Ero sivun ”Kuulantyöntö” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: 20m-kerhon sivut vei johonkin höpöhöpöön, otin pois.
p linkki korjattu ja takaisin
Rivi 78: Rivi 78:


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
*[http://www.20m-kerho.fi/ 20 metrin kerhon kotisivut]

*[http://www.20m-kerho.com/images/Kuula-esite_LR.pdf Harjoitusohjeita]
*[http://www.20m-kerho.com/images/Kuula-esite_LR.pdf Harjoitusohjeita]



Versio 1. kesäkuuta 2018 kello 17.46

Kuulantyöntö
Tomasz Majewski on kuulantyönnön kaksinkertainen olympiavoittaja.
Tomasz Majewski on kuulantyönnön kaksinkertainen olympiavoittaja.
Miesten ennätykset
Maailmanennätys Yhdysvallat Randy Barnes
23,12 m (1990)
Olympiaennätys Yhdysvallat Ryan Crouser
22,52 m (2016)
Naisten ennätykset
Maailmanennätys Neuvostoliitto Natalja Lisovskaja
22,63 m (1987)
Olympiaennätys Itä-Saksa Ilona Slupianek
22,41 m (1980)
Remigius Machura kuularingissä

Kuulantyöntö on yleisurheilulaji, jossa päämääränä on työntää raskasta kuulaa mahdollisimman pitkälle. Kuulantyöntö on ollut aina nykyaikaisten olympialaisten ohjelmassa. Se kuuluu myös miesten kymmenotteluun ja naisten seitsenotteluun.

Säännöt

Kilpailijat tekevät työntönsä ringistä, joka on halkaisijaltaan 2,135 metriä (7 jalkaa). Kuula täytyy asettaa kaulan ja hartian väliin, ja työntökäsi on oikaistava suoraksi työntöhetkellä. Suorituksen jälkeen kuulantyöntäjän täytyy poistua ringistä työntöreunan vastakkaiselta puolelta. Työnnön pituus mitataan ringin etuosasta kuulan laskeutumispaikkaan.

Kilpailuissa kahdeksalla parhaalla kilpailijalla on kuusi työntöä. Kaikkien työntöjen jälkeen kilpailija, joka on suorittanut pisimmän sääntöjen mukaisen työnnön, julistetaan voittajaksi. Miesten käyttämä kuula painaa 7,26 kg (~16 paunaa) ja naisten 4 kg. Kuulantyönnössä jalka saa nousta valkoista levyä vasten.

Tekniikka

Kuulantyönnössä käytetään kahta erilaista työntötekniikkaa. Perinteisessä liukusiirto- eli pakitustekniikassa aloitusasento on selkä työntösuuntaa kohti. Tästä asennosta lähdetään pakittamaan taaksepäin vartalo hallitusti kasassa pitäen tarkoituksena saavuttaa optimaalinen työntöasento. Pakitustekniikasta on myös variaatio, jossa aloitetaan työntökäden vastaisella jalalla ja vaihdetaan jalkaa työnnön aikana. Tätä tekniikkaa käyttävät pääasiassa 7-ottelijat. Myös pyörähdystekniikassa, joka muistuttaa hieman kiekonheittäjien käyttämää tekniikkaa, lähdetään liikkeelle selkä työntösuuntaa kohti. Työntäjän pyörähdysliikkeet ovat kuitenkin paljon suppeammat kuin kiekonheitossa, mikä johtuu mörssärien suuremmasta massasta, pienemmästä ringistä ja siitä, että kuula on painopisteen kohdalla.

Vaikka nämä kaksi työntötekniikkaa ovat aivan erilaisia, yhteistä niille on se, että kumpikin päätyy lopulta samantapaiseen työntöasentoon. Vauhdinoton perusajatuksena onkin saada kuulalle mahdollisimman suuri lähtönopeus. Pyörähdystekniikka on nykyään huipputyöntäjien keskuudessa yleisempi, mutta helpompana tekniikkana pakitus on suosittu etenkin aloittelijoiden keskuudessa. Pakitustekniikka on myös erityisesti moniottelijoiden suosiossa, sillä se säästää enemmän jalkoja kuin pyörähdys.

Kuulantyöntö arvokilpailuissa

Kuulantyöntö on kuulunut olympialaisten lajivalikoimaan ensimmäisistä nykyaikaisista olympialaisista lähtien. Naisten kuulantyöntö tuli olympialaisten ohjelmaan vuonna 1948. Parhaiten arvokisojen kuulantyönnössä ovat menestyneet miesten kuulantyönnössä yhdysvaltalaiset ja naisten kuulantyönnössä neuvostoliittolaiset[1][2][3][4][5]

Maailmanennätykset

Ulkoradat

Miehet Randy Barnes 23,12 m 20. toukokuuta 1990 Westwood, Kalifornia, Yhdysvallat
Naiset Natalja Lisovskaja 22,63 m 7. kesäkuuta 1987 Moskova, Neuvostoliitto

Sisäradat

Miehet Randy Barnes 22,66 m 20. tammikuuta 1989 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Naiset Helena Fibingerová 22,50 m 19. helmikuuta 1977 Jablonec, Slovakia

Suomen ennätykset

Miehet Reijo Ståhlberg 21,69 m 5. toukokuuta 1979 Fresno, Kalifornia, Yhdysvallat
Naiset Asta Ovaska 18,57 m 20. elokuuta 1989 Tukholma, Ruotsi

Tunnettuja suomalaisia kuulantyöntäjiä

  • Sulo Bärlund Viimeisin olympiamitalisti ennen Arsi Harjua (hopeaa Berliinissä 1936).
  • Mika Halvari Sisäratojen maailmanmestari 1995. Suomen halliennätyksen haltija tuloksella 22,09 m (2000). Ennätys ulkoradoilla 21,50 m (1995).
  • Arsi Harju Olympiavoittaja Sydneystä vuodelta 2000. Ennätys 21,39 m (2000).
  • Robert Häggblom 17-vuotiaiden maailmanmestari 1999. Ennätys 20,53 m (2007)
  • Ville Pörhölä Olympiavoittaja Antwerpenissä 1920.
  • Seppo Simola Ensimmäinen suomalainen, joka työnsi yli 20 metriä. Ennätys 20,15 m (1972).
  • Reijo Ståhlberg Miesten Suomen ennätyksen haltija tuloksella 21,69 m (1979).
  • Ville Tiisanoja Ennätys 21,09 m.
  • Mika Vasara 19-vuotiaiden MM-pronssimitalisti 2002. Ennätys 20,21 m.
  • Matti Yrjölä Parantanut Suomen ennätystä 16 kertaa. Ennätys 20,84 m (1976).

Lähteet

  1. Men's Shot put sports-reference.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  2. Women's Shot put sports-reference.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  3. Shot put for men olympics.sporting99.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  4. Shot put women olympics.sporting99.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  5. Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (pdf) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla