarapihalla ei liikuteltu tavaraa, mutta tiukoista turvallisuusjärjestelyistä huolimatta jonkun onnistui sytyttää makuuvaunu tuleen ratapihalla toukokuun lopulla.<ref name="O67">Oksanen 2006, s. 67</ref>
Tavara-asema päätettiin 1960-luvun loppupuolella siirtää Pasilaan, eikä makasiineilla enää tehty kuin välttämättömiä parannustöitä. Seuraavien vuosikymmenten aikana ne muuttuivat vähitellen teknisesti ja toiminnallisesti vanhanaikaisiksi.<ref name="O87">Oksanen 2006, s. 87</ref> Makasiinien sosiaalitilat olivat puutteelliset, mistä konduktööri Heikki Utriainen oli 1974 kannellut [[oikeuskansleri]]lle asti. Vuonna 1981 [[pääluottamusmies|pää­luottamus­miehet]] valittivat työoloista [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]].<ref>Oksanen 2006, s. 49</ref> Vuoden 1975 [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi|Ety-kokouksen]] aikana tavarapihalla ei liikuteltu tavaraa, mutta tiukoista turvallisuusjärjestelyistä huolimatta jonkun onnistui toukokuun lopulla sytyttää ratapihalla makuuvaunu tuleen.<ref name="O67">Oksanen 2006, s. 67</ref>


Makasiinien läheisyydessä oli joukko muitakin VR:n hallussa olleita rakennuksia, mutta suurin osa niistä purettiin 1950-luvulla.<ref>Oksanen 2006, s. 81</ref> [[Kluuvi]]n ja [[Töölönlahti|Töölön­lahden]] alueelle olivat laatineet asema­kaava­suunnitelmia lukuisat eri arkkitehdit aina [[Carl Ludvig Engel|C. L. Engelistä]] [[Alvar Aalto]]on.<ref name="O63">Oksanen 2006, s. 63</ref> 1980-luvulla [[Helsingin kaupunginmuseo]] ja [[Museovirasto]] selvittivät rakennusten merkitystä: Kaupungin­museo kannatti makasiinien säilytystä kokonaisuutena, kun taas Museo­virasto esitti, että rakennusten säilyttäminen otettaisiin lähtökohdaksi aluetta suunniteltaessa.<ref name="O109">Oksanen 2006, s. 109</ref> 1990-luvun alussa arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen ehdotti yhdeksi [[Helsingin Musiikkitalo|Musiikkitalon]] paikaksi tonttia, jolla makasiinit sijaitsivat.<ref>Oksanen 2006, s. 129</ref> Helsingin kulttuurikomitea ehdotti vuonna 1991 lukuisten rakennusten, kuten [[Tennispalatsi]]n ja [[Lasipalatsi]]n, kunnostamista kulttuurikäyttöön – makasiineja ei kuitenkaan mainittu, vaikka komitea totesi, että "Töölönlahden alueen suunnittelun on lähdettävä ihmisten tarpeista".<ref name="O103"/> Pro Töölönlahti -, Dodo – tulevaisuuden elävä luonto - ja [[Oranssi (yhdistys)|Oranssi]]-yhdistykset ehdottivat 1996 [[Suomen ympäristöministeriö|ympäristöministeriölle]] makasiinien suojelua.<ref name="O109"/> Vuoden 1996 kaavaehdotuksessa Musiikkitalo sijoittui osittain makasiinien päälle, mitä Kaupunginhallitus puolsi jo vuoden päästä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www4.hs.fi/kaupunki/makasiinit/livePicture.php|Nimeke=Jäähyväiset makasiineille|Sivusto=hs.fi|Tekijä=Tervola, Marjut|Viitattu=19.7.2011}}</ref>
Makasiinien läheisyydessä oli joukko muitakin VR:n hallussa olleita rakennuksia, mutta suurin osa niistä purettiin 1950-luvulla.<ref>Oksanen 2006, s. 81</ref> [[Kluuvi]]n ja [[Töölönlahti|Töölön­lahden]] alueelle olivat laatineet asema­kaava­suunnitelmia eri arkkitehdit aina [[Carl Ludvig Engel|C. L. Engelistä]] [[Alvar Aalto]]on.<ref name="O63">Oksanen 2006, s. 63</ref> 1980-luvulla [[Helsingin kaupunginmuseo]] ja [[Museovirasto]] selvittivät rakennusten merkitystä: Kaupungin­museo kannatti makasiinien säilytystä kokonaisuutena, kun taas Museo­virasto esitti, että rakennusten säilyttäminen otettaisiin lähtökohdaksi aluetta suunniteltaessa.<ref name="O109">Oksanen 2006, s. 109</ref> 1990-luvun alussa arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen ehdotti yhdeksi [[Helsingin Musiikkitalo|Musiikkitalon]] paikaksi tonttia, jolla makasiinit sijaitsivat.<ref>Oksanen 2006, s. 129</ref> Helsingin kulttuurikomitea ehdotti vuonna 1991 useiden rakennusten, kuten [[Tennispalatsi]]n ja [[Lasipalatsi]]n, kunnostamista kulttuurikäyttöön. Makasiineja ei kuitenkaan mainittu, vaikka komitea totesi, että "Töölönlahden alueen suunnittelun on lähdettävä ihmisten tarpeista".<ref name="O103"/> Yhdistykset Pro Töölönlahti, Dodo – tulevaisuuden elävä luonto ja [[Oranssi (yhdistys)|Oranssi]] ehdottivat 1996 [[Suomen ympäristöministeriö|ympäristöministeriölle]] makasiinien suojelua.<ref name="O109"/> Vuoden 1996 kaavaehdotuksessa Musiikkitalo sijoittui osittain makasiinien päälle, mitä Kaupunginhallitus puolsi jo vuoden päästä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www4.hs.fi/kaupunki/makasiinit/livePicture.php|Nimeke=Jäähyväiset makasiineille|Sivusto=hs.fi|Tekijä=Tervola, Marjut|Viitattu=19.7.2011}}</ref>


Makasiinit eivät päässeet Museoviraston vuonna 1998 laatimaan luetteloon Suomen suojeltavista rautatierakennuksista. Makasiinien kulttuurihistoriallista arvoa tutkineen Mikko Härön mukaan syynä tähän oli se, että suojeluun herättiin liian myöhään. Neuvottelut olivat jo pitkällä, eikä "niillä (makasiineilla) haluttu vaarantaa koko muuta pakettia". Museovirasto ei halunnut suojella rakennuksia rakennussuojelulailla eivätkä Helsingin kaupunki tai ympäristöministeriö halunneet suojelua kaavoituksen lähtökohdaksi. Härö kuvailee makasiineja ajalleen tyypillisiksi, rautatiearkkitehtuurin puhtaimmiksi edustajiksi. Hänen mukaansa makasiinien suojelu olisi ollut perusteltua jo siksi, että tavarapiha oli Suomen tärkein noin sadan vuoden ajan. Hänen mukaansa arkkitehtuuria pitäisi arvostaa kaikilla sen tasoilla.<ref>Oksanen 2006, s. 27</ref>
Makasiinit eivät päässeet Museoviraston vuonna 1998 laatimaan luetteloon Suomen suojeltavista rautatierakennuksista. Makasiinien kulttuurihistoriallista arvoa tutkineen Mikko Härön mukaan syynä oli se, että suojeluun herättiin liian myöhään. Neuvottelut olivat jo pitkällä, eikä "niillä (makasiineilla) haluttu vaarantaa koko muuta pakettia". Museovirasto ei halunnut suojella rakennuksia rakennussuojelulailla, eivätkä Helsingin kaupunki tai ympäristöministeriö halunneet suojelua kaavoituksen lähtökohdaksi. Härö kuvailee makasiineja ajalleen tyypillisiksi, rautatiearkkitehtuurin puhtaimmiksi edustajiksi. Hänen mukaansa makasiinien suojelu olisi ollut perusteltua jo siksi, että tavarapiha oli Suomen tärkein noin sadan vuoden ajan. Hänen mukaansa arkkitehtuuria pitäisi arvostaa kaikilla sen tasoilla.<ref>Oksanen 2006, s. 27</ref>


