Ero sivun ”Makarios III” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lisälähde ja -tietoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Valtionjohto |
{{Valtionjohto |
||
| nimi = Makarios III |
| nimi = Makarios III |
||
| kuva =[[Tiedosto:Makarios III and Robert F. Wagner NYWTS cropped.jpg|200px]] |
| kuva = [[Tiedosto:Makarios III and Robert F. Wagner NYWTS cropped.jpg|200px]] |
||
| kuvateksti = Makarios III [[New York]]issa vuonna 1962 |
| kuvateksti = Makarios III [[New York]]issa vuonna 1962 |
||
| arvo =[[Kyproksen ortodoksinen kirkko|Kyproksen ortodoksisen kirkon]] [[arkkipiispa]] |
| arvo = [[Kyproksen ortodoksinen kirkko|Kyproksen ortodoksisen kirkon]] [[arkkipiispa]] |
||
| presidentti = |
| presidentti = |
||
| varaliittokansleri = |
| varaliittokansleri = |
||
| virassa = |
| virassa = [[1950]]–[[1977]] |
||
| edeltäjä = [[Makarios II]] |
| edeltäjä = [[Makarios II]] |
||
| seuraaja =[[Chrysostomos I ]] |
| seuraaja = [[Chrysostomos I ]] |
||
| arvo2 =[[Kyproksen tasavalta|Kyproksen tasavallan]] presidentti |
| arvo2 = [[Kyproksen tasavalta|Kyproksen tasavallan]] [[Kyproksen presidentti|presidentti]] |
||
| liittokansleri2 = |
| liittokansleri2 = |
||
| virassa2 = [[16. elokuuta]] [[1960]] – [[15. heinäkuuta]] [[1974]] (syrjäytettiin) |
| virassa2 = [[16. elokuuta]] [[1960]] – [[15. heinäkuuta]] [[1974]] (syrjäytettiin) |
||
| edeltäjä2 = |
| edeltäjä2 = |
||
| seuraaja2 =[[ |
| seuraaja2 = [[Níkos Sampsón]] (juntta) |
||
| arvo3 =[[Kyproksen tasavalta|Kyproksen tasavallan]] presidentti |
| arvo3 = [[Kyproksen tasavalta|Kyproksen tasavallan]] [[Kyproksen presidentti|presidentti]] |
||
| liittokansleri3 = |
| liittokansleri3 = |
||
| virassa3 = [[7. joulukuuta]] [[1974]] (palasi valtaan) – [[3. elokuuta]] [[1977]] |
| virassa3 = [[7. joulukuuta]] [[1974]] (palasi valtaan) – [[3. elokuuta]] [[1977]] |
||
| edeltäjä3 =[[ |
| edeltäjä3 = [[Gláfkos Klirídis]] |
||
| seuraaja3 =[[ |
| seuraaja3 = [[Spýros Kyprianoú]] |
||
| kansanedustajana = |
| kansanedustajana = |
||
| syntymäaika =[[13. elokuuta]] [[1913]] |
| syntymäaika = [[13. elokuuta]] [[1913]] |
||
| syntymäpaikka = [[ |
| syntymäpaikka = [[Páfos]], [[Kypros]] |
||
| kuolinaika ={{Kuolinaika ja ikä|13|8|1913|3|8|1977}} |
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|13|8|1913|3|8|1977}} |
||
| kuolinpaikka = [[Nikosia]], Kypros |
| kuolinpaikka = [[Nikosia]], Kypros |
||
| puolue = sitoutumaton |
| puolue = sitoutumaton |
||
| ammatti =teologi |
| ammatti = teologi |
||
| uskonto = [[Kyproksen ortodoksinen kirkko|ortodoksi]] |
| uskonto = [[Kyproksen ortodoksinen kirkko|ortodoksi]] |
||
| puoliso = |
| puoliso = |
||
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
| huom = |
| huom = |
||
}} |
}} |
||
| ⚫ | '''Makarios III''' ({{k-el|Μακάριος Γ}}, synt. ''Michaíl Christodoúlou Moúskos'', Μιχαήλ Χριστοδούλου Μούσκος,<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka | Sivu = 929, 963| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> [[13. elokuuta]] [[1913]] – [[3. elokuuta]] [[1977]]) oli [[Kyproksen ortodoksinen kirkko|Kyproksen ortodoksisen kirkon]] arkkipiispa 1950–1977 ja ensimmäinen [[Kyproksen tasavalta|Kyproksen tasavallan]] [[Kyproksen presidentti|presidentti]] 1960–1977. |
