Ero sivun ”Rotkojärvi (Jämsä)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tpe1 (keskustelu | muokkaukset)
kh, Ympäristö.fi-lähde ei toimi
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Pinta-alassa iso virhe
Rivi 16: Rivi 16:
| kuva =
| kuva =
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| pinta-ala = 0,028<ref name="Hertta">{{Verkkoviite | Osoite = https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/hearts/welcome.asp | Nimeke = Vesivarat / Järvet / Rotkojärvi | Julkaisu = Hertta 5.7 | Viitattu = 9.8.2017 }} {{404}}</ref>
| pinta-ala = 0,28<ref name="Hertta">{{Verkkoviite | Osoite = https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/hearts/welcome.asp | Nimeke = Vesivarat / Järvet / Rotkojärvi | Julkaisu = Hertta 5.7 | Viitattu = 9.8.2017 }} {{404}}</ref>
| korkeus =
| korkeus =
| rantaviiva = 1,8<ref name="Hertta" />
| rantaviiva = 1,8<ref name="Hertta" />

Versio 27. toukokuuta 2018 kello 20.52

Rotkojärvi eli Ruuhijärvi

Rotkojärvi eli Ruuhijärvi
Koordinaatit 61°54′55″N, 024°57′13″E
Sijainti Jämsä
Pinta-ala 0,28[1] km²
Rantaviiva 1,8[1] km
Järvinumero 35.695.1.004

Rotkojärvi eli Ruuhijärvi on pieni humusjärvi Jämsän Heräkulmassa lounaisessa Keski-Suomessa. Se sijaitsee noin 15 kilometriä Jämsän keskustasta luoteeseen ja noin 20 kilometriä Mäntän keskustasta kaakkoon. Rotkojärven pituus on noin 800 metriä ja leveys noin 50 metriä.[2]

Rotkojärvi sijaitsee kallioperän siirros- ja murrosvyöhykkeessä. Varsinainen rotkovajoama jatkuu järven molemmissa päissä, ja se on lähes kuuden kilometrin mittainen. Järven pohjoisranta on jyrkkää kallioseinämää, joka kohoaa enimmillään 40 metrin korkeuteen. Rotkojärven kalliojyrkänteet suuntautuvat ensisijaisesti lounaaseen. ja niillä esiintyy tyypillisten sammal- ja jäkäläyhteisöjen ohella vaativampaa, mesotrofista lajistoa.[2]

Jämsäläisillä ja satakuntalaisilla oli keskiajalla rajakiistoja. Vuonna 1449 Erik Tott määräsi Kangasalan eränkävijöiden ja jämsäläisten nautinta-alueiden rajan kulkemaan Nytkymentaipaleen mäestä Ruuhivuoren kiviristiiin ja edelleen Kuusivuoreen. Tottin tuomitsemasta linjasta muodostui sen aikaisen Jämsän ja Satakunnan välinen raja. Kiviristi on hakattu Rotkojärven kallioon, ja sen sakaroiden mitta on kymmenisen senttimetriä.[3]

Lähteet

  • Kesäläinen, Tuomo & Kejonen, Aimo: Suomen rotkot. Tallinna: Salakirjat, 2014.
  1. a b Vesivarat / Järvet / Rotkojärvi Hertta 5.7. Viitattu 9.8.2017. [vanhentunut linkki]
  2. a b Rotkovuoren alue Ympäristö.fi. 10.7.2013. Keski-Suomen ELY-keskus. Viitattu 9.8.2017.
  3. Suomen rotkot, s. 139

Aiheesta muualla