Kahvinkeitin

Nykyaikainen kahvinkeitin.

Kahvinkeitin on sähkölaite, jolla valmistetaan kahvia uuttamalla eli johtamalla kuuma vesi jauhettujen kahvinpapujen läpi. Kahvinkeittimiä on erityyppisiä; Suomessa tavallisissa keittimissä käytetään paperista suodatinpussia, johon annostellun kahvijauheen päälle johdetaan kuuma (92–96 °C) vesi. Valmis kahvijuoma valuu tarjoilukannuun, jossa se pidetään tarjoilulämpöisenä lämpölevyn avulla. Joissakin malleissa käytetään termoskannua. Ensimmäisen kahvinkeittimen toi markkinoille Siemens AG vuonna 1914 .

Espresso- eli painekeittimessä hienoksi jauhettu kahvi painellaan tiiviisti pieneen metalliseen suodattimeen, johon kuuma vesi johdetaan 4–14 ilmakehän paineella – ihanteellinen paine on noin 9 ilmakehää.

Keittimiin ei katsota kuuluviksi erilaisia kahvipannuja, jotka toimivat ilman omaa sähkömekanismia.

Tavanomaisen kahvinkeittimen toimintaperiaate

Tyypillinen kahvinkeitin koostuu useasta osasta: vesisäiliöstä, suodatinpidikkeestä, kannellisesta tarjoilukannusta ja sen alla olevasta lämpölevystä. Suodatinsuppiloon laitetaan suodantinpaperi, ja siinä oleva tippalukko on mekaaninen laite, joka estää kahvin valumisen suodatinsuppilosta silloin kun sen alla oleva pannu otetaan pois. Tippalukko on yleinen kahvinkeittimissä, kse on manuaalisesti kytkettävä, joissain automaattinen.

Kahvinkeittimen keittovesisäiliö on hieman lämpölevyä ylempänä. Näin vesi pääsee valumaan säiliön pohjassa olevan putken kautta lämpölevyssä olevaan vesikanavaan. Putkessa on läppä, joka estää veden takaisinvirtauksen. Lämpölevyn kanavassa vesi alkaa kiehua, jolloin höyryn paine työntää kanavassa olevan kuumentuneen veden putkea pitkin suodatinpidikkeen yläpuolelle. Kun putki on tyhjentynyt, siinä ei enää ole painetta, ja uutta vettä voi valua säiliöstä lämpölevyn vesikanavaan. Näin jatkuu kunnes vesisäiliö on tyhjä. Vain osa vedestä kiehuu prosessissa, loppu vain kuumenee.

Keittimen sähkölevy pitää valmistuneen kahvijuoman lämpimänä niin kauan kuin virta laitteeseen on kytkettynä.

Kahvinkeittimessä syntyvä koriseva ääni johtuu siitä, että vesisäiliöstä lämpölevyn keitinkanavaan valuneet viimeiset vesipisarat täyttävät lämpölevyn kanavan ja puhkeavat höyrystyessään, jolloin höyryä pääsee kumpaankin suuntaan. Samalla ääni myös käytännössä ilmaisee, että juoma on pian valmista.

Kahvinkeittimestä ajoittain kuuluva naksahteleva ääni aiheutuu siinä olevasta lämpökytkimestä, joka estää lämpövastuksen ylikuumenemisen, mutta kytkeytyy takaisin päälle vastuksen jäähtyessä. Tämän ansiosta kahvi pysyy aina sopivan kuumana.

Kuvasto

• 
  Espressokeitin.
• 
  Kahvinkeitin vuodelta 1920 Leipzigin kahvimuseossa.

Katso myös

• Perkolaattori
• Moccamaster