||
== Elämä ja ura == |
|||
| ⚫ | '''Makarios III''' ({{k-el|Μακάριος Γ}}, synt. |
||
Makarios opiskeli [[teologia]]a [[Kreikka|Kreikassa]] ja muissa maissa ja piti yllä hyviä suhteita muun muassa [[Kirkkojen maailmanneuvosto]]on.<ref name = huovinen>{{Kirjaviite | Tekijä = Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.) | Nimeke =Maailmanpolitiikan kasvot | Vuosi =1963 | Sivu =121 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Weilin & Göös }}</ref> Hänet vihittiin papiksi 1946, piispaksi 1948 ja arkkipiispaksi 1950.<ref name=hss /> |
Makarios opiskeli [[teologia]]a [[Kreikka|Kreikassa]] ja muissa maissa ja piti yllä hyviä suhteita muun muassa [[Kirkkojen maailmanneuvosto]]on.<ref name = huovinen>{{Kirjaviite | Tekijä = Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.) | Nimeke =Maailmanpolitiikan kasvot | Vuosi =1963 | Sivu =121 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Weilin & Göös }}</ref> Hänet vihittiin papiksi 1946, piispaksi 1948 ja arkkipiispaksi 1950.<ref name=hss /> |
||
Makarios oli jo vuodesta 1950 [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] kruununsiirtomaan [[Kyproksenkreikkalaiset|kyproksenkreikkalaisten]] henkinen johtaja, ja halusi maan liittämistä [[Kreikka]]an eli ''[[ |
Makarios oli jo vuodesta 1950 [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] kruununsiirtomaan [[Kyproksenkreikkalaiset|kyproksenkreikkalaisten]] henkinen johtaja, ja halusi maan liittämistä [[Kreikka]]an eli ''[[énosis]]ta''<ref name = huovinen/> ja tuki vastarintaliike/terroristijärjestö [[EOKA]]a. Britannia oli haluton luopumaan tärkestä itäisen Välimeren omistuksestaan, vaikka Kreikka vei Kyproksen kiistan 1954 YK:hon. Britit karkottivat Makarioksen Kyprokselta 1956 [[Seychellit|Seychelleille]].<ref name = beazley>{{Kirjaviite | Tekijä = Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.) | Nimeke =Kuka teki mitä, Kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos | Vuosi =1986 | Luku =Makarios III | Sivu = 164| Selite = Alkuteos Howat, Gerald & Wallis, Frank (toim.): ''Who Did What? Mitchell Beazley Illustrated Biographical Dictionary''. Mitchell Beazley 1985 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suuri Suomalainen Kirjakerho | Tunniste = ISBN 951-643-251-4 }}</ref><ref name = huovinen/> Kreikan pääministeri [[Konstantínos Karamanlís]]in johdolla ''énosis'' hylättiin, sillä Kyproksen itsenäisyyden toteuttaminen asetettiin sen edelle. Asiasta solmittiin vuonna 1959 [[Zürichin sopimus]] ja [[Lontoon sopimus]] Turkin, Kreikan ja Ison-Britannian sekä Kyproksen eri väestöryhmien kesken. Sopimusten mukaan saari itsenäistyisi eikä sitä jaettaisi kahtia. Parlamentin ja hallituksen jako oli tasan eri kansallisuuksien kesken. Britannia sai pitää kaksi sotilastukikohtaansa saarella. Makariosin palatessa Kyprokselle [[1. maaliskuuta]] [[1959]] hänet otettiin Nikosiassa vastaan sankarina. Häntä oli vastaanottamassa arviolta 2/3 saaren kreikkalaisväestöstä. Joulukuussa 1960 hänet valittiin itsenäistyneen Kyproksen ensimmäiseksi presidentiksi<ref name = beazley/> ja 1964 maahan tuli YK:n rauhanturvajoukkoja. |
||
Politiikassaan Makarios suuntautui [[Kansainyhteisö|Kansainyhteisöön]] ja [[Sitoutumattomien maiden liike|Sitoutumattomien maiden liikkeeseen]]. Hänen osallistumisensa sitoutumattomien maiden kokoukseen [[Belgrad]]issa syyskuussa 1961 hermostutti sekä Lontoon että Washingtonin. Yhdysvalloissa Makariosia alettiin epäillä kommunistien sympatoijaksi ja tietyissä piireissä häntä nimitettiin |
Politiikassaan Makarios suuntautui [[Kansainyhteisö|Kansainyhteisöön]] ja [[Sitoutumattomien maiden liike|Sitoutumattomien maiden liikkeeseen]]. Hänen osallistumisensa sitoutumattomien maiden kokoukseen [[Belgrad]]issa syyskuussa 1961 hermostutti sekä Lontoon että Washingtonin. Yhdysvalloissa Makariosia alettiin epäillä [[kommunismi|kommunistien]] sympatoijaksi ja tietyissä piireissä häntä nimitettiin ”Välimeren [[Fidel Castro|Castroksi]]”. Yhdysvallat pelkäsi saaren jäävän [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] käsiin, jos britit vetäisivät joukkonsa kuten pääministeri [[Harold Wilson]] oli ehdottanut. Tämän vuoksi Yhdysvallat oli jo 1964 lähtien suunnitellut saaren jakoa ja pohjoisosan antamista Turkille.<ref name="guardian_20020116">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/world/2002/jan/16/qanda.cyprus | Nimeke = Cyprus | Tekijä = Hamilos, Paul | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 16.1.2002 | Julkaisupaikka = London | Julkaisija = Guardian News and Media Limited | Viitattu = 17.2.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Makarioksen presidenttikauden aikana väkivalta jatkui kreikkalaisten ja turkkilaisten välillä. Vuonna 1963 Makarios ehdotti perustuslainmuutosta, joka olisi poistanut Zürichin ja Lontoon sopimuksiin kirjatut etniset kiintiöt. Hänen mukaansa tämä olisi tuonut yhteisöt lähemmäs toisiaan ja tehostanut hallinnon toimintaa. Turkkilaiset pitivät tätä asemansa heikentämisyrityksenä ja sen seurauksena puhkesi taisteluja. Britannian joukot jakoivat pääkaupungin aselepolinjalla ja vuonna 1964 saarelle sijoitettiin [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n rauhanturvaajia, ja sekä Kreikka että Turkki puuttuivat asiaan. [[ |
Makarioksen presidenttikauden aikana väkivalta jatkui kreikkalaisten ja turkkilaisten välillä. Vuonna 1963 Makarios ehdotti perustuslainmuutosta, joka olisi poistanut Zürichin ja Lontoon sopimuksiin kirjatut etniset kiintiöt. Hänen mukaansa tämä olisi tuonut yhteisöt lähemmäs toisiaan ja tehostanut hallinnon toimintaa. Turkkilaiset pitivät tätä asemansa heikentämisyrityksenä ja sen seurauksena puhkesi taisteluja. Britannian joukot jakoivat pääkaupungin aselepolinjalla ja vuonna 1964 saarelle sijoitettiin [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n rauhanturvaajia, ja sekä Kreikka että Turkki puuttuivat asiaan. [[Geórgios Grívas]] perusti 1971 äärioikeistolaisen EOKA-B:n, jonka tavoitteena oli murhata Makarios ja liittää saari Kreikkaan. |
||
Vuonna 1974 [[Kreikan sotilasjuntta]] järjesti Kyproksella vallankaappauksen kreikkalaisten upseerien avulla. Makarios pakeni upseerien vallankaappausta [[Lontoo]]seen. Viisi päivää myöhemmin Turkki miehitti saaren pohjoisosan. Makarios palasi Kyprokselle Kreikan sotilasjuntan kaaduttua joulukuussa 1974. |
