Ero sivun ”Vaakahuone” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Historia: kh |
|||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
== Historia == |
== Historia == |
||
Ravintolarakennuksen |
Ravintolarakennuksen nimi juontuu historiasta. Rakennus toimi alemman höyrylaivasataman rahtiterminaalina ja siellä punnittiin höyrylaivojen kuljettama rahti. Itse rakennus on Suomen ensimmäinen rakennus, joka on tehty aaltopellistä. Rakennus on valmistunut vuonna [[1898]]. Alun perin Vaakahuoneen kaltaisia halleja rakennettiin kaksi, joista toinen sijaitsi hieman ylempänä jokivarressa. Rakentaminen aiheutti aikanaan kuohuntaa kaupunkilaisten keskuudessa, sillä turkulaiset eivät olleet laisinkaan varmoja aaltopellin sopivuudesta kaupunkirakentamiseen ja kaupunkikuvaan. Materiaali on kuitenkin kestänyt vuosikymmenien rasituksen, ja rakennus on edelleen hyvässä kunnossa ja suojeltu. Toinen halleista purettiin aikoinaan, kun Martinsiltaa alettiin rakentaa. |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 14. kesäkuuta 2018 kello 21.21
Vaakahuone oli Turun historiassa merkittävä alemman höyrylaivasataman rahtiterminaali. Rakennus on museoviraston suojelema. Vanhan Vaakahuoneen toimiston paikalla toimii nykyään rannikon viimeinen reittiliikenteessä olevan höyrylaiva Ukkopekan lippu-ja myyntikonttori. Rakennuksen muissa tiloissa toimii arkkitehtitoimisto Arosuo & Vapaavuoren suunnittelema ravintola Vaakahuone, jonka aurajokimiljöön kannalta näkyvin piirre on sieltä kuuluva jokailtainen elävä musiikki.
Historia
Ravintolarakennuksen nimi juontuu historiasta. Rakennus toimi alemman höyrylaivasataman rahtiterminaalina ja siellä punnittiin höyrylaivojen kuljettama rahti. Itse rakennus on Suomen ensimmäinen rakennus, joka on tehty aaltopellistä. Rakennus on valmistunut vuonna 1898. Alun perin Vaakahuoneen kaltaisia halleja rakennettiin kaksi, joista toinen sijaitsi hieman ylempänä jokivarressa. Rakentaminen aiheutti aikanaan kuohuntaa kaupunkilaisten keskuudessa, sillä turkulaiset eivät olleet laisinkaan varmoja aaltopellin sopivuudesta kaupunkirakentamiseen ja kaupunkikuvaan. Materiaali on kuitenkin kestänyt vuosikymmenien rasituksen, ja rakennus on edelleen hyvässä kunnossa ja suojeltu. Toinen halleista purettiin aikoinaan, kun Martinsiltaa alettiin rakentaa.
Aiheesta muualla