Ero sivun ”Boro Primorac” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
2018. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
2018. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 23: | Rivi 23: | ||
}} |
}} |
||
'''Boro Primorac''' (s. [[5. joulukuuta]] [[1954]]) on [[Bosnia ja Hertsegovina|bosnian]] [[kroaatit|kroaatti]] [[jalkapallo]]valmentaja ja entinen puolustaja. Maaliskuusta 1997 lähtien hän on toiminut [[englanti]]laisseura [[Arsenal FC|Arsenalin]] apulaisvalmentajana. |
'''Boro Primorac''' (s. [[5. joulukuuta]] [[1954]]) on [[Bosnia ja Hertsegovina|bosnian]] [[kroaatit|kroaatti]] [[jalkapallo]]valmentaja ja entinen puolustaja. Maaliskuusta (1997-2018) lähtien hän on toiminut [[englanti]]laisseura [[Arsenal FC|Arsenalin]] apulaisvalmentajana. |
||
==Ura pelaajana== |
==Ura pelaajana== |
Versio 19. toukokuuta 2018 kello 23.35
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Boro Primorac | |
Syntymäaika | 5. joulukuuta 1954 | |
Syntymäpaikka | Mostar, Jugoslavia | |
Pituus | 190 cm | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1972–1978 1978–1983 1983–1986 1986–1990 |
FK Velež Mostar HNK Hajduk Split Lille OSC AS Cannes |
133 (10) 283 (53) 107 (13) 111 (14) |
Maajoukkue | ||
1976–1982 | Jugoslavian maajoukkue | 14 (0) |
Valmennusura | ||
1990–1992 1992–1993 1994 1994–1997 1997–2018 |
AS Cannes Valenciennes FC Guinean maajoukkue Nagoya Grampus (apuv.) Arsenal FC (apuv.) | |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Boro Primorac (s. 5. joulukuuta 1954) on bosnian kroaatti jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja. Maaliskuusta (1997-2018) lähtien hän on toiminut englantilaisseura Arsenalin apulaisvalmentajana.
Ura pelaajana
Primorac aloitti pelaajauransa synnyinkaupunkinsa Mostarin ykkösseuran FK Veležin takalinjoilla vuonna 1972. Hänestä kehittyi seuran avainpelaajiin kuulunut toppari, joka nousi Veležin vuosinaan myös Jugoslavian maajoukkueeseen. Jugoslavian liigamestaruus Primoracilta jäi seurassaan saavuttamatta ja parhaimmillaan tuloksena oli mestaruushopeaa 1973 ja 1974. Lisäksi Primorac pelasi Velež Mostarin kanssa Mitropa Cupin loppuottelussa 1976 ja UEFA Cupin puolivälierissä 1974–1975.
Vuonna 1978 Primorac siirtyi HNK Hajduk Splitiin, jossa voitti ensimmäisellä kaudellaan kauan kiertäneen Jugoslavian mestaruuden. Toista kertaa mestaruutta ei tullut, vaikka Primorac uurasti Hajduk Splitin paidassa 283 liigaottelussa. Eurokentillä Hajduk Split eteni Primoracin aikana Mestarien liigan puolivälieriin kaudella 1979–1980.
Viiden Hajduk-kauden jälkeen Primorac siirtyi pelaamaan Ranskaan, jossa edusti LOSCia ja AS Cannesia, kunnes lopetti pelaajauransa vuonna 1990.
Maajoukkuetasolla Primorac edusti Jugoslaviaa 14 A-maaottelussa ja oli mukana maan olympiajoukkueessa 1980 Moskovassa. Jugoslavia sijoittui olympialaisten jalkapalloturnauksessa neljänneksi.
Meriitit pelaajana
- Jugoslavian mestaruus: 1979
- Hopeaa (4): 1973, 1974, 1981, 1983
Ura valmentajana
Valmennusuransa Primorac aloitti AS Cannesin peräsimessä 1990 ja luotsasi seuran UEFA Cupin toiselle kierroksella kaudella 1991–1992. Kausi sujui kuitenkin muuten kehnosti, ja Primorac sai potkut tammikuussa 1992. Kaudella 1992–1993 hän toimi Valenciennesin päävalmentajana, muttei onnistunut pelastamaan seuraa putoamiselta pääsarjasta.
Vuonna 1994 hän toimi lyhyen aikaa Guinean maajoukkueen päävalmentajana, kunnes siirtyi Arsène Wengerin apulaisvalmentajaksi japanilaisseura Nagoya Grampusiin. Maaliskuussa 1997 hän seurasi Wengeriä Arsenaliin, jossa on toiminut siitä lähtien ykkösjoukkueen valmentajana.[1]
Meriitit valmentajana
- Englannin mestaruus (3): 1998, 2002, 2004 (apuv.)
- FA Cup (4): 1998, 2002, 2003, 2005 (apuv.)
Muuta
Primorac on kielinero, joka puhuu sujuvasti yhdeksää kieltä (kroatia, makedonia, ranska, japani, englanti, saksa, espanja, portugali, italia).[2]
Hänen poikansa Jure on myös jalkapalloilija.
Lähteet
Edeltäjä: Jean Fernandez |
AS Cannes'n päävalmentaja 1990–1/1992 |
Seuraaja: Erick Mombaerts |
Edeltäjä: Francis Smerecki |
Valenciennes'n päävalmentaja 1992–1993 |
Seuraaja: Bruno Metsu |