Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Vesihämähäkki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 143.51.113.70 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jylöstalo tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 1: Rivi 1:
{{lupaava}}
{{lupaava}}
{{Taksonomia/eläimet
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Vesihämähäkki
| nimi = Vesihämähäkki
| status =
| status =
| iucn =
| iucn =
| kuva = Argyroneta_aquatica_Paar.jpg
| kuva = Argyroneta_aquatica_Paar.jpg
| kuvateksti = Vasemmalla naaras ja oikealla koiras
| kuvateksti = Vasemmalla naaras ja oikealla koiras
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda''
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda''
| alajakso = [[Leukakoukulliset]] ''Chelicerata''
| alajakso = [[Leukakoukulliset]] ''Chelicerata''
| luokka = [[Hämähäkkieläimet]] ''Arachnida''
| luokka = [[Hämähäkkieläimet]] ''Arachnida''
| lahko = [[Hämähäkit]] ''Araneae''
| lahko = [[Hämähäkit]] ''Araneae''
| alalahko = [[Aitohämähäkit]] ''Opisthothelae''
| alalahko = [[Aitohämähäkit]] ''Opisthothelae''
| osalahko = ''[[Araneomorphae]]''
| osalahko = ''[[Araneomorphae]]''
| yläheimo = ''[[Dictynoidea]]''
| yläheimo = ''[[Dictynoidea]]''
| heimo = ''[[Cybaeidae]]''
| heimo = ''[[Cybaeidae]]''
| suku = '''''Argyroneta'''''
| suku = '''''Argyroneta'''''
| suku_auktori = [[Pierre André Latreille|Latreille]], 1804
| suku_auktori = [[Pierre André Latreille|Latreille]], 1804
| laji = ''aquatica''
| laji = ''aquatica''
| kaksiosainen = Argyroneta aquatica
| kaksiosainen = Argyroneta aquatica
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl Alexander Clerck|Clerck]], 1757)
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl Alexander Clerck|Clerck]], 1757)
| wikispecies = Argyroneta aquatica
| wikispecies = Argyroneta aquatica
| commonscat = Argyroneta aquatica
| commonscat = Argyroneta aquatica
}}
}}
⚫
'''Vesihämähäkki''' (''Argyroneta aquatica'') on [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa esiintyvä isokokoinen [[hämähäkit|hämähäkki]], joka elää veden pinnan alla. Se on sukunsa ''Argyroneta'' ainoa laji ja samalla ainoa hämähäkki, joka on sopeutunut täysin elämään vedenpinnan alla.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Koulun biologia, sisävedet | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1994 | Tekijä = Leinonen, Matti et al. | Luku = | Sivu = 23 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-1-12938-4}}</ref>
⚫
[[Tiedosto:Agryroneta aquatica Weibchen cropped.jpg|thumb|Vesihämähäkki]]
⚫
'''Vesihämähäkki''' (''Argyroneta aquatica'') on [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa esiintyvä isokokoinen [[hämähäkit|hämähäkki]], joka elää veden pinnan alla. Se on sukunsa ''Argyroneta'' ainoa laji ja samalla ainoa hämähäkki, joka on sopeutunut täysin elämään vedenpinnan alla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Matti Leinonen, Rauno Mattila, Teuvo Nyberg, Olavi Vestelin | Nimeke = Koulun biologia, sisävedet | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1994 |Sivut = 23| Tunniste = ISBN 951-1-12938-4}}</ref>


