Ero sivun ”Ritarihuone” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
täsm.
Rivi 35: Rivi 35:
| tanssikausi =
| tanