Ero sivun ”Käki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei kuulu levinneisyyteen. Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 194.100.79.21) ja palautettiin versio 16653928, jonka on tehnyt 87.95.244.215
Rivi 38: Rivi 38:


Käki pesii Suomessa lähes koko maassa, runsaimmillaan käkikannat ovat Kaakkois-Suomessa.<ref name="laine"></ref>
Käki pesii Suomessa lähes koko maassa, runsaimmillaan käkikannat ovat Kaakkois-Suomessa.<ref name="laine"></ref>
Suomen parimäärä 2000-luvulla on arviolta 120&nbsp;000 paria. Käkikanta taantui 1970-luvulta 1990-luvulle, mutta kanta on kasvanut tämän jälkeen.<ref name="atlas">{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/käki | Nimeke = Suomen lintuatlas | Viitattu = 9.6.2012}}</ref> Käki on Pohjois-Karjalan maakuntalintu.
Suomen parimäärä 2000-luvulla on arviolta 120&nbsp;000 paria. Käkikanta taantui 1970-luvulta 1990-luvulle, mutta kanta on kasvanut tämän jälkeen.<ref name="atlas">{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/käki | Nimeke = Suomen lintuatlas | Viitattu = 9.6.2012}}</ref>


== Elinympäristö ==
== Elinympäristö ==

Versio 24. toukokuuta 2018 kello 10.57

Tämä artikkeli käsittelee lintua. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Käki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Käkilinnut Cuculiformes
Heimo: Käet Cuculidae
Suku: Käet Cuculus
Laji: canorus
Kaksiosainen nimi

Cuculus canorus
Linnaeus, 1758

Käen levinneisyys, pesimisalue tummanvioletilla ja talvehtimisalue vaaleanvioletilla
Käen levinneisyys, pesimisalue tummanvioletilla ja talvehtimisalue vaaleanvioletilla
Katso myös

  Käki Wikispeciesissä
  Käki Commonsissa

Käki (Cuculus canorus) on lintu, joka tunnetaan erityisesti luonteenomaisesta ääntelystään: kukkumisesta, joka mainitaan myös lukemattomissa kansanrunoissa ja lastenlauluissa. Vain uros kukkuu, naaras pilittää kiihtyvästi "pypypypypypy".

Koko ja ulkonäkö

Käki on pitkäpyrstöinen ja hoikka. Yleisimmin käki on selkäpuolelta, päästä ja rinnasta harmaa. Vatsa on valkea ja mustajuovainen. Naarailla tavataan melko yleisesti punaruskeaa värimuotoa. Näillä linnuilla harmaat alueet ovat voimakkaan punaruskeat. Käki muistuttaa varsinkin lentäessään pientä haukkaa. Lentotapa on kuitenkin erilainen, siivenlyönti on tasainen ja matala, eikä siivenlyönti nouse ruumiin vaakatason yläpuolelle. Käen pituus on 35 cm, siipikärkiväli 60 cm ja paino n. 120 g. Käki tunnetaan hyvin ”kukkuu, kukkuu”-laulustaan, ja tähän ääneen sen nimi perustuu monissa kielissä, mutta suomenkielisen nimen käki lintu on saanut laulusarjan lopussa kuuluvasta äänestä ”käkh”. Naaraan ääni on kiihkeä pulina, joka muistuttaa pikkukuovia.

Vanhin suomalainen rengastettu käki on ollut 8 vuotta 10 kuukautta 4 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen 12 vuoden 11 kuukauden ikäinen yksilö.

Levinneisyys

Käkeä tavataan Euroopassa ja Aasiassa sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii yli miljoona käkeä.