== Koko ja ulkonäkö ==
== Koko ja ulkonäkö ==

⚫
Väriltään ruskea tai musta vesihämäkki voi olla jalkoineen jopa kaksi senttimetriä pitkä, ja vartalon osuus pituudesta on puolitoista senttiä. Kookkailla yksilöillä pelkkä ruumiskin voi olla 20&nbsp;mm pitkä. Etummaiset raajaparit ovat kaljut, mutta kahdessa takimmaisessa raajaparissa on pitkiä karvoja, joiden avulla nuoretkin vesihämähäkit on helppo tunnistaa. Eturuumiin selkäpuolella on mustien lyhyiden karvojen muodostama juova. Takaruumis on harmaan karvan peittämä.<ref name="RO">Michael J. Roberts, "Spiders of Britain and North Europe", Collins 1996, ISBN 978-0-00-219981-0 s. 238&ndash;239</ref><ref name="EU">[http://www.arages.de/sdj/sdj_00.php Spinne des Jahres 2000 - Die Wasserspinne ''Argyroneta aquatica''] {{de}}</ref><ref name="Burnie">Burnie, David: Matka eläinten maailmaan (2004, WSOY, alkuteos ''The Concise Animal Encyclopedia'', 2000)</ref> Vesihämähäkki on yksi niistä harvoista hämähäkkilajeista, joilla koiras on naarasta suurempi.<ref name="SC">{{Lehtiviite | Tekijä = Schütz, Dolores & Taborsky, Michael| Otsikko = Adaptations to an aquatic life may be responsible for the reversed sexual size dimorphism in the water spider, ''Argyroneta aquatica''| Julkaisu = Evolutionary Ecology Research| Ajankohta = 2003| Vuosikerta = | Numero = 5| Sivut = 105–117| www = http://behav.zoology.unibe.ch/sysuif/uploads/files/esh/pdf_online/taborskym/Schuetz_EvolEcolRes03.pdf| www-teksti = Universität Bern| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 4.4.2012|Kieli = {{en}}}}</ref>
⚫
[[Tiedosto:Agryroneta aquatica Weibchen cropped.jpg|vasen|upright|pienoiskuva|Vesihämähäkki]]
⚫
Väriltään ruskea tai musta vesihämäkki voi olla jalkoineen jopa kaksi senttimetriä pitkä, ja vartalon osuus pituudesta on puolitoista senttimetriä. Kookkailla yksilöillä pelkkä ruumiskin voi olla {{Luku|20|millimetriä}} pitkä. Etummaiset raajaparit ovat kaljut, mutta kahdessa takimmaisessa raajaparissa on pitkiä karvoja, joiden avulla nuoretkin vesihämähäkit on helppo tunnistaa. Eturuumiin selkäpuolella on mustien lyhyiden karvojen muodostama juova. Takaruumis on harmaan karvan peittämä.<ref name="RO">{{Kirjaviite | Nimeke = Spiders of Britain and North Europe | Julkaisija = Collins | Vuosi = 1996 | Tekijä = Roberts, Michael J. | Luku = | Sivut = 238–239 | Julkaisupaikka = | Isbn = 978-0-00-219981-0 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="EU">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arages.de/sdj/sdj_00.php | Nimeke = Spinne des Jahres 2000 – Die Wasserspinne Argyroneta aquatica | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.2.2012 | Kieli = {{de}} }} {{Vanhentunut linkki}}</ref><ref name="Burnie">{{Kirjaviite | Nimeke = Matka eläinten maailmaan | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2004 | Tekijä = Burnie, David | Suomentaja = Rekiaro, Ilkka | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = The Concise Animal Encyclopedia, 2000 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-0-29414-4}}</ref>{{Lähde tarkemmin|21. toukokuuta 2018: Luku, sivunumero?}} Vesihämähäkki on yksi niistä harvoista hämähäkkilajeista, joilla koiras on naarasta suurempi.<ref name="SC">{{Lehtiviite | Tekijä = Schütz, Dolores & Taborsky, Michael | Otsikko = Adaptations to an Aquatic Life May Be Responsible for the Reversed Sexual Size Dimorphism in the Water Spider, Argyroneta aquatica | Julkaisu = Evolutionary Ecology Research | Ajankohta = 2003| Vuosikerta = | Numero = 5 | Sivut = 105–117 | www = http://behav.zoology.unibe.ch/sysuif/uploads/files/esh/pdf_online/taborskym/Schuetz_EvolEcolRes03.pdf | www-teksti = Universität Bern | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>