Vuonna 1974 [[Kreikan sotilasjuntta]] järjesti Kyproksella vallankaappauksen kreikkalaisten upseerien avulla. Makarios pakeni upseerien vallankaappausta [[Lontoo]]seen. Viisi päivää myöhemmin Turkki miehitti saaren pohjoisosan. Makarios palasi Kyprokselle Kreikan sotilasjuntan kaaduttua joulukuussa 1974. |
||
Kyproksen tasavallan |
Monien Kyproksen tasavallan kaupunkien pääkatujen nimi on ''Leóforos Archiepiskópou Makaríou III'' (”Arkkipiispa Makarios III:n valtakatu”) maan ensimmäisen presidentin mukaan. |
||
==Lähteet== |
== Lähteet == |
||
{{ |
{{Viitteet}} |
||
{{Kyproksen presidentti}} |
{{Kyproksen presidentti}} |
||
Versio 16. toukokuuta 2018 kello 17.46
| Makarios III | |
|---|---|
[[Tiedosto: |250px|Makarios III New Yorkissa vuonna 1962]]Makarios III New Yorkissa vuonna 1962 |
|
| Kyproksen ortodoksisen kirkon arkkipiispa | |
| Edeltäjä | Makarios II |
| Seuraaja | Chrysostomos I |
| Kyproksen tasavallan presidentti | |
| Seuraaja | Níkos Sampsón (juntta) |
| Kyproksen tasavallan presidentti | |
| Edeltäjä | Gláfkos Klirídis |
| Seuraaja | Spýros Kyprianoú |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. elokuuta 1913 Páfos, Kypros |
| Kuollut | 3. elokuuta 1977 (63 vuotta) Nikosia, Kypros |
| Ammatti | teologi |
| Arvonimi | arkkipiispa |
| Tiedot | |
| Puolue | sitoutumaton |
| Uskonto | ortodoksi |
 Nimikirjoitus |
|
Makarios III (kreik. Μακάριος Γ, synt. Michaíl Christodoúlou Moúskos, Μιχαήλ Χριστοδούλου Μούσκος,[1] 13. elokuuta 1913 – 3. elokuuta 1977) oli Kyproksen ortodoksisen kirkon arkkipiispa 1950–1977 ja ensimmäinen Kyproksen tasavallan presidentti 1960–1977.
Elämä ja ura
Makarios opiskeli teologiaa Kreikassa ja muissa maissa ja piti yllä hyviä suhteita muun muassa Kirkkojen maailmanneuvostoon.[2] Hänet vihittiin papiksi 1946, piispaksi 1948 ja arkkipiispaksi 1950.[1]
Makarios oli jo vuodesta 1950 brittien kruununsiirtomaan kyproksenkreikkalaisten henkinen johtaja, ja halusi maan liittämistä Kreikkaan eli énosista[2] ja tuki vastarintaliike/terroristijärjestö EOKAa. Britannia oli haluton luopumaan tärkestä itäisen Välimeren omistuksestaan, vaikka Kreikka vei Kyproksen kiistan 1954 YK:hon. Britit karkottivat Makarioksen Kyprokselta 1956 Seychelleille.[3][2] Kreikan pääministeri Konstantínos Karamanlísin johdolla énosis hylättiin, sillä Kyproksen itsenäisyyden toteuttaminen asetettiin sen edelle. Asiasta solmittiin vuonna 1959 Zürichin sopimus ja Lontoon sopimus Turkin, Kreikan ja Ison-Britannian sekä Kyproksen eri väestöryhmien kesken. Sopimusten mukaan saari itsenäistyisi eikä sitä jaettaisi kahtia. Parlamentin ja hallituksen jako oli tasan eri kansallisuuksien kesken. Britannia sai pitää kaksi sotilastukikohtaansa saarella. Makariosin palatessa Kyprokselle 1. maaliskuuta 1959 hänet otettiin Nikosiassa vastaan sankarina. Häntä oli vastaanottamassa arviolta 2/3 saaren kreikkalaisväestöstä. Joulukuussa 1960 hänet valittiin itsenäistyneen Kyproksen ensimmäiseksi presidentiksi[3] ja 1964 maahan tuli YK:n rauhanturvajoukkoja.
