Ero sivun ”Gerhard Schröder” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p f
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
suhde Venäjään
Rivi 36: Rivi 36:
}}
}}


'''Gerhard Fritz Kurt Schröder''' (s. [[7. huhtikuuta]] [[1944]] [[Mossenberg]], [[Saksa]]) on saksalainen poliitikko, joka toimi [[Saksan liittokansleri]]na vuodesta 1998 vuoteen 2005. Sotaorvoksi jäänyt Schröder oli [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen]] (''Sozialdemokratische Partei Deutschlands'', SPD) puheenjohtajana 1999–2004. Saksan hallituksen (lokakuusta 2002) SPD muodosti [[Liittouma 90/Vihreät|Vihreän puolueen]] (''Bündnis 90/Die Grünen'') kanssa.
'''Gerhard Fritz Kurt Schröder''' (s. [[7. huhtikuuta]] [[1944]] [[Mossenberg]], [[Saksa]]) on saksalainen poliitikko, joka toimi [[Saksan liittokansleri]]na vuodesta 1998 vuoteen 2005. Sotaorvoksi jäänyt Schröder oli [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen]] (''Sozialdemokratische Partei Deutschlands'', SPD) puheenjohtajana 1999–2004. SPD muodosti Saksan hallituksen lokakuussa 2002 [[Liittouma 90/Vihreät|Vihreän puolueen]] (''Bündnis 90/Die Grünen'') kanssa.


Ennen ryhtymistään poliitikoksi Schröder toimi lakimiehenä. Hän opiskeli [[Göttingen]]issä työn ohessa oikeustiedettä valmistuen 1971. Vuonna 1976 hän sai asianajajan oikeudet ja toimi tässä ammatissa 1978–1980. Ennen opintojaan Schröder toimi rakennustyöläisenä ja myyjänä suorittaen keskikoulun ja lukion aikuisiällä. 1970-luvulla Schröder tuli tunnetuksi vasemmistoterroristisen RAF:n jäsenen [[Horst Mahler]]in puolustusasianajajana.
Ennen poliitikon uraansa Schröder toimi asianajajana. Hän opiskeli työn ohessa oikeustiedettä [[Göttingenin Georg-August yliopisto]]ssa, josta hän valmistui 1971. Vuonna 1976 hän sai asianajajan oikeudet ja toimi ammatissa 1978–1980. Ennen opintoja Schröder toimi rakennustyöläisenä ja myyjänä ja suoritti keskikoulun ja lukion aikuisiällä. 1970-luvulla Schröder tuli tunnetuksi vasemmistoterroristisen RAF:n jäsenen [[Horst Mahler]]in puolustusasianajajana.


Vuosina 1980–1986 Schröder oli Saksan liittopäivien kansanedustaja. Vuoden 1986 osavaltiovaalien jälkeen Schröder toimi [[Niedersachsen]]in maapäivien oppositiojohtajana. Vuonna 1990 punavihreä koalitio voitti osavaltiovaalit ja Schröderistä tuli osavaltion pääministeri vuoteen 1998 saakka.
Vuosina 1980–1986 Schröder oli [[Saksan liittopäivät|Saksan liittopäivien]] kansanedustaja. Vuoden 1986 osavaltiovaalien jälkeen Schröder oli [[Niedersachsen]]in maapäivien oppositiojohtaja. Vuonna 1990 punavihreä koalitio voitti osavaltiovaalit ja Schröderistä tuli osavaltion pääministeri vuoteen 1998 saakka.


Vuosien 1998 ja 2002 liittopäivien vaalivoittojen ansiosta Schröder nousi Saksan liittokansleriksi. Hänen hallituksensa sai 1. heinäkuuta 2005 epäluottamuslauseen hänen oman toiveensa mukaisesti.
Vuosien 1998 ja 2002 liittopäivien vaalivoittojen ansiosta Schröder nousi Saksan liittokansleriksi. Hänen hallituksensa sai 1. heinäkuuta 2005 epäluottamuslauseen hänen oman toiveensa mukaisesti.


Vuodesta 2005 hän on toiminut saksalais-venäläisen [[Nord Stream]] -kaasuputkiyhtiön johtokunnan puheenjohtajana. Gerhard Schröder valittiin brittiläis-venäläisen [[TNK-BP]]:n hallitukseen tammikuussa 2009.<ref>Saksan entinen liittokansleri TNK.BP:n hallitukseen, Helsingin Sanomat 17.1.2009 B9</ref>
Schröder on toiminut vuodesta 2005 saksalais-venäläisen [[Nord Stream]] -kaasuputkiyhtiön johtokunnan puheenjohtajana. Hänet valittiin brittiläis-venäläisen [[TNK-BP]]:n hallitukseen tammikuussa 2009.<ref>Saksan entinen liittokansleri TNK.BP:n hallitukseen, Helsingin Sanomat 17.1.2009 B9</ref> Hän kuuluu [[Vladimir Putin]]in lähipiiriin, mistä kertoo esimerkiksi se, että Putinin virkaanastujaisissa toukokuussa 2018 hän oli onnittelijoiden eturivissä. Se on herättänyt Saksassa runsaasti kriittistä kommentointia, muun muassa [[Die Welt]]issä:<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Anna-Liisa Kauhanen | Otsikko = Putinin eturivin ystävä myisi vaikka maansa| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =14.5.2018 | Sivut = A 22| Viitattu = 14.5.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.welt.de/debatte/kommentare/article176156438/Altkanzler-bei-Putin-Gerhard-Schroeder-der-Steven-Seagal-der-Politik.html | Nimeke = Gerhard Schröder, der Steven Seagal der Politik| Tekijä =Sascha Lehnartz | Ajankohta = 7.5.2018| Julkaisu =Die Welt | Viitattu = 14.5.2018 }}</ref>

{{Sitaatti|Schröderin tehtävänä on antaa kansainvälistä uskottavuutta jälkineuvostoliittolaiselle uustsarismille. – – On masentavaa miten entinen liittokansleri on antanut rekrytoida itsensä tähän rooliin.}}


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 14. toukokuuta 2018 kello 08.20

Tämä artikkeli käsittelee Saksan sosisaalidemokraattista liittokansleria. Kylmän sodan aikainen Länsi-Saksan kristillisdemokraattinen ulkoministeri Gerhard Schröder on eri henkilö.
Gerhard Fritz Kurt Schröder
[[Tiedosto:Gerhard Schröder|250px|]]
Saksan 7. liittokansleri
Presidentti Roman Herzog
Johannes Rau
Horst Köhler
Edeltäjä Helmut Kohl
Seuraaja Angela Merkel
Sosiaalidemokraattinen puolue puheenjohtaja
Edeltäjä Oskar Lafontaine
Seuraaja Franz Müntefering
Ala-Saksin pääministeri
Edeltäjä Ernst Albrecht
Seuraaja Gerhard Glogowski
Saksan liittoneuvoston presidentti
Edeltäjä Erwin Teufel
Seuraaja Hans Eichel
Henkilötiedot
Syntynyt7. huhtikuuta 1944 (ikä 80)
Mossenberg, Westfalen, Natsi-Saksa (nykyään Saksa)
Ammatti lakimies
Puoliso Eva Schubach (aviol. 1968, ero 1972)
Anne Taschenmacher (aviol. 1972, ero 1984)
Hiltrud Hampel (aviol. 1984, ero 1997)
Doris Köpf (aviol. 1997–)
Tiedot
Puolue SPD
Uskonto evankelinen
[[Tiedosto:|150x90px|Nimikirjoitus]]
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
gerhard-schroeder.de/en

Gerhard Fritz Kurt Schröder (s. 7. huhtikuuta 1944 Mossenberg, Saksa) on saksalainen poliitikko, joka toimi Saksan liittokanslerina vuodesta 1998 vuoteen 2005. Sotaorvoksi jäänyt Schröder oli Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (Sozialdemokratische Partei Deutschlands, SPD) puheenjohtajana 1999–2004. SPD muodosti Saksan hallituksen lokakuussa 2002 Vihreän puolueen (Bündnis 90/Die Grünen) kanssa.

Ennen poliitikon uraansa Schröder toimi asianajajana. Hän opiskeli työn ohessa oikeustiedettä Göttingenin Georg-August yliopistossa, josta hän valmistui 1971. Vuonna 1976 hän sai asianajajan oikeudet ja toimi ammatissa 1978–1980. Ennen opintoja Schröder toimi rakennustyöläisenä ja myyjänä ja suoritti keskikoulun ja lukion aikuisiällä. 1970-luvulla Schröder tuli tunnetuksi vasemmistoterroristisen RAF:n jäsenen Horst Mahlerin puolustusasianajajana.

Vuosina 1980–1986 Schröder oli Saksan liittopäivien kansanedustaja. Vuoden 1986 osavaltiovaalien jälkeen Schröder oli Niedersachsenin maapäivien oppositiojohtaja. Vuonna 1990 punavihreä koalitio voitti osavaltiovaalit ja Schröderistä tuli osavaltion pääministeri vuoteen 1998 saakka.

Vuosien 1998 ja 2002 liittopäivien vaalivoittojen ansiosta Schröder nousi Saksan liittokansleriksi. Hänen hallituksensa sai 1. heinäkuuta 2005 epäluottamuslauseen hänen oman toiveensa mukaisesti.

Schröder on toiminut vuodesta 2005 saksalais-venäläisen Nord Stream -kaasuputkiyhtiön johtokunnan puheenjohtajana. Hänet valittiin brittiläis-venäläisen TNK-BP:n hallitukseen tammikuussa 2009.[1] Hän kuuluu Vladimir Putinin lähipiiriin, mistä kertoo esimerkiksi se, että Putinin virkaanastujaisissa toukokuussa 2018 hän oli onnittelijoiden eturivissä. Se on herättänyt Saksassa runsaasti kriittistä kommentointia, muun muassa Die Weltissä:[2][3]

»Schröderin tehtävänä on antaa kansainvälistä uskottavuutta jälkineuvostoliittolaiselle uustsarismille. – – On masentavaa miten entinen liittokansleri on antanut rekrytoida itsensä tähän rooliin.»

Lähteet

  1. Saksan entinen liittokansleri TNK.BP:n hallitukseen, Helsingin Sanomat 17.1.2009 B9
  2. Anna-Liisa Kauhanen: Putinin eturivin ystävä myisi vaikka maansa. Helsingin Sanomat, 14.5.2018, s. A 22.
  3. Sascha Lehnartz: Gerhard Schröder, der Steven Seagal der Politik Die Welt. 7.5.2018. Viitattu 14.5.2018.

Aiheesta muualla