== Levinneisyys ja elinympäristö ==
== Levinneisyys ja elinympäristö ==

Vesihämähäkkiä tavataan Länsi-Euroopasta ja Britteinsaarilta Pohjois-Aasian poikki Japaniin saakka.<ref name="EU"/> Lajin elinympäristönä on vesikasvillisuus hitaasti virtaavassa tai seisovassa vedessä. Vesihämähäkki on paikoittainen, mutta esiintyessään usein runsaslukuinen.<ref name="RO"/>
Vesihämähäkkiä tavataan Länsi-Euroopasta ja Britteinsaarilta Pohjois-Aasian poikki Japaniin saakka.<ref name="EU" /> Lajin elinympäristönä on vesikasvillisuus hitaasti virtaavassa tai seisovassa vedessä. Vesihämähäkki on paikoittainen, mutta esiintyessään usein runsaslukuinen.<ref name="RO" />


== Elintavat ==
== Elintavat ==
⚫
Vesihämähäkki syö, parittelee ja munii veden alla, mutta hengittää [[ilma]]a kuten muutkin hämähäkit. Vesihämähäkit rakentavat vesikasvien joukkoon [[sukelluskello]]a muistuttavan pesän eli kuplan, minne ne kuljettavat ilmaa takaruumiinsa ympärillä ja jaloissaan olevien pienten karvojen avulla. Ilmakupla saa lisäksi jatkuvaa täydennystä [[diffuusio]]n avulla veteen liuenneen ja vesikasvien tuottaman hapen vapautuessa kuplaan. Ruokailu tapahtuu joko kuplassa tai kasvillisuudessa heti vedenpinnan yläpuolella.<ref name="RO"/> Diffuusio riittää täyttämään hämähäkin hapentarpeen sen levätessä, mutta muutoin aktiivinen täydentäminen on tarpeen. Kokeellisesti on osoitettu, että hämähäkki tunnistaa kuplan ilmanlaadun ja täydentää sitä hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://jeb.biologists.org/content/214/13/i.1.full| Nimeke = How the Water Spider Uses Its Diving Bell| Tekijä = Knight, Kathryn| Julkaisija = The Company of Biologists| Viitattu = 4.4.2012| Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://jeb.biologists.org/content/214/13/2175.abstract| Nimeke = The diving bell and the spider: the physical gill of ''Argyroneta aquatica''| Tekijä = Seymour Roger S. & Hetz Stefan K.| Julkaisija = The Company of Biologists| Viitattu = 4.4.2012| Kieli = {{en}}}}</ref> Naaraan sukelluskello on suurempi kuin koiraalla, ja naaras täydentää sitä pinnalta useammin.<ref name="SC"/> Toisinaan hämähäkki kerää ilmakuplan tyhjään kotilonkuoreen.<ref name="EU"/>


⚫
Vesihämähäkki syö, parittelee ja munii veden alla, mutta hengittää [[ilma]]a kuten muutkin hämähäkit. Vesihämähäkit rakentavat vesikasvien joukkoon [[sukelluskello]]a muistuttavan pesän eli kuplan, minne ne kuljettavat ilmaa takaruumiinsa ympärillä ja jaloissaan olevien pienten karvojen avulla. Ilmakupla saa lisäksi jatkuvaa täydennystä [[diffuusio]]n avulla veteen liuenneen ja vesikasvien tuottaman hapen vapautuessa kuplaan. Ruokailu tapahtuu joko kuplassa tai kasvillisuudessa heti vedenpinnan yläpuolella.<ref name="RO" /> Diffuusio riittää täyttämään hämähäkin hapentarpeen sen levätessä, mutta muutoin aktiivinen täydentäminen on tarpeen. Kokeellisesti on osoitettu, että hämähäkki tunnistaa kuplan ilmanlaadun ja täydentää sitä hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://jeb.biologists.org/content/214/13/i.1.full | Nimeke = How the Water Spider Uses Its Diving Bell | Tekijä = Knight, Kathryn | Julkaisija = The Company of Biologists | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://jeb.biologists.org/content/214/13/2175.abstract| Nimeke = The Diving Bell and the Spider: the Physical Gill of Argyroneta aquatica | Tekijä = Seymour, Roger S. & Hetz, Stefan K. | Julkaisija = The Company of Biologists | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Naaraan sukelluskello on suurempi kuin koiraalla, ja naaras täydentää sitä pinnalta useammin.<ref name="SC" /> Toisinaan hämähäkki kerää ilmakuplan tyhjään kotilonkuoreen.<ref name="EU" />
⚫
Naaras munii 30&ndash;70 munaa. Poikaset elävät emonsa sukelluskellossa toiseen nahanluontiinsa asti, jolloin ne poistuvat sieltä ja aloittavat omien pesiensä rakentelun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.buzzle.com/articles/water-spider.html| Nimeke = Water Spider| Julkaisija = Buzzle.com| Viitattu = 4.4.2012| Kieli = {{en}}}}</ref><ref>http://www.buzzle.com/articles/water-spider.html {{en}}</ref> Päivisin vesihämähäkki oleskelee sukelluskellossaan ja pyydystää lähelle tulevia vesihyönteisiä. Vasta yön tullen vesihämähäkki lähtee aktiivisesti saalistamaan.