Käki pesii Suomessa lähes koko maassa, runsaimmillaan käkikannat ovat Kaakkois-Suomessa.[2] Suomen parimäärä 2000-luvulla on arviolta 120 000 paria. Käkikanta taantui 1970-luvulta 1990-luvulle, mutta kanta on kasvanut tämän jälkeen.[3]

Elinympäristö

Käki elää kaikenlaisissa metsissä. Sille kelpaavat myös tunturikoivikot sekä peltojen ja soiden pienet metsiköt.[3]

Lisääntyminen

Käki on pesäloinen, eli se ei haudo eikä huolehdi omista poikasistaan, vaan munii toisten lintulajien pesiin.[2] Useimmiten käki munii Suomessa leppälintujen pesiin.[3] Muita lintulajeja, joiden pesiin käki munii, ovat esimerkiksi västäräkki, keltavästäräkki, harmaasieppo, kirjosieppo, pajulintu, peippo, järripeippo ja niittykirvinen.[2] Käki munii aina sen lajin pesiin, joissa se on itse kasvanut.[4] Suomessa on havaittu käen munineen useiden kymmenien lintulajien pesiin.[3]

Käkinaaras voi munia noin 20 munaa lisääntymiskauden, touko–kesäkuu, aikana, mutta tavallisesti vain noin 10. Muna kuoriutuu noin 12 päivässä. Koska käenpoikasella on kuoriutuessaan selässä arka paikka, joka ei kestä painoa, se työntää kilpailevat isäntälajin munat pois pesästä, jonka seurauksena munat ehkä särkyvät[5]. Käenpoikanen saa näin kasvattiemonsa kaiken ravinnon ja huolenpidon.[6]

Poikanen lähtee pesästä noin 20 vuorokauden ikäisenä ja kasvattiemot ruokkivat sitä vielä kolme viikkoa.[2]

Ravinto

Käki syö hyönteisiä, erityisesti muiden lintujen inhoamia karvaisia toukkia.[2] Toukkien karvat tarttuvat käen mahalaukun pintoihin, ja ajoittain käki oksentaa ne ulos. Se voi syödä myös matoja.

Uskomukset

Käkeen liittyy monia uskomuksia. Nuoret naiset ovat laskeneet käen kukunnasta naimisiin pääsyyn kestäviä vuosia ja vanhat ihmiset jäljellä olevia elinvuosiaan.[7]

On myös uskottu, että juhannuksena käki saa kurkkuunsa vihneen, jolloin se vaikenee ja muuttuu haukaksi. Uskomus johtuu käen haukkaa muistuttavasta ulkonäöstä.[6]

Muuta käestä

Käki oli kuvattuna entisen Suomenniemen kunnan vaakunassa. Käki on kuvattuna myös Päijät-Hämeen vaakunassa.

Lähteet

  1. BirdLife International: Cuculus canorus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.4.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e Laine, Lasse J,: Suomalainen lintuopas, s. 191. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  3. a b c d Suomen lintuatlas atlas3.lintuatlas.fi. Viitattu 9.6.2012.
  4. Halkka, Antti: Suuri suomalainen luonto-opas, s. 212. Otava, 2007. ISBN 951-1-18427-X.
  5. Kivipelto, Arja: Mainio Muna. Helsingin sanomat, 3.4.2012, s. D1. Helsinki: Sanoma.
  6. a b Käki ksml.fi. Viitattu 9.6.2012.
  7. Lintumyytit elävät yhä meissä kaleva.fi. Viitattu 9.6.2012.

Aiheesta muualla

  • Haartman, Lars von 1981: Käen ja sen säännöllisen isäntälajin rinnakkaisevoluutiosta. – Ornis Fennica 58:1–9.
  • Haikola, Juha & Jarkko Rutila: Käki. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22027.
  • Latja, Raimo & Savolainen, Jyrki 1988: Käki kateissa Inarista 1987? – Lintumies 2.1988 s. 87. LYL.
  • Väisänen, Risto A. 1974: Käen Cuculus canorus käyttäytymisestä kolopesällä. – Lintumies 3–4.1974 s. 117–118. SLY.
  • Nyberg, Teuvo & Vestelin, Olavi & Arjanne, Satu & Kenno, Pirkko & Leinonen, Matti & Palosaari, Matti & Vehmas, Päivi 2001: Koulun Ympäristötieto 4
  • LuontoPortti: Käki (Cuculus canorus)
  • ITIS: Cuculus canorus (englanniksi)