Ennen vuoden 2000 kunnallisvaaleja (sunnuntaina 17.9.) noin 7 000 ihmistä muodosti ketjun makasiinien ympärille vaatien niiden kunnostamista. Ihmismuuri oli osa samana iltana Makasiineilla järjestettyä ilmaista festivaalia jossa esiintyi taiteilijoita ja muusikkoja Makasiinien säilyttämisen puolesta. Festivaalin ja ihmismuurin organisoi Ossi Kajas Magitolta. <ref name="O109"/> "Makasiinipuolueeksi" ristitty [[Vihreä liitto|Vihreät]] saavutti vaalivoiton "makasiinivaaleiksi" nimitetyissä [[Kunnallisvaalit 2000|kunnallisvaaleissa 2000]] ja nousi Helsingin toiseksi suurimmaksi puolueeksi sosiaalidemokraattien ohi.<ref name="O118">Oksanen 2006, s. 118</ref><ref name="Oksanen 2006, s. 114">Oksanen 2006, s. 114</ref> Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui päättämään Töölönlahden asemakaavasta 27. helmikuuta 2002. Mielenosoittajat olivat kokoontuneet [[Senaatintori]]lle vastustamaan makasiinien purkamista. Tapahtuma kiinnosti myös mediaa, esimerkiksi ''Helsingin Sanomat'' lähetti kokousta suorana internetissä. [[Tavastia-klubi|Tavastialla]] muusiikot järjestivät tukikonsertin. Lopulta asemakaava ja makasiinien purkaminen hyväksyttiin äänin 49–36.<ref name="Oksanen 2006, s. 114"/> [[Korkein hallinto-oikeus]] hylkäsi Töölönlahden asemakaavasta tehdyt valitukset 14. marraskuuta 2003.<ref>Oksanen 2006, s. 117</ref> Taidehistorian professori [[Riitta Nikula]] piti vuonna 2005 Töölönlahden aluetta suomalaisen kaupunkisuunnittelun mustana aukkona, joka on houkutellut suuria visioita mutta jättänyt jälkeensä vain rippeitä.<ref name="O63"/>
Ennen vuoden 2000 kunnallisvaaleja (sunnuntaina 17.9.) noin 7&nbsp;000 ihmistä muodosti makasiinien ympärille ketjun vaatien niiden kunnostamista. Ihmismuuri oli osa samana iltana makasiineilla järjestettyä ilmaista festivaalia, jossa esiintyi taiteilijoita ja muusikkoja makasiinien säilyttämisen puolesta. Festivaalin ja ihmismuurin organisoi Ossi Kajas Magitolta. <ref name="O109"/> "Makasiinipuolueeksi" ristitty [[Vihreä liitto|Vihreät]] saavutti vaalivoiton "makasiinivaaleiksi" nimitetyissä [[Kunnallisvaalit 2000|kunnallisvaaleissa 2000]] ja nousi Helsingin toiseksi suurimmaksi puolueeksi sosiaalidemokraattien ohi.<ref name="O118">Oksanen 2006, s. 118</ref><ref name="Oksanen 2006, s. 114">Oksanen 2006, s. 114</ref> Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui päättämään Töölönlahden asemakaavasta 27. helmikuuta 2002. Mielenosoittajat olivat kokoontuneet [[Senaatintori]]lle vastustamaan makasiinien purkamista. Tapahtuma kiinnosti myös mediaa, esimerkiksi ''Helsingin Sanomat'' lähetti kokousta suorana internetissä. [[Tavastia-klubi|Tavastialla]] muusikot järjestivät tukikonsertin. Asemakaava ja makasiinien purkaminen hyväksyttiin kuitenkin äänin 49–36.<ref name="Oksanen 2006, s. 114"/> [[Korkein hallinto-oikeus]] hylkäsi Töölönlahden asemakaavasta tehdyt valitukset 14. marraskuuta 2003.<ref>Oksanen 2006, s. 117</ref> Taidehistorian professori [[Riitta Nikula]] piti vuonna 2005 Töölönlahden aluetta suomalaisen kaupunkisuunnittelun mustana aukkona, joka on houkutellut suuria visioita mutta jättänyt jälkeensä vain rippeitä.<ref name="O63"/>


==Käyttö VR:n jälkeen==
==Käyttö VR:n jälkeen==
===Kirpputoria ja taidetta===
===Kirpputoria ja taidetta===
[[Tiedosto:Maailma kylässä festivaalit 1997 Helsinki.jpeg|thumb|[[Maailma kylässä]] -festivaalit makasiineilla vuonna 1997.]]
[[Tiedosto:Maailma kylässä festivaalit 1997 Helsinki.jpeg|thumb|[[Maailma kylässä]] -festivaalit makasiineilla vuonna 1997.]]
VR:n jälkeen makasiinien omistajina olivat [[Ratahallintokeskus]], [[Valtion kiinteistölaitos]] ja [[Senaatti-kiinteistöt]].<ref name="O87"/> VR:n tavaraliikenne siirtyi Pasilaan vuonna 1988 ja makasiinit jäivät tyhjilleen. Vuonna 1989 taiteilijayhdistys [[Muu (yhdistys)|MUU]] ja taiteilijaosuuskunta Vapauden aukio asettuivat rakennukseen vuokralle. Tiloihin tulivat myös muun muassa [[Ruohonjuuri]], Galleria Jangva, Studio Magito (1990-2006), Kaupunginteatterin metallipaja, pyöräkorjaamot Ekobike ja Greenbike sekä ravintola Bar Alahuone (2000-2002). 1990-luvulla makasiinit tunnettiin VR:n [[kirpputori]]sta, tarkemmalta nimeltään Marskin kirpputori, jota hallinnoi Magito Oy. Myyntipaikkoja oli parhaimmillaan 235 ja kävijöitä päivässä 8&nbsp;000–12&nbsp;000.<ref>Nuoret tekijät valtasivat vanhat VR:n kasarmit. ''Helsingin Sanomat'' 31.7.1991. Sanoma.<br>Tapahtumia Töölönlahden Makasiineilla 1987–2002. ''Helsingin Sanomat'' 13.4.2002. Sanomat.<br>Töölönlahden tiilimakasiinien purkaminen kestää... ''Helsingin Sanomat'' 21.3.2006. Sanomat.<br>Makasiinien tilalle löytyi neljä ehdokasta. ''Helsingin Sanomat'' 8.4.2006. Sanomat.</ref> Pihamaalla pidettiin suuria tapahtumia, kuten keskiaikafestivaalit, lumilautakilpailu, televisiokanavan palkintogaala ja [[Tuska Open Air Metal Festival|Tuska-festivaali]], sisätiloissa puolestaan muun muassa [[Helsingin sarjakuvafestivaalit|sarjakuvafestivaalit]], sirkusta ja muotinäytöksiä.<ref>Oksanen 2006, s. 91</ref> Vuonna 2000 Kulttuurikaupunkisäätiö valitsi makasiinit Helsingin [[Euroopan kulttuuripääkaupunki|kulttuuri­kaupunki­vuoden]] keskipisteeksi, minkä seurauksena kuvataide ja esittävä taide olivat koko vuoden ajan esillä makasiineilla.<ref name="O103">Oksanen 2006, s. 103</ref> [[Flow-festivaali]] järjestettiin aiemmin makasiineilla, mistä tapahtuma siirtyi Sörnäisiin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =| Otsikko =Flow-festivaali muuttaa Sörnäisiin | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =2.6.2006 | Julkaisija =Sanoma | www =}}</ref>
VR:n jälkeen makasiinien omistajina olivat [[Ratahallintokeskus]], [[Valtion kiinteistölaitos]] ja [[Senaatti-kiinteistöt]].<ref name="O87"/> VR:n tavaraliikenne siirtyi Pasilaan vuonna 1988, ja makasiinit jäivät tyhjilleen. Vuonna 1989 taiteilijayhdistys [[Muu (yhdistys)|MUU]] ja taiteilijaosuuskunta Vapauden aukio asettuivat rakennukseen vuokralle. Tiloihin tulivat myös muun muassa [[Ruohonjuuri]], Galleria Jangva, Studio Magito (1990-2006), Kaupunginteatterin metallipaja, pyöräkorjaamot Ekobike ja Greenbike sekä ravintola Bar Alahuone (2000-2002). 1990-luvulla makasiinit tunnettiin VR:n [[kirpputori]]sta, tarkemmalta nimeltään Marskin kirpputori, jota hallinnoi Magito Oy. Myyntipaikkoja oli parhaimmillaan 235 ja kävijöitä päivässä 8&nbsp;000–12&nbsp;000.<ref>Nuoret tekijät valtasivat vanhat VR:n kasarmit. ''Helsingin Sanomat'' 31.7.1991. <br>Tapahtumia Töölönlahden Makasiineilla 1987–2002. ''Helsingin Sanomat'' 13.4.2002.<br>Töölönlahden tiilimakasiinien purkaminen kestää... ''Helsingin Sanomat'' 21.3.2006.<br>Makasiinien tilalle löytyi neljä ehdokasta. ''Helsingin Sanomat'' 8.4.2006.</ref> Pihalla pidettiin suuria tapahtumia, kuten keskiaikafestivaalit, lumilautakilpailu, televisiokanavan palkintogaala ja [[Tuska Open Air Metal Festival|Tuska-festivaali]], sisätiloissa puolestaan muun muassa [[Helsingin sarjakuvafestivaalit|sarjakuvafestivaalit]], sirkusta ja muotinäytöksiä.<ref>Oksanen 2006, s. 91</ref> Vuonna 2000 Kulttuurikaupunkisäätiö valitsi makasiinit Helsingin [[Euroopan kulttuuripääkaupunki|kulttuuri­kaupunki­vuoden]] keskipisteeksi, ja sen jälkeen kuvataide ja esittävä taide olivat koko vuoden ajan esillä makasiineilla.<ref name="O103">Oksanen 2006, s. 103</ref> [[Flow-festivaali]] järjestettiin aiemmin makasiineilla, mistä tapahtuma siirtyi Sörnäisiin.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Flow-festivaali muuttaa Sörnäisiin | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =2.6.2006 | Julkaisija =Sanoma}}</ref>


1990-luvulta alkaen makasiineja kutsuttiin myös "Tsaarin talleiksi", jonka nimityksen keksi eräs rauhanaktivisti. Professori [[Matti Klinge]]n mukaan nimityksellä ei kuitenkaan ole historiallista pohjaa. Töölön tavara-asemalla oli tosin ainakin vuonna 1915 Venäjän sotaväen ratsuja, joita kuljetettiin pois Suomesta. Kenraalikuvernöörin adjutantti [[Ivan Timiriasev]] oli kuvannut hevoset kameralla.<ref>Oksanen 2006, s. 39.</ref>
1990-luvulta alkaen makasiineja kutsuttiin myös "Tsaarin talleiksi", jonka nimityksen keksi eräs rauhanaktivisti. Professori [[Matti Klinge]]n mukaan nimityksellä ei kuitenkaan ole historiallista pohjaa. Töölön tavara-asemalla oli tosin ainakin vuonna 1915 Venäjän sotaväen ratsuja, joita kuljetettiin pois Suomesta. Kenraalikuvernöörin adjutantti [[Ivan Timiriasev]] oli kuvannut hevoset kameralla.<ref>Oksanen 2006, s. 39.</ref>