⚫
Naaras munii 30–70&nbsp;munaa. Poikaset elävät emonsa sukelluskellossa toiseen nahanluontiinsa asti, jolloin ne poistuvat sieltä ja aloittavat omien pesiensä rakentelun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.buzzle.com/articles/water-spider.html | Nimeke = Water Spider | Julkaisija = Buzzle | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Päivisin vesihämähäkki oleskelee sukelluskellossaan ja pyydystää lähelle tulevia vesihyönteisiä. Vasta yön tullen vesihämähäkki lähtee aktiivisesti saalistamaan.
⚫
Hämähäkki talvehtii sukelluskellossaan veden alla.<ref name="RO"/>


⚫
Hämähäkki talvehtii sukelluskellossaan veden alla.<ref name="RO" />
⚫
Vesihämähäkki on [[Suomi|Suomen]] myrkyllisin luonnonvarainen hämähäkki.<ref name="hyonteisuutiset">{{Verkkoviite | Osoite= http://213.139.166.224/hyonteisuutiset/2007%20No.%201/Muualta%20Poimittua.htm| Nimeke= Myrkyllinen Cheiracanthium-hämähäkki löydetty uudelleen Ruotsista| Tekijä=| Julkaisu= wibe.ath.cx/hyonteisuutiset|Ajankohta= 2007| Julkaisija= Hyönteisuutiset| Viitattu= 5.4.2012}}</ref> Sen purema vastaa vaikutukseltaan [[Ampiainen|ampiaisen]] pistoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_15/ylart1.htm | Nimeke = Araknofobiasta araknofiliaan | Julkaisija = Yliopistolehti | Ajankohta = 1996}}</ref> Vesihämähäkki ei kuitenkaan pure ihmistä kovin herkästi.<ref name="hyonteisuutiset" />

⚫
Vesihämähäkki on [[Suomi|Suomen]] myrkyllisin luonnonvarainen hämähäkki.<ref name="hyonteisuutiset">{{Verkkoviite | Osoite = http://213.139.166.224/hyonteisuutiset/2007%20No.%201/Muualta%20Poimittua.htm | Nimeke = Myrkyllinen Cheiracanthium-hämähäkki löydetty uudelleen Ruotsista | Tekijä = | Julkaisu= wibe.ath.cx/hyonteisuutiset | Ajankohta = 2007 | Julkaisija = Hyönteisuutiset | Viitattu = 5.4.2012}}</ref> Sen purema vastaa vaikutukseltaan [[Ampiainen|ampiaisen]] pistoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_15/ylart1.htm | Nimeke = Araknofobiasta araknofiliaan | Julkaisija = Yliopistolehti | Ajankohta = 1996}}</ref> Vesihämähäkki ei kuitenkaan pure ihmistä kovin herkästi.<ref name="hyonteisuutiset" />
{{Clear}}