Politiikassaan Makarios suuntautui Kansainyhteisöön ja Sitoutumattomien maiden liikkeeseen. Hänen osallistumisensa sitoutumattomien maiden kokoukseen Belgradissa syyskuussa 1961 hermostutti sekä Lontoon että Washingtonin. Yhdysvalloissa Makariosia alettiin epäillä kommunistien sympatoijaksi ja tietyissä piireissä häntä nimitettiin ”Välimeren Castroksi”. Yhdysvallat pelkäsi saaren jäävän Neuvostoliiton käsiin, jos britit vetäisivät joukkonsa kuten pääministeri Harold Wilson oli ehdottanut. Tämän vuoksi Yhdysvallat oli jo 1964 lähtien suunnitellut saaren jakoa ja pohjoisosan antamista Turkille.[4]
Makarioksen presidenttikauden aikana väkivalta jatkui kreikkalaisten ja turkkilaisten välillä. Vuonna 1963 Makarios ehdotti perustuslainmuutosta, joka olisi poistanut Zürichin ja Lontoon sopimuksiin kirjatut etniset kiintiöt. Hänen mukaansa tämä olisi tuonut yhteisöt lähemmäs toisiaan ja tehostanut hallinnon toimintaa. Turkkilaiset pitivät tätä asemansa heikentämisyrityksenä ja sen seurauksena puhkesi taisteluja. Britannian joukot jakoivat pääkaupungin aselepolinjalla ja vuonna 1964 saarelle sijoitettiin YK:n rauhanturvaajia, ja sekä Kreikka että Turkki puuttuivat asiaan. Geórgios Grívas perusti 1971 äärioikeistolaisen EOKA-B:n, jonka tavoitteena oli murhata Makarios ja liittää saari Kreikkaan.
Vuonna 1974 Kreikan sotilasjuntta järjesti Kyproksella vallankaappauksen kreikkalaisten upseerien avulla. Makarios pakeni upseerien vallankaappausta Lontooseen. Viisi päivää myöhemmin Turkki miehitti saaren pohjoisosan. Makarios palasi Kyprokselle Kreikan sotilasjuntan kaaduttua joulukuussa 1974.
Monien Kyproksen tasavallan kaupunkien pääkatujen nimi on Leóforos Archiepiskópou Makaríou III (”Arkkipiispa Makarios III:n valtakatu”) maan ensimmäisen presidentin mukaan.
Lähteet
- ↑ a b Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 929, 963. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ a b c Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 121. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
- ↑ a b Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.): ”Makarios III”, Kuka teki mitä, Kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos, s. 164. Alkuteos Howat, Gerald & Wallis, Frank (toim.): Who Did What? Mitchell Beazley Illustrated Biographical Dictionary. Mitchell Beazley 1985. Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4.
- ↑ Hamilos, Paul: Cyprus The Guardian. 16.1.2002. London: Guardian News and Media Limited. Viitattu 17.2.2013. (englanniksi)
Makarios III (1960–1974) · Gláfkos Klirídis* (1974) · Níkos Sampsón* (1974) · Makarios III (1974–1977) · Spýros Kyprianoú (1977–1988) · Geórgios Vasileíou (1988–1993) · Gláfkos Klirídis (1993–2003) · Tássos Papadópoulos (2003–2008) · Dimítris Christófias (2008–2013) · Níkos Anastasiádis (2013–2023) · Níkos Christodoulídis (2023–)