VR:n jälkeen makasiinien laiturien aluset olivat suosittuja nukkumispaikkoja. Vuonna 1992 eräs mies kuoli laiturin alle nuotiosta riistäytyneen tulen seurauksena.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Laitapuolen kulkijoiden nuotio sytytti VR:n makasiinin laiturin|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=28.11.1992|Julkaisija=}}</ref> Vuonna 2000 puolestaan eräs [[Asunnottomuus|koditon]] tapettiin autoon makasiinien pihalla. Pari viikkoa aikaisemmin hänen elämästään makasiineilla oli tehty juttu ''Helsingin Sanomiin''.<ref name="O67"/>
VR:n jälkeen makasiinien laiturien aluset olivat suosittuja nukkumispaikkoja. Vuonna 1992 eräs mies kuoli laiturin alle nuotiosta riistäytyneen tulen seurauksena.<ref>{{Lehtiviite |Otsikko=Laitapuolen kulkijoiden nuotio sytytti VR:n makasiinin laiturin|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=28.11.1992 }}</ref> Vuonna 2000 puolestaan eräs [[Asunnottomuus|koditon]] tapettiin autoon makasiinien pihalla. Pari viikkoa aikaisemmin hänen elämästään makasiineilla oli tehty juttu ''Helsingin Sanomiin''.<ref name="O67"/>


===Vapun 2006 mellakka===
===Vapun 2006 mellakka===
[[Tiedosto:Euromayday.jpg|thumb|Euromayday-juhlat makasiineilla keväällä 2006.]]
[[Tiedosto:Euromayday.jpg|thumb|Euromayday-juhlat makasiineilla keväällä 2006.]]
Makasiineilla paloi [[vappu|vapunaaton]] yönä 30. huhtikuuta 2006, kun joukko nuoria sytytti makasiinien väliselle pihalle kokon. Osa paikalla olleista esti [[palokunta]]a sammuttamasta kokkoa ja kivitti poliisia. Paikalla oli enimmillään noin 200–300 nuorta, joista suuri osa oli vain viettämässä vappua. Aluksi väkeä oli tullut paikalle [[perustulo]]n puolesta järjestetystä mielenosoituksesta. Poliisi otti paikalta kiinni 17 ihmistä, joista viisi oli pidätettyinä vielä tiistaina 2. toukokuuta.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Poliisi etsii makasiinimellakan järjestänyttä ydinryhmää|Julkaisu=Helsingin Sanomar|Tekijä=Kerkelä, Lasse|Ajankohta=3.5.2006}}</ref> Helsingin käräjäoikeus määräsi kaksi miestä vangittavaksi vappuyön tapahtumien johdosta 5. toukokuuta. Poliisin mukaan kumpikaan ei kuitenkaan osallistunut tapahtumien suunnitteluun.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Mellakan johtamisesta vangittu kiisti rähinän suunnitelmallisuuden|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Kerkelä, Lasse|Ajankohta=5.5.2006}}</ref> Tiistaina palokunta kävi uudemman kerran makasiineilla, kun sisällä oli poltettu paperia kaakeliuunissa luukut kiinni.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Leivonniemi, Samuli & Parkkonen, Santtu | Otsikko =Poliisi haluaa vangita kaksi vappurähinöijää| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =4.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref>
Makasiineilla paloi [[vappu|vapunaaton]] yönä 30. huhtikuuta 2006, kun joukko nuoria sytytti makasiinien väliselle pihalle kokon. Osa paikalla olleista esti [[palokunta]]a sammuttamasta kokkoa ja kivitti poliisia. Paikalla oli enimmillään noin 200–300 nuorta, joista suuri osa oli vain viettämässä vappua. Aluksi väkeä oli tullut paikalle [[perustulo]]n puolesta järjestetystä mielenosoituksesta. Poliisi otti paikalta kiinni 17 ihmistä, joista viisi oli pidätettyinä vielä tiistaina 2. toukokuuta.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Poliisi etsii makasiinimellakan järjestänyttä ydinryhmää|Julkaisu=Helsingin Sanomat |Tekijä=Kerkelä, Lasse|Ajankohta=3.5.2006}}</ref> Helsingin käräjäoikeus määräsi 5. toukokuuta kaksi miestä vangittavaksi vapun tapahtumien vuoksi. Poliisin mukaan kumpikaan ei kuitenkaan osallistunut tapahtumien suunnitteluun.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Mellakan johtamisesta vangittu kiisti rähinän suunnitelmallisuuden|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Kerkelä, Lasse|Ajankohta=5.5.2006}}</ref> Tiistaina palokunta kävi uudemman kerran makasiineilla, kun sisällä oli poltettu paperia kaakeliuunissa luukut kiinni.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Leivonniemi, Samuli & Parkkonen, Santtu | Otsikko =Poliisi haluaa vangita kaksi vappurähinöijää| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =4.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref>


==Tulipalo ja purkaminen==
==Tulipalo ja purkaminen==
[[Tiedosto:Makasiinit tulessa.jpg|thumb|VR:n makasiinit paloivat 5. toukokuuta 2006.]]
[[Tiedosto:Makasiinit tulessa.jpg|thumb|VR:n makasiinit paloivat 5. toukokuuta 2006.]]


Perjantaina 5. toukokuuta 2006 makasiinien eteläinen siipi syttyi [[tulipalo|tuleen]]. [[Pelastuslaitos]] sai hälytyksen palosta kello 19.52.14, mutta palomiesten saapuessa paikalla rakennus oli jo täyden palamisen vaiheessa.<ref>Oksanen 2006, s. 121</ref> Silminnäkijät kertoivat, kuinka makasiineilta kuului ennen paloa pamaus. Tämän jälkeen rakennuksesta alkoi nousta vaaleaa savua. Pian kymmenien metrien korkuiset liekit nousivat katon läpi.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Tuli riehui VR:n makasiineissa| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =6.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Palomestari päätti, ettei paloa sammuteta kokonaan vaan tulen eteneminen pohjoiseen siipeen ja eteläisen siiven säilytettävään päätyyn pyrittiin estämään. Paloa seuraamaan saapui runsaasti ihmisiä. Jotkut lähialueen rakennukset evakuoitiin sisään tulleen savun takia, mutta kukaan ei loukkaantunut palossa, joka oli yksi Helsingin historian suurimpia.<ref>Ojakkala 2006, s. 121</ref> Palon innoittamana lauantain vastaisena yönä sytytettiin tavallista enemmän pieniä tulipaloja, esimerkiksi Hyvinkään varikkoalueella sytytettiin hylätty rakennus.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Poliisi ei päässyt lauantaina tuhopolttajien jäljille| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =7.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref>
Perjantaina 5. toukokuuta 2006 makasiinien eteläinen siipi syttyi [[tulipalo|tuleen]]. [[Pelastuslaitos]] sai hälytyksen palosta kello 19.52.14, mutta palomiesten saapuessa paikalla rakennus oli jo täyden palamisen vaiheessa.<ref>Oksanen 2006, s. 121</ref> Silminnäkijät kertoivat, kuinka makasiineilta kuului ennen paloa pamaus. Tämän jälkeen rakennuksesta alkoi nousta vaaleaa savua. Pian kymmenien metrien korkuiset liekit nousivat katon läpi.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Tuli riehui VR:n makasiineissa| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =6.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Palomestari päätti, ettei paloa sammuteta kokonaan vaan tulen eteneminen pohjoiseen siipeen ja eteläisen siiven säilytettävään päätyyn pyrittiin estämään. Paloa seuraamaan saapui runsaasti ihmisiä. Jotkut lähialueen rakennukset evakuoitiin sisään tulleen savun takia, mutta kukaan ei loukkaantunut palossa, joka oli yksi Helsingin historian suurimpia.<ref>Ojakkala 2006, s. 121</ref> Palon innoittamana lauantain vastaisena yönä sytytettiin tavallista enemmän pieniä tulipaloja, esimerkiksi Hyvinkään varikkoalueella sytytettiin hylätty rakennus.<ref>{{Lehtiviite |Otsikko =Poliisi ei päässyt lauantaina tuhopolttajien jäljille| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =7.5.2006 }}</ref>


Poliisi epäili aluksi palon syyksi törkeää tuhotyötä. Tutkimuksissa osoittautui kuitenkin, ettei palo todennäköisesti ollut tahallaan sytytetty; palossa ei esimerkiksi ollut käytetty minkäänlaista [[sytytysneste]]ttä. Palon alku oli viranomaisten mukaan kytenyt useita tunteja ennen suurta paloa vaikeapääsyisessä paikassa. Kytemisestä syntyneet palokaasut kerääntyivät suljettuun tilaan, ja niiden syttymisen seurauksena rakennus leimahti tuleen. Poliisi kuitenkin tutki paloa edelleen törkeänä tuhotyönä. Rikosylikomisario Toivanen totesi, ettei palon ja vapun mellakoiden välillä ollut ilmennyt mitään yhteyttä. Ketään epäillyistä ei oltu pidätetty tai vangittu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135220671997 | Nimeke =Makasiinipalo ei ilmeisesti ollutkaan tahallaan sytytetty | Selite = | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =14.7.2006 | Julkaisija =Sanoma | Viitattu =19.7.2011 }}</ref>
Poliisi epäili aluksi palon syyksi törkeää tuhotyötä. Tutkimuksissa osoittautui kuitenkin, ettei palo todennäköisesti ollut tahallaan sytytetty; palossa ei esimerkiksi ollut käytetty minkäänlaista [[sytytysneste]]ttä. Palon alku oli viranomaisten mukaan kytenyt useita tunteja ennen suurta paloa vaikeapääsyisessä paikassa. Kytemisestä syntyneet palokaasut kerääntyivät suljettuun tilaan, ja niiden syttymisen seurauksena rakennus leimahti tuleen. Poliisi kuitenkin tutki paloa edelleen törkeänä tuhotyönä. Rikosylikomisario Toivanen totesi, ettei palon ja vapun mellakoiden välillä ollut ilmennyt mitään yhteyttä. Ketään epäillyistä ei oltu pidätetty tai vangittu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135220671997 | Nimeke =Makasiinipalo ei ilmeisesti ollutkaan tahallaan sytytetty | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =14.7.2006 | Viitattu =19.7.2011 |Arkisto = http://archive.is/3ye0 }}</ref>