== Lähteet ==
== Lähteet ==

{{Viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
⚫
*[http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Vesih%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki+kutoo+itselleen+kidukset/1135266933386 HS.fi: "Tutkimus: Vesihämähäkki kutoo itselleen kidukset"]
⚫
*[http://srs.britishspiders.org.uk/portal.php/p/Summary/s/Argyroneta+aquatica British spiders] {{en}}
*[http://www.uksafari.com/waterspiders.htm UK Safari] {{en}}
*[http://eol.org/pages/1200199/overview Encyclopedia of Life (EOL): Argyroneta aquatica] {{en}}
⚫
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=874490 ITIS: Argyroneta aquatica] {{en}}


⚫
* {{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110617043145/http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Vesih%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki+kutoo+itselleen+kidukset/1135266933386 | Nimeke = Tutkimus: Vesihämähäkki kutoo itselleen kidukset | Tekijä = Kaaro, Jani | Selite = arkistolinkki | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 15.6.2011}}
⚫
* {{Verkkoviite | Osoite = http://srs.britishspiders.org.uk/portal.php/p/Summary/s/Argyroneta+aquatica | Nimeke = Summary for Argyroneta aquatica (Araneae) | Julkaisija = British Arachnological Society | Kieli = {{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.uksafari.com/waterspiders.htm | Nimeke = Water Spiders – Argyroneta aquatica | Julkaisija = UK Safari | Kieli = {{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://eol.org/pages/1200199/overview | Nimeke = Water Spider – Argyroneta aquatica – Overview | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Julkaisija = Encyclopedia of Life | Kieli = {{en}} }}
⚫
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=874490#null | Nimeke = Argyroneta aquatica (Clerck, 1757) | Julkaisija = Interagency Taxonomic Information System | Kieli = {{en}} }}

{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:59.6 Selkärangattomat]]
[[Luokka:59.6 Selkärangattomat]]
[[Luokka:Hämähäkit]]
[[Luokka:Hämähäkit]]

Versio 22. toukokuuta 2018 kello 00.41

Vesihämähäkki
Vasemmalla naaras ja oikealla koiras
Vasemmalla naaras ja oikealla koiras
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Leukakoukulliset Chelicerata
Luokka: Hämähäkkieläimet Arachnida
Lahko: Hämähäkit Araneae
Alalahko: Aitohämähäkit Opisthothelae
Osalahko: Araneomorphae
Yläheimo: Dictynoidea
Heimo: Cybaeidae
Suku: Argyroneta
Latreille, 1804
Laji: aquatica
Kaksiosainen nimi

Argyroneta aquatica
(Clerck, 1757)

Katso myös

  Vesihämähäkki Wikispeciesissä
  Vesihämähäkki Commonsissa

Vesihämähäkki (Argyroneta aquatica) on Euroopassa ja Aasiassa esiintyvä isokokoinen hämähäkki, joka elää veden pinnan alla. Se on sukunsa Argyroneta ainoa laji ja samalla ainoa hämähäkki, joka on sopeutunut täysin elämään vedenpinnan alla.[1]

Koko ja ulkonäkö

Vesihämähäkki

Väriltään ruskea tai musta vesihämäkki voi olla jalkoineen jopa kaksi senttimetriä pitkä, ja vartalon osuus pituudesta on puolitoista senttimetriä. Kookkailla yksilöillä pelkkä ruumiskin voi olla 20 millimetriä pitkä. Etummaiset raajaparit ovat kaljut, mutta kahdessa takimmaisessa raajaparissa on pitkiä karvoja, joiden avulla nuoretkin vesihämähäkit on helppo tunnistaa. Eturuumiin selkäpuolella on mustien lyhyiden karvojen muodostama juova. Takaruumis on harmaan karvan peittämä.[2][3][4]lähde tarkemmin? Vesihämähäkki on yksi niistä harvoista hämähäkkilajeista, joilla koiras on naarasta suurempi.[5]

Levinneisyys ja elinympäristö

Vesihämähäkkiä tavataan Länsi-Euroopasta ja Britteinsaarilta Pohjois-Aasian poikki Japaniin saakka.[3] Lajin elinympäristönä on vesikasvillisuus hitaasti virtaavassa tai seisovassa vedessä. Vesihämähäkki on paikoittainen, mutta esiintyessään usein runsaslukuinen.[2]