Poliisi käytti palosyyn tutkimisessa apunaan myös kaivinkonetta, jolla makasiinin seinään raivattiin aukko.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Huhtanen, Jarmo | Otsikko =Makasiinien palo: Poliisi tietää mistä makasiinipalo sytytettiin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =8.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiinia raivatessaan poliisi purki vahingossa myös säilytettävän osan pohjoispuolen seinää noin 25 metriä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pohjanpalo, Olli| Otsikko =Poliisi purki vahingossa osan suojeltavasta makasiinista| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =10.8.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiinien purkaminen aloitettiin aikataulun mukaisesti maanantaina 8.5., vaikka poliisin tutkimukset olivat edelleen kesken.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Purkutyö vaikeutuu vasta jos poliisitutkinta venyy pitkälliseksi| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =9.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Puretuista tiilistä 10&nbsp;000 laitettiin myyntiin, ja niistä noin tuhat myytiin ensimmäisenä päivänä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Ahola, Merituuli| Otsikko =Tiilikaupasta sukeutui mediatapahtuma| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =2.8.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Myyntitulot oli tarkoitus lahjoittaa [[Lastenklinikoiden Kummit|Lasten­klinikoiden Kummeille]]. Tiiliä myytiin lokakuuhun mennessä noin 4&nbsp;000 kappaletta, kunnes kävi ilmi, että osassa tiilistä oli syöpää aiheutavaa [[kreosootti]]a. Makasiinit purkanut Helsingin talosiirto Oy lupasi lunastaa tiilet takaisin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Savolainen, Jaana| Otsikko =Makasiinien purkaja ottaa tiilet takaisin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =4.10.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiineista tehtiin myös muutaman tuhannen erän [[postimerkki]], jonka suunnitteli taidegraafikko [[Kimmo Pälikkö]]. Merkki julkistettiin 12. kesäkuuta 2006.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Töölönlahden makasiinit pääsevät postimerkkiin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =3.6.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref>
Poliisi käytti palosyyn tutkimisessa apunaan myös kaivinkonetta, jolla makasiinin seinään raivattiin aukko.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Huhtanen, Jarmo | Otsikko =Makasiinien palo: Poliisi tietää mistä makasiinipalo sytytettiin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =8.5.2006 }}</ref> Makasiinia raivatessaan poliisi purki vahingossa myös säilytettävän osan pohjoispuolen seinää noin 25 metriä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pohjanpalo, Olli| Otsikko =Poliisi purki vahingossa osan suojeltavasta makasiinista| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =10.8.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiinien purkaminen aloitettiin aikataulun mukaisesti maanantaina 8. toukokuuta, vaikka poliisin tutkimukset olivat edelleen kesken.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Purkutyö vaikeutuu vasta jos poliisitutkinta venyy pitkälliseksi| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =9.5.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Puretuista tiilistä 10&nbsp;000 laitettiin myyntiin, ja niistä noin tuhat myytiin ensimmäisenä päivänä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Ahola, Merituuli| Otsikko =Tiilikaupasta sukeutui mediatapahtuma| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =2.8.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Myyntitulot oli tarkoitus lahjoittaa [[Lastenklinikoiden Kummit|Lasten­klinikoiden Kummeille]]. Tiiliä myytiin lokakuuhun mennessä noin 4&nbsp;000 kappaletta, kunnes kävi ilmi, että osassa tiilistä oli syöpää aiheutavaa [[kreosootti]]a. Makasiinit purkanut Helsingin talosiirto Oy lupasi lunastaa tiilet takaisin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Savolainen, Jaana| Otsikko =Makasiinien purkaja ottaa tiilet takaisin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =4.10.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref> Makasiineista tehtiin myös muutaman tuhannen erän [[postimerkki]], jonka suunnitteli taidegraafikko [[Kimmo Pälikkö]]. Merkki julkistettiin 12. kesäkuuta 2006.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Töölönlahden makasiinit pääsevät postimerkkiin| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =3.6.2006 | Julkaisija =Sanoma }}</ref>


''Helsingin Sanomat'' kritisoi Ylen ''[[A-talk]]''-ohjelmassa 3. toukokuuta esiintyneiden nuorten aktivistien leimaamista hulinoitsijoiden edustajiksi<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Paskaduuni, ja tulipa sanotuksi|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Holvas, Jakke|Ajankohta=16.7.2006|www=http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Paskaduuni+ja+tulipa+sanotuksi/HS20060716SI1VS04fdx?free=makasiinit&date=year2006&advancedSearch=&}}</ref> ja pohdiskeli median makasiinien palosta jakamia "pikatuomioita". Esimerkiksi [[Iltalehti]] oli pääkirjoituksessaan 6. toukokuuta verrannut tapahtumia [[natsi-Saksa]]an ja Berliinin [[Valtiopäivätalo (Saksa)|valtio­päivä­talon]] polttoon 1933.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Media jakoi pikatuomioita makasiinipalosta|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Holvas, Jakke|Ajankohta=23.7.2006|www=http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Media+jakoi+pikatuomioita+makasiinipalosta/HS20060723SI1VS03qou?free=makasiinit&date=year2006&advancedSearch=&}}</ref> Paloon liittyvä tutkinta keskeytettiin 29. huhtikuuta 2007. Poliisi ei edelleenkään halunnut paljastaa palon tarkkaa syttymispaikkaa. Palo saattoi syttyä tupakan tumpista, sähköstä tai ilotulitteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/uutiset/200704296046409_uu.shtml | Nimeke =Makasiinien palo jäämässä ratkaisematta | Tekijä = STT| Julkaisu =Iltalehti | Ajankohta =29.4.2007 | Julkaisija =Alma media | Viitattu =19.7.2011}}</ref>
''Helsingin Sanomat'' kritisoi Ylen ''[[A-talk]]''-ohjelmassa 3. toukokuuta esiintyneiden nuorten aktivistien leimaamista hulinoitsijoiden edustajiksi<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Paskaduuni, ja tulipa sanotuksi|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Holvas, Jakke|Ajankohta=16.7.2006|www=http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Paskaduuni+ja+tulipa+sanotuksi/HS20060716SI1VS04fdx?free=makasiinit&date=year2006&advancedSearch=&}} (tilaajille)</ref> ja pohdiskeli median makasiinien palosta jakamia "pikatuomioita". Esimerkiksi [[Iltalehti]] oli pääkirjoituksessaan 6. toukokuuta verrannut tapahtumia [[natsi-Saksa]]an ja Berliinin [[Valtiopäivätalo (Saksa)|valtio­päivä­talon]] polttoon 1933.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Media jakoi pikatuomioita makasiinipalosta|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Tekijä=Holvas, Jakke|Ajankohta=23.7.2006|www=http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Media+jakoi+pikatuomioita+makasiinipalosta/HS20060723SI1VS03qou?free=makasiinit&date=year2006&advancedSearch=&}} (tilaajille)</ref> Paloon liittyvä tutkinta keskeytettiin 29. huhtikuuta 2007. Poliisi ei edelleenkään halunnut paljastaa palon tarkkaa syttymispaikkaa. Palo saattoi syttyä tupakan tumpista, sähköstä tai ilotulitteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/uutiset/200704296046409_uu.shtml | Nimeke =Makasiinien palo jäämässä ratkaisematta | Tekijä = STT| Julkaisu =Iltalehti | Ajankohta =29.4.2007 | Julkaisija =Alma media | Viitattu =19.7.2011}}</ref>


Musiikkitalo valmistui aikataulussa, ja se luovutettiin rakennuttajalle 29. huhtikuuta 2011.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/musiikki/2011/04/valmis_musiikkitalo_luovutettiin_rakennuttajalle_2552988.html|Nimeke=Valmis Musiikkitalo luovutettiin rakennuttajalle|Sivusto=Yle. uutiset|Ajankohta=29.4.2011|Viitattu=24.7.2011}}</ref>
Musiikkitalo valmistui aikataulussa, ja se luovutettiin rakennuttajalle 29. huhtikuuta 2011.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/musiikki/2011/04/valmis_musiikkitalo_luovutettiin_rakennuttajalle_2552988.html |Nimeke=Valmis Musiikkitalo luovutettiin rakennuttajalle|Sivusto=Yle uutiset |Ajankohta=29.4.2011 |Viitattu=24.7.2011}}</ref>


===Suunnitelmia jatkokäytöstä===
===Suunnitelmia jatkokäytöstä===
[[Tiedosto:Helsinki VR makasiinit ruins 2014-5.jpg|thumb|Makasiinien raunio alkuvuodesta 2014. Vasemmalla Musiikkitalo.]]
[[Tiedosto:Helsinki VR makasiinit ruins 2014-5.jpg|thumb|Makasiinien raunio alkuvuodesta 2014. Vasemmalla Musiikkitalo.]]


[[Kaupunkisuunnittelulautakunta]] hyväksyi keväällä 2011 maanalaisen asemakaavaluonnoksen, joka mahdollisti säilytetyn makasiinijäännöksen suojelumerkinnän poistamisen ja purkamisen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/06/1353147/vrn-makasiinijaannoksia-uhkaa-purku|Nimeke=VR:n makasiinijäännöksiä uhkaa purku|Sivusto=mtv3.fi|Ajankohta=28.6.2011|Viitattu=20.7.2011}}</ref> Makasiinit säästävä suunnitelma sai kannatusta.<ref>Töölönlahden suunnittelussa käynnistymässä seuraava erä, Yle uutiset, 28.9.2010. Yleisradio.</ref>
[[Kaupunkisuunnittelulautakunta]] hyväksyi keväällä 2011 maanalaisen asemakaavaluonnoksen, joka mahdollisti säilytetyn makasiinijäännöksen suojelumerkinnän poistamisen ja purkamisen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/06/1353147/vrn-makasiinijaannoksia-uhkaa-purku |Nimeke=VR:n makasiinijäännöksiä uhkaa purku|Sivusto=mtv3.fi|Ajankohta=28.6.2011|Viitattu=20.7.2011}}</ref> Makasiinit säästävä suunnitelma sai kannatusta.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-5639875 Töölönlahden suunnittelussa käynnistymässä seuraava erä,] Yle uutiset, 28.9.2010</ref>


Helsingin kaupungin rakennusvirasto julisti kesällä 2015 tarjouskilpailun peruskorjausprojektista Töölönlahden etelä-osaan. Kilpailuun pyydettiin ehdotuksia, joissa makasiinit joko säilytetään tai puretaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1305972592455 | Nimeke = Helsinki selvittää mahdollisuutta purkaa VR:n makasiinien rauniot| Tekijä =Malmberg, Lari | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =24.7.2015 | Julkaisija = Sanoma| Viitattu = 26.10.2015}}</ref> Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijat ehdottivat t paikalle pyöräkeskusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1443148556956 | Nimeke = VR:n makasiinien historia on surkeiden sattumusten sarja| Tekijä = Murto, Roosa| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =25.9.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Sanoma | Viitattu = 26.10.2015 }}</ref>
Helsingin kaupungin rakennusvirasto julisti kesällä 2015 tarjouskilpailun peruskorjausprojektista Töölönlahden eteläosaan. Kilpailuun pyydettiin ehdotuksia, joissa makasiinit joko säilytetään tai puretaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1305972592455 | Nimeke = Helsinki selvittää mahdollisuutta purkaa VR:n makasiinien rauniot| Tekijä =Malmberg, Lari | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =24.7.2015 | Julkaisija = Sanoma| Viitattu = 26.10.2015 | Arkisto =https://web.archive.org/web/20151231005258/http://www.hs.fi/kaupunki/a1305972592455 |Arkistoitu = 31.12.2015}} (Internet Archive)</ref> Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijat ehdottivat paikalle pyöräkeskusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1443148556956 | Nimeke = VR:n makasiinien historia on surkeiden sattumusten sarja| Tekijä = Murto, Roosa| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =25.9.2015 | Viitattu = 26.10.2015 }}</ref>


Kesäkuussa 2016 Helsingin kiinteistövirasto ehdotti, että makasiininraunio purettaisiin ja sen osista rakennettaisiin muistomerkki osaksi paikalle tulevaa puistoa. Samalla olisi tarkoitus rakentaa uusi makasiinipaviljonki hieman pohjoisemmaksi nykyiseltä makasiininpaikalta. Säilyneen raunion seinä ei tutkimusten mukaan olisi voinut toimia uudisrakennuksen kantavana seinänä. Sen suojelu olisi vaatinut tuki- tai suojarakenteen tai suuren purku-, puhdistus- ja uudelleenrakennustyön. Raunion purkamiseksi asemakaavan suojelumääräykseen tarvittiin poikkeamispäätös.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kiinteistovirasto/toolonlahden-makasiiniraunion-tulevaisuudesta-paatoksia|nimeke=Töölönlahden makasiiniraunion tulevaisuudesta päätöksiä|julkaisu=www.hel.fi|viitattu=2016-06-27}}</ref>
Kesäkuussa 2016 Helsingin kiinteistövirasto ehdotti, että makasiininraunio purettaisiin ja sen osista rakennettaisiin muistomerkki osaksi paikalle tulevaa puistoa. Samalla olisi tarkoitus rakentaa uusi makasiinipaviljonki hieman pohjoisemmaksi nykyiseltä makasiininpaikalta. Säilyneen raunion seinä ei tutkimusten mukaan olisi voinut toimia uudisrakennuksen kantavana seinänä. Sen suojelu olisi vaatinut tuki- tai suojarakenteen tai suuren purku-, puhdistus- ja uudelleenrakennustyön. Raunion purkamiseksi asemakaavan suojelumääräykseen tarvittiin poikkeamispäätös.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kiinteistovirasto/toolonlahden-makasiiniraunion-tulevaisuudesta-paatoksia |nimeke=Töölönlahden makasiiniraunion tulevaisuudesta päätöksiä |julkaisu=www.hel.fi |viitattu=2016-06-27}}</ref>


Joulukuussa 2017 kaupunkiympäristölautakunta päätti makasiinien lopullisesta purkamisesta.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005704253.html|nimeke=VR:n makasiinien purkaminen alkaa ennen juhannusta – tilalle taideteos, joka on kunnianosoitus makasiineille|tekijä=Pajuriutta, Satu|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-06-02|julkaisija=|viitattu=2018-06-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Purkutyö aloitettiin kesäkuussa 2018.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005729103.html|nimeke=Nyt se tapahtui: VR:n makasiinien raunioita alettiin purkaa Töölönlahdella – Video näyttää historiallisen punatiilimuurin kaatamisen|tekijä=Aalto, Maija|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-06-21|julkaisija=|viitattu=2018-06-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Raunion paikalle tulee [[Akseli Leinonen|Akseli Leinosen]] taideteos Massa, joka on 200 neliötä laaja, punaisista tiilistä rakennettu muistomerkki. Sen rakentamisessa käytetään makasiinien tiilien sijasta uusia tiiliä. [[Helsingin keskustakirjasto Oodi|Helsingin keskustakirjasto Oodin]] eteen tulee myös makasiinipuisto.<ref name=":0" /><ref name=":1" />
Kaupunkiympäristölautakunta päätti joulukuussa 2017 makasiinien lopullisesta purkamisesta.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005704253.html |nimeke=VR:n makasiinien purkaminen alkaa ennen juhannusta |tekijä=Pajuriutta, Satu|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-06-02|julkaisija=|viitattu=2018-06-21 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20180614044224/https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005704253.html |Arkistoitu = 14.6.2016}} (Internet Archive)</ref> Purkutyö aloitettiin kesäkuussa 2018.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005729103.html |nimeke=Nyt se tapahtui: VR:n makasiinien raunioita alettiin purkaa Töölönlahdella|tekijä=Aalto, Maija|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-06-21| viitattu=2018-06-21 }}</ref> Raunion paikalle tulee [[Akseli Leinonen|Akseli Leinosen]] taideteos Massa, joka on 200 neliötä laaja, punaisista tiilistä rakennettu muistomerkki. Sen rakentamisessa käytetään makasiinien tiilien sijasta uusia tiiliä. [[Helsingin keskustakirjasto Oodi]]n eteen tulee makasiinipuisto.<ref name=":0" /><ref name=":1" />


==Populaarikulttuurissa==
==Populaarikulttuurissa==
Vuonna 1939 makasiineilla kuvattiin [[Risto Orko]]n ohjaamaa elokuvaa ''[[Aktivistit (elokuva)|Aktivistit]]''.<ref>Oksanen 2006, s. 59</ref> Makasiineilla (Tavara-asemalla) on myös oma ruutu ''[[Monopoly]]''-lautapelissä.<ref name="O63"/> Palavat makasiinit on myös [[Paleface]]n vuonna 2010 julkaistun ''[[Helsinki – Shangri-La]]'' -albumin kansikuvassa. Paleface eli Karri Miettinen valitsi makasiinit levyn kanteen, koska elämme "VR:n makasiinien palon jälkeistä aikaa yhteiskunnassa ja poliittisestikin. Tulipalon jälkeen huipentui Stop Töhryille -kampanja, tuli porvarihallitus, Smash Asem jne." Miettinen sanoo halunneensa tehdä levyllä ajankuvaa, ja luulee, "että kaikki tämän ajan eläneet tulevat muistamaan nämä tapahtumat ikuisesti".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://dome.fi/musiikki/haastattelut/haastattelussa-paleface-vrn-makasiinit-olivat-monelle-suomen-wtc-tornit | Nimeke = Haastattelussa Paleface: ”VR:n makasiinit olivat monelle Suomen WTC-tornit!”| Tekijä = Junni, Tatu| Julkaisu =Dome.fi | Ajankohta =8.9.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava-media | Viitattu = 21.10.2011 }}</ref>
Vuonna 1939 makasiineilla kuvattiin [[Risto Orko]]n ohjaamaa elokuvaa ''[[Aktivistit (elokuva)|Aktivistit]]''.<ref>Oksanen 2006, s. 59</ref> Makasiineilla (Tavara-asemalla) on myös oma ruutu ''[[Monopoly]]''-lautapelissä.<ref name="O63"/> Palavat makasiinit on [[Paleface]]n vuonna 2010 julkaistun ''[[Helsinki – Shangri-La]]'' -albumin kansikuvassa. Paleface eli Karri Miettinen valitsi makasiinit levyn kanteen, koska elämme "VR:n makasiinien palon jälkeistä aikaa yhteiskunnassa ja poliittisestikin. Tulipalon jälkeen huipentui Stop Töhryille -kampanja, tuli porvarihallitus, Smash Asem jne." Miettinen sanoo halunneensa tehdä levyllä ajankuvaa ja uskoo, "että kaikki tämän ajan eläneet tulevat muistamaan nämä tapahtumat ikuisesti".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://dome.fi/musiikki/haastattelut/haastattelussa-paleface-vrn-makasiinit-olivat-monelle-suomen-wtc-tornit | Nimeke = Haastattelussa Paleface: ”VR:n makasiinit olivat monelle Suomen WTC-tornit!”| Tekijä = Junni, Tatu| Julkaisu =Dome.fi | Ajankohta =8.9.2010 |Julkaisija =Otavamedia | Viitattu = 21.10.2011 }}</ref>


==Kuvagalleria==
==Kuvagalleria==

<gallery>
<gallery>
Kuva:Työmies makasiineilla.jpeg|Työmies lastaamassa junaa. Kuva otettu vuonna 1937.
Kuva:Työmies makasiineilla.jpeg|Työmies lastaamassa junaa. Kuva otettu vuonna 1937.
Rivi 99: Rivi 98:


==Lähteet==
==Lähteet==
*{{Kirjaviite| Tekijä=Oksanen, Kimmo| Nimeke=Makasiinit 1899–2006|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Vuosi = 2006|Tunniste=ISBN 952-5557-09-X}}
*{{Kirjaviite| Tekijä=Oksanen, Kimmo| Nimeke=Makasiinit 1899–2006|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Vuosi = 2006| Isbn = 952-5557-09-X}}


===Viitteet===
===Viitteet===

Versio 21. kesäkuuta 2018 kello 21.56

VR:n makasiinit
Makasiinit ilmasta kuvattuna 2005.
Makasiinit ilmasta kuvattuna 2005.
Sijainti Helsinki
Valmistumisvuosi 1898–1899[1]
Purkuvuosi 2006, 2018
Suunnittelija Bruno F. Granholm[1]
Omistaja VR, Ratahallintokeskus, Valtion kiinteistölaitos, Senaatti-kiinteistöt
Julkisivumateriaali tiili
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

VR:n makasiinit olivat joukko varastorakennuksia Helsingissä Mannerheimintien varrella vastapäätä Eduskuntataloa, suunnilleen nykyisen Musiikkitalon ja Kansalaistorin paikalla. Bruno Granholmin suunnittelemat makasiinit rakennettiin vuonna 1899, ja myöemmin niitä laajennettiin ja korjattiin useaan otteeseen. VR siirsi tavaraliikenteen Pasilaan vuonna 1988, minkä jälkeen makasiineihin tuli vuokralaisia. Vuonna 2002 makasiinit päätettiin purkaa Musiikkitalon tieltä, mikä aiheutti paljon vastustusta. Toukokuussa 2006 makasiineilla syttyi vain kolme päivää ennen suunniteltua purkamista tulipalo, joka tuhosi lähes koko eteläisen makasiinin. Makasiinien eteläisen siiven palosta säilyneen osan purku aloitettiin vuonna 2018. Sen paikalle osaksi makasiinipuistoa rakennetaan punaisista tiilistä taideteos Massa.

Historia

Suunnittelu ja rakentaminen

Makasiinit idästä nähtynä 1950-luvulla.

Helsingin ensimmäinen rautatie­asema valmistui vuonna 1862 Kaivokadun kohdalle.[2] Kun Pietarin rata valmistui 1870, rautatiehallitus rakennutti Läntisen Viertotien (nyk. Mannerheimin­tien) varteen raiteellisen puutavarapihan, josta kehittyi ennen pitkää Töölön tavara­rata­piha.[3] Helsinkiin johtava rautatie oli aluksi tarkoitus vetää Läntisen Viertotien viertä pitkin, mutta sille valittiin toinen linjaus, koska suunnitellulla reitillä sijaitsi Hakasalmen huvila, joka olisi jouduttu purkamaan.[4]

Bruno Ferdinand Granholm tuli piirtäjäksi Rauta­tie­hallitukseen vuonna 1892, ja hänet nimitettiin arkkitehdiksi samana vuonna.[5] Granholm suunnitteli kaksisiipisen makasiinin vuonna 1898. Hän valitsi materiaaliksi puun sijasta tiilen, mikä saattoi johtua makasiinien suuresta koosta tai siitä, että niistä haluttiin tehdä edustavat, pitkäikäiset ja paloturvalliset. Rakennusta varten Helsinkiin tuotiin yhteensä 630 000 tiiliharkkoa, todennäköisesti sisämaasta. Lastaussilloille tehtiin katokset,[1] jotka uusittiin myöhemmin 1950-luvulla.[6] Laiturit sijoitettiin samaan tasoon junien kanssa, mikä helpotti lastausta. Toimistot ja tullit sijoitettiin rakennusten päätyihin, ja niitä koristeltiin muun muassa räystäillä sekä katon harjaan kulmiin sijoitetuilla koristeilla.[1] Makasiinien valmistuttua Rautatientorin laidalla sijainnut makasiini purettiin.[3]

Pohjoista makasiinia levennettiin Granholmin suunnitelman mukaisesti vuonna 1908, ja sitä jatkettiin Albin Renforsin suunnittelemalla puuosalla vuonna 1917. Etelämakasiinin pääty valmistui vuonna 1930,[1] ja pohjoisen makasiinin toimistopäätyä korotettiin kerroksella 1940-luvun lopulla.[7] Vuoden 1964 lopulla VR rakensi makasiineihin uusia vaakakoppeja, uudisti konttorit, suurensi palveluluukut ja muutti puulämmityksen keskuslämmitykseksi.[8]

Makasiinien vierestä lähti vuonna 1894 valmistunut Helsingin satamarata, joka johti Pohjoisen ja Eteläisen Rautatie­kadun välitse Ruoho­lahteen ja sieltä edelleen Merisataman kautta Eteläsatamaan ja Kataja­nokalle. Radan viimeinen osuus purettiin vuonna 2009. Nykyisin sen paikalla on jalankulku- ja pyöräilyväylä Baana.

Makasiinien purkusuunnitelmat

Tavara-asema päätettiin 1960-luvun loppupuolella siirtää Pasilaan, eikä makasiineilla enää tehty kuin välttämättömiä parannustöitä. Seuraavien vuosikymmenten aikana ne muuttuivat vähitellen teknisesti ja toiminnallisesti vanhanaikaisiksi.[8] Makasiinien sosiaalitilat olivat puutteelliset, mistä konduktööri Heikki Utriainen oli 1974 kannellut oikeuskanslerille asti. Vuonna 1981 pää­luottamus­miehet valittivat työoloista Helsingin Sanomissa.[9] Vuoden 1975 Ety-kokouksen aikana tavarapihalla ei liikuteltu tavaraa, mutta tiukoista turvallisuusjärjestelyistä huolimatta jonkun onnistui toukokuun lopulla sytyttää ratapihalla makuuvaunu tuleen.[10]

Makasiinien läheisyydessä oli joukko muitakin VR:n hallussa olleita rakennuksia, mutta suurin osa niistä purettiin 1950-luvulla.[11] Kluuvin ja Töölön­lahden alueelle olivat laatineet asema­kaava­suunnitelmia eri arkkitehdit aina C. L. Engelistä Alvar Aaltoon.[12] 1980-luvulla Helsingin kaupunginmuseo ja Museovirasto selvittivät rakennusten merkitystä: Kaupungin­museo kannatti makasiinien säilytystä kokonaisuutena, kun taas Museo­virasto esitti, että rakennusten säilyttäminen otettaisiin lähtökohdaksi aluetta suunniteltaessa.[13] 1990-luvun alussa arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen ehdotti yhdeksi Musiikkitalon paikaksi tonttia, jolla makasiinit sijaitsivat.[14] Helsingin kulttuurikomitea ehdotti vuonna 1991 useiden rakennusten, kuten Tennispalatsin ja Lasipalatsin, kunnostamista kulttuurikäyttöön. Makasiineja ei kuitenkaan mainittu, vaikka komitea totesi, että "Töölönlahden alueen suunnittelun on lähdettävä ihmisten tarpeista".[15] Yhdistykset Pro Töölönlahti, Dodo – tulevaisuuden elävä luonto ja Oranssi ehdottivat 1996 ympäristöministeriölle makasiinien suojelua.[13] Vuoden 1996 kaavaehdotuksessa Musiikkitalo sijoittui osittain makasiinien päälle, mitä Kaupunginhallitus puolsi jo vuoden päästä.[16]

Makasiinit eivät päässeet Museoviraston vuonna 1998 laatimaan luetteloon Suomen suojeltavista rautatierakennuksista. Makasiinien kulttuurihistoriallista arvoa tutkineen Mikko Härön mukaan syynä oli se, että suojeluun herättiin liian myöhään. Neuvottelut olivat jo pitkällä, eikä "niillä (makasiineilla) haluttu vaarantaa koko muuta pakettia". Museovirasto ei halunnut suojella rakennuksia rakennussuojelulailla, eivätkä Helsingin kaupunki tai ympäristöministeriö halunneet suojelua kaavoituksen lähtökohdaksi. Härö kuvailee makasiineja ajalleen tyypillisiksi, rautatiearkkitehtuurin puhtaimmiksi edustajiksi. Hänen mukaansa makasiinien suojelu olisi ollut perusteltua jo siksi, että tavarapiha oli Suomen tärkein noin sadan vuoden ajan. Hänen mukaansa arkkitehtuuria pitäisi arvostaa kaikilla sen tasoilla.[17]

Ennen vuoden 2000 kunnallisvaaleja (sunnuntaina 17.9.) noin 7 000 ihmistä muodosti makasiinien ympärille ketjun vaatien niiden kunnostamista. Ihmismuuri oli osa samana iltana makasiineilla järjestettyä ilmaista festivaalia, jossa esiintyi taiteilijoita ja muusikkoja makasiinien säilyttämisen puolesta. Festivaalin ja ihmismuurin organisoi Ossi Kajas Magitolta. [13] "Makasiinipuolueeksi" ristitty Vihreät saavutti vaalivoiton "makasiinivaaleiksi" nimitetyissä kunnallisvaaleissa 2000 ja nousi Helsingin toiseksi suurimmaksi puolueeksi sosiaalidemokraattien ohi.[18][19] Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui päättämään Töölönlahden asemakaavasta 27. helmikuuta 2002. Mielenosoittajat olivat kokoontuneet Senaatintorille vastustamaan makasiinien purkamista. Tapahtuma kiinnosti myös mediaa, esimerkiksi Helsingin Sanomat lähetti kokousta suorana internetissä. Tavastialla muusikot järjestivät tukikonsertin. Asemakaava ja makasiinien purkaminen hyväksyttiin kuitenkin äänin 49–36.[19] Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Töölönlahden asemakaavasta tehdyt valitukset 14. marraskuuta 2003.[20] Taidehistorian professori Riitta Nikula piti vuonna 2005 Töölönlahden aluetta suomalaisen kaupunkisuunnittelun mustana aukkona, joka on houkutellut suuria visioita mutta jättänyt jälkeensä vain rippeitä.[12]

Käyttö VR:n jälkeen

Kirpputoria ja taidetta

Maailma kylässä -festivaalit makasiineilla vuonna 1997.