Elintavat

Vesihämähäkki syö, parittelee ja munii veden alla, mutta hengittää ilmaa kuten muutkin hämähäkit. Vesihämähäkit rakentavat vesikasvien joukkoon sukelluskelloa muistuttavan pesän eli kuplan, minne ne kuljettavat ilmaa takaruumiinsa ympärillä ja jaloissaan olevien pienten karvojen avulla. Ilmakupla saa lisäksi jatkuvaa täydennystä diffuusion avulla veteen liuenneen ja vesikasvien tuottaman hapen vapautuessa kuplaan. Ruokailu tapahtuu joko kuplassa tai kasvillisuudessa heti vedenpinnan yläpuolella.[2] Diffuusio riittää täyttämään hämähäkin hapentarpeen sen levätessä, mutta muutoin aktiivinen täydentäminen on tarpeen. Kokeellisesti on osoitettu, että hämähäkki tunnistaa kuplan ilmanlaadun ja täydentää sitä hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa.[6][7] Naaraan sukelluskello on suurempi kuin koiraalla, ja naaras täydentää sitä pinnalta useammin.[5] Toisinaan hämähäkki kerää ilmakuplan tyhjään kotilonkuoreen.[3]

Naaras munii 30–70 munaa. Poikaset elävät emonsa sukelluskellossa toiseen nahanluontiinsa asti, jolloin ne poistuvat sieltä ja aloittavat omien pesiensä rakentelun.[8] Päivisin vesihämähäkki oleskelee sukelluskellossaan ja pyydystää lähelle tulevia vesihyönteisiä. Vasta yön tullen vesihämähäkki lähtee aktiivisesti saalistamaan.

Hämähäkki talvehtii sukelluskellossaan veden alla.[2]

Vesihämähäkki on Suomen myrkyllisin luonnonvarainen hämähäkki.[9] Sen purema vastaa vaikutukseltaan ampiaisen pistoa.[10] Vesihämähäkki ei kuitenkaan pure ihmistä kovin herkästi.[9]

Lähteet

  1. ↑ Leinonen, Matti et al.: Koulun biologia, sisävedet, s. 23. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12938-4.
  2. ↑ a b c d Roberts, Michael J.: Spiders of Britain and North Europe, s. 238–239. Collins, 1996. ISBN 978-0-00-219981-0. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Spinne des Jahres 2000 – Die Wasserspinne Argyroneta aquatica arages.de. Viitattu 11.2.2012. (saksaksi) [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Burnie, David: Matka eläinten maailmaan. The Concise Animal Encyclopedia, 2000. Suomentanut Rekiaro, Ilkka. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29414-4.
  5. ↑ a b Schütz, Dolores & Taborsky, Michael: Adaptations to an Aquatic Life May Be Responsible for the Reversed Sexual Size Dimorphism in the Water Spider, Argyroneta aquatica. Evolutionary Ecology Research, 2003, nro 5, s. 105–117. Universität Bern (PDF). Viitattu 4.4.2012. (englanniksi)
  6. ↑ Knight, Kathryn: How the Water Spider Uses Its Diving Bell The Company of Biologists. Viitattu 4.4.2012. (englanniksi)
  7. ↑ Seymour, Roger S. & Hetz, Stefan K.: The Diving Bell and the Spider: the Physical Gill of Argyroneta aquatica The Company of Biologists. Viitattu 4.4.2012. (englanniksi)
  8. ↑ Water Spider Buzzle. Viitattu 4.4.2012. (englanniksi)
  9. ↑ a b Myrkyllinen Cheiracanthium-hämähäkki löydetty uudelleen Ruotsista wibe.ath.cx/hyonteisuutiset. 2007. Hyönteisuutiset. Viitattu 5.4.2012.
  10. ↑ Araknofobiasta araknofiliaan 1996. Yliopistolehti.

Aiheesta muualla

Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vesihämähäkki&oldid=17319187”