VR:n jälkeen makasiinien omistajina olivat Ratahallintokeskus, Valtion kiinteistölaitos ja Senaatti-kiinteistöt.[8] VR:n tavaraliikenne siirtyi Pasilaan vuonna 1988, ja makasiinit jäivät tyhjilleen. Vuonna 1989 taiteilijayhdistys MUU ja taiteilijaosuuskunta Vapauden aukio asettuivat rakennukseen vuokralle. Tiloihin tulivat myös muun muassa Ruohonjuuri, Galleria Jangva, Studio Magito (1990-2006), Kaupunginteatterin metallipaja, pyöräkorjaamot Ekobike ja Greenbike sekä ravintola Bar Alahuone (2000-2002). 1990-luvulla makasiinit tunnettiin VR:n kirpputorista, tarkemmalta nimeltään Marskin kirpputori, jota hallinnoi Magito Oy. Myyntipaikkoja oli parhaimmillaan 235 ja kävijöitä päivässä 8 000–12 000.[21] Pihalla pidettiin suuria tapahtumia, kuten keskiaikafestivaalit, lumilautakilpailu, televisiokanavan palkintogaala ja Tuska-festivaali, sisätiloissa puolestaan muun muassa sarjakuvafestivaalit, sirkusta ja muotinäytöksiä.[22] Vuonna 2000 Kulttuurikaupunkisäätiö valitsi makasiinit Helsingin kulttuuri­kaupunki­vuoden keskipisteeksi, ja sen jälkeen kuvataide ja esittävä taide olivat koko vuoden ajan esillä makasiineilla.[15] Flow-festivaali järjestettiin aiemmin makasiineilla, mistä tapahtuma siirtyi Sörnäisiin.[23]

1990-luvulta alkaen makasiineja kutsuttiin myös "Tsaarin talleiksi", jonka nimityksen keksi eräs rauhanaktivisti. Professori Matti Klingen mukaan nimityksellä ei kuitenkaan ole historiallista pohjaa. Töölön tavara-asemalla oli tosin ainakin vuonna 1915 Venäjän sotaväen ratsuja, joita kuljetettiin pois Suomesta. Kenraalikuvernöörin adjutantti Ivan Timiriasev oli kuvannut hevoset kameralla.[24]

VR:n jälkeen makasiinien laiturien aluset olivat suosittuja nukkumispaikkoja. Vuonna 1992 eräs mies kuoli laiturin alle nuotiosta riistäytyneen tulen seurauksena.[25] Vuonna 2000 puolestaan eräs koditon tapettiin autoon makasiinien pihalla. Pari viikkoa aikaisemmin hänen elämästään makasiineilla oli tehty juttu Helsingin Sanomiin.[10]

Vapun 2006 mellakka

Euromayday-juhlat makasiineilla keväällä 2006.

Makasiineilla paloi vapunaaton yönä 30. huhtikuuta 2006, kun joukko nuoria sytytti makasiinien väliselle pihalle kokon. Osa paikalla olleista esti palokuntaa sammuttamasta kokkoa ja kivitti poliisia. Paikalla oli enimmillään noin 200–300 nuorta, joista suuri osa oli vain viettämässä vappua. Aluksi väkeä oli tullut paikalle perustulon puolesta järjestetystä mielenosoituksesta. Poliisi otti paikalta kiinni 17 ihmistä, joista viisi oli pidätettyinä vielä tiistaina 2. toukokuuta.[26] Helsingin käräjäoikeus määräsi 5. toukokuuta kaksi miestä vangittavaksi vapun tapahtumien vuoksi. Poliisin mukaan kumpikaan ei kuitenkaan osallistunut tapahtumien suunnitteluun.[27] Tiistaina palokunta kävi uudemman kerran makasiineilla, kun sisällä oli poltettu paperia kaakeliuunissa luukut kiinni.[28]

Tulipalo ja purkaminen

VR:n makasiinit paloivat 5. toukokuuta 2006.

Perjantaina 5. toukokuuta 2006 makasiinien eteläinen siipi syttyi tuleen. Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta kello 19.52.14, mutta palomiesten saapuessa paikalla rakennus oli jo täyden palamisen vaiheessa.[29] Silminnäkijät kertoivat, kuinka makasiineilta kuului ennen paloa pamaus. Tämän jälkeen rakennuksesta alkoi nousta vaaleaa savua. Pian kymmenien metrien korkuiset liekit nousivat katon läpi.[30] Palomestari päätti, ettei paloa sammuteta kokonaan vaan tulen eteneminen pohjoiseen siipeen ja eteläisen siiven säilytettävään päätyyn pyrittiin estämään. Paloa seuraamaan saapui runsaasti ihmisiä. Jotkut lähialueen rakennukset evakuoitiin sisään tulleen savun takia, mutta kukaan ei loukkaantunut palossa, joka oli yksi Helsingin historian suurimpia.[31] Palon innoittamana lauantain vastaisena yönä sytytettiin tavallista enemmän pieniä tulipaloja, esimerkiksi Hyvinkään varikkoalueella sytytettiin hylätty rakennus.[32]

Poliisi epäili aluksi palon syyksi törkeää tuhotyötä. Tutkimuksissa osoittautui kuitenkin, ettei palo todennäköisesti ollut tahallaan sytytetty; palossa ei esimerkiksi ollut käytetty minkäänlaista sytytysnestettä. Palon alku oli viranomaisten mukaan kytenyt useita tunteja ennen suurta paloa vaikeapääsyisessä paikassa. Kytemisestä syntyneet palokaasut kerääntyivät suljettuun tilaan, ja niiden syttymisen seurauksena rakennus leimahti tuleen. Poliisi kuitenkin tutki paloa edelleen törkeänä tuhotyönä. Rikosylikomisario Toivanen totesi, ettei palon ja vapun mellakoiden välillä ollut ilmennyt mitään yhteyttä. Ketään epäillyistä ei oltu pidätetty tai vangittu.[33]

Poliisi käytti palosyyn tutkimisessa apunaan myös kaivinkonetta, jolla makasiinin seinään raivattiin aukko.[34] Makasiinia raivatessaan poliisi purki vahingossa myös säilytettävän osan pohjoispuolen seinää noin 25 metriä.[35] Makasiinien purkaminen aloitettiin aikataulun mukaisesti maanantaina 8. toukokuuta, vaikka poliisin tutkimukset olivat edelleen kesken.[36] Puretuista tiilistä 10 000 laitettiin myyntiin, ja niistä noin tuhat myytiin ensimmäisenä päivänä.[37] Myyntitulot oli tarkoitus lahjoittaa Lasten­klinikoiden Kummeille. Tiiliä myytiin lokakuuhun mennessä noin 4 000 kappaletta, kunnes kävi ilmi, että osassa tiilistä oli syöpää aiheutavaa kreosoottia. Makasiinit purkanut Helsingin talosiirto Oy lupasi lunastaa tiilet takaisin.[38] Makasiineista tehtiin myös muutaman tuhannen erän postimerkki, jonka suunnitteli taidegraafikko Kimmo Pälikkö. Merkki julkistettiin 12. kesäkuuta 2006.[39]

Helsingin Sanomat kritisoi Ylen A-talk-ohjelmassa 3. toukokuuta esiintyneiden nuorten aktivistien leimaamista hulinoitsijoiden edustajiksi[40] ja pohdiskeli median makasiinien palosta jakamia "pikatuomioita". Esimerkiksi Iltalehti oli pääkirjoituksessaan 6. toukokuuta verrannut tapahtumia natsi-Saksaan ja Berliinin valtio­päivä­talon polttoon 1933.[41] Paloon liittyvä tutkinta keskeytettiin 29. huhtikuuta 2007. Poliisi ei edelleenkään halunnut paljastaa palon tarkkaa syttymispaikkaa. Palo saattoi syttyä tupakan tumpista, sähköstä tai ilotulitteesta.[42]

Musiikkitalo valmistui aikataulussa, ja se luovutettiin rakennuttajalle 29. huhtikuuta 2011.[43]

Suunnitelmia jatkokäytöstä

Makasiinien raunio alkuvuodesta 2014. Vasemmalla Musiikkitalo.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi keväällä 2011 maanalaisen asemakaavaluonnoksen, joka mahdollisti säilytetyn makasiinijäännöksen suojelumerkinnän poistamisen ja purkamisen.[44] Makasiinit säästävä suunnitelma sai kannatusta.[45]

Helsingin kaupungin rakennusvirasto julisti kesällä 2015 tarjouskilpailun peruskorjausprojektista Töölönlahden eteläosaan. Kilpailuun pyydettiin ehdotuksia, joissa makasiinit joko säilytetään tai puretaan.[46] Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijat ehdottivat paikalle pyöräkeskusta.[47]

Kesäkuussa 2016 Helsingin kiinteistövirasto ehdotti, että makasiininraunio purettaisiin ja sen osista rakennettaisiin muistomerkki osaksi paikalle tulevaa puistoa. Samalla olisi tarkoitus rakentaa uusi makasiinipaviljonki hieman pohjoisemmaksi nykyiseltä makasiininpaikalta. Säilyneen raunion seinä ei tutkimusten mukaan olisi voinut toimia uudisrakennuksen kantavana seinänä. Sen suojelu olisi vaatinut tuki- tai suojarakenteen tai suuren purku-, puhdistus- ja uudelleenrakennustyön. Raunion purkamiseksi asemakaavan suojelumääräykseen tarvittiin poikkeamispäätös.[48]

Kaupunkiympäristölautakunta päätti joulukuussa 2017 makasiinien lopullisesta purkamisesta.[49] Purkutyö aloitettiin kesäkuussa 2018.[50] Raunion paikalle tulee Akseli Leinosen taideteos Massa, joka on 200 neliötä laaja, punaisista tiilistä rakennettu muistomerkki. Sen rakentamisessa käytetään makasiinien tiilien sijasta uusia tiiliä. Helsingin keskustakirjasto Oodin eteen tulee makasiinipuisto.[49][50]

Populaarikulttuurissa

Vuonna 1939 makasiineilla kuvattiin Risto Orkon ohjaamaa elokuvaa Aktivistit.[51] Makasiineilla (Tavara-asemalla) on myös oma ruutu Monopoly-lautapelissä.[12] Palavat makasiinit on Palefacen vuonna 2010 julkaistun Helsinki – Shangri-La -albumin kansikuvassa. Paleface eli Karri Miettinen valitsi makasiinit levyn kanteen, koska elämme "VR:n makasiinien palon jälkeistä aikaa yhteiskunnassa ja poliittisestikin. Tulipalon jälkeen huipentui Stop Töhryille -kampanja, tuli porvarihallitus, Smash Asem jne." Miettinen sanoo halunneensa tehdä levyllä ajankuvaa ja uskoo, "että kaikki tämän ajan eläneet tulevat muistamaan nämä tapahtumat ikuisesti".[52]

Kuvagalleria

  • Työmies lastaamassa junaa. Kuva otettu vuonna 1937.
    Työmies lastaamassa junaa. Kuva otettu vuonna 1937.
  • Makasiinit Eduskunta­talon katolta kuvattuna 1930-luvulla.
    Makasiinit Eduskunta­talon katolta kuvattuna 1930-luvulla.
  • Tulipaloa sammutetaan 5. toukokuuta 2006.
    Tulipaloa sammutetaan 5. toukokuuta 2006.
  • Makasiinit purettiin 2006, taustalla säilytetty osa.
    Makasiinit purettiin 2006, taustalla säilytetty osa.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Oksanen 2006, s. 17
  2. ↑ Oksanen 2006, s. 13
  3. ↑ a b Oksanen 2006, s. 21
  4. ↑ Oksanen 2006, s. 14
  5. ↑ Oksanen 2006, s. 29
  6. ↑ Leivonniemi, Samuli & Parkkonen, Santti: Poliisi haluaa vangita kaksi vappurähinöijää. Helsingin Sanomat, 4.5.2006.
  7. ↑ Oksanen 2006, s. 19
  8. ↑ a b c Oksanen 2006, s. 87
  9. ↑ Oksanen 2006, s. 49
  10. ↑ a b Oksanen 2006, s. 67
  11. ↑ Oksanen 2006, s. 81
  12. ↑ a b c Oksanen 2006, s. 63
  13. ↑ a b c Oksanen 2006, s. 109
  14. ↑ Oksanen 2006, s. 129
  15. ↑ a b Oksanen 2006, s. 103
  16. ↑ Tervola, Marjut: Jäähyväiset makasiineille hs.fi. Viitattu 19.7.2011.
  17. ↑ Oksanen 2006, s. 27
  18. ↑ Oksanen 2006, s. 118
  19. ↑ a b Oksanen 2006, s. 114
  20. ↑ Oksanen 2006, s. 117
  21. ↑ Nuoret tekijät valtasivat vanhat VR:n kasarmit. Helsingin Sanomat 31.7.1991.
    Tapahtumia Töölönlahden Makasiineilla 1987–2002. Helsingin Sanomat 13.4.2002.
    Töölönlahden tiilimakasiinien purkaminen kestää... Helsingin Sanomat 21.3.2006.
    Makasiinien tilalle löytyi neljä ehdokasta. Helsingin Sanomat 8.4.2006.
  22. ↑ Oksanen 2006, s. 91
  23. ↑ Flow-festivaali muuttaa Sörnäisiin. Helsingin Sanomat, 2.6.2006. Sanoma.
  24. ↑ Oksanen 2006, s. 39.
  25. ↑ Laitapuolen kulkijoiden nuotio sytytti VR:n makasiinin laiturin. Helsingin Sanomat, 28.11.1992.
  26. ↑ Kerkelä, Lasse: Poliisi etsii makasiinimellakan järjestänyttä ydinryhmää. Helsingin Sanomat, 3.5.2006.
  27. ↑ Kerkelä, Lasse: Mellakan johtamisesta vangittu kiisti rähinän suunnitelmallisuuden. Helsingin Sanomat, 5.5.2006.
  28. ↑ Leivonniemi, Samuli & Parkkonen, Santtu: Poliisi haluaa vangita kaksi vappurähinöijää. Helsingin Sanomat, 4.5.2006. Sanoma.
  29. ↑ Oksanen 2006, s. 121
  30. ↑ Tuli riehui VR:n makasiineissa. Helsingin Sanomat, 6.5.2006. Sanoma.
  31. ↑ Ojakkala 2006, s. 121
  32. ↑ Poliisi ei päässyt lauantaina tuhopolttajien jäljille. Helsingin Sanomat, 7.5.2006.
  33. ↑ Makasiinipalo ei ilmeisesti ollutkaan tahallaan sytytetty Helsingin Sanomat. 14.7.2006. Arkistoitu . Viitattu 19.7.2011.
  34. ↑ Huhtanen, Jarmo: Makasiinien palo: Poliisi tietää mistä makasiinipalo sytytettiin. Helsingin Sanomat, 8.5.2006.
  35. ↑ Pohjanpalo, Olli: Poliisi purki vahingossa osan suojeltavasta makasiinista. Helsingin Sanomat, 10.8.2006. Sanoma.
  36. ↑ Purkutyö vaikeutuu vasta jos poliisitutkinta venyy pitkälliseksi. Helsingin Sanomat, 9.5.2006. Sanoma.
  37. ↑ Ahola, Merituuli: Tiilikaupasta sukeutui mediatapahtuma. Helsingin Sanomat, 2.8.2006. Sanoma.
  38. ↑ Savolainen, Jaana: Makasiinien purkaja ottaa tiilet takaisin. Helsingin Sanomat, 4.10.2006. Sanoma.
  39. ↑ Töölönlahden makasiinit pääsevät postimerkkiin. Helsingin Sanomat, 3.6.2006. Sanoma.
  40. ↑ Holvas, Jakke: Paskaduuni, ja tulipa sanotuksi. Helsingin Sanomat, 16.7.2006. Artikkelin verkkoversio. (tilaajille)
  41. ↑ Holvas, Jakke: Media jakoi pikatuomioita makasiinipalosta. Helsingin Sanomat, 23.7.2006. Artikkelin verkkoversio. (tilaajille)
  42. ↑ STT: Makasiinien palo jäämässä ratkaisematta Iltalehti. 29.4.2007. Alma media. Viitattu 19.7.2011.
  43. ↑ Valmis Musiikkitalo luovutettiin rakennuttajalle Yle uutiset. 29.4.2011. Viitattu 24.7.2011.
  44. ↑ VR:n makasiinijäännöksiä uhkaa purku mtv3.fi. 28.6.2011. Viitattu 20.7.2011.
  45. ↑ Töölönlahden suunnittelussa käynnistymässä seuraava erä, Yle uutiset, 28.9.2010
  46. ↑ Malmberg, Lari: Helsinki selvittää mahdollisuutta purkaa VR:n makasiinien rauniot Helsingin Sanomat. 24.7.2015. Sanoma. Arkistoitu 31.12.2015. Viitattu 26.10.2015. (Internet Archive)
  47. ↑ Murto, Roosa: VR:n makasiinien historia on surkeiden sattumusten sarja Helsingin Sanomat. 25.9.2015. Viitattu 26.10.2015.
  48. ↑ Töölönlahden makasiiniraunion tulevaisuudesta päätöksiä www.hel.fi. Viitattu 27.6.2016.
  49. ↑ a b Pajuriutta, Satu: VR:n makasiinien purkaminen alkaa ennen juhannusta Helsingin Sanomat. 2.6.2018. Arkistoitu 14.6.2016. Viitattu 21.6.2018. (Internet Archive)
  50. ↑ a b Aalto, Maija: Nyt se tapahtui: VR:n makasiinien raunioita alettiin purkaa Töölönlahdella Helsingin Sanomat. 21.6.2018. Viitattu 21.6.2018.
  51. ↑ Oksanen 2006, s. 59
  52. ↑ Junni, Tatu: Haastattelussa Paleface: ”VR:n makasiinit olivat monelle Suomen WTC-tornit!” Dome.fi. 8.9.2010. Otavamedia. Viitattu 21.10.2011.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta VR:n makasiinit.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=VR:n_makasiinit&oldid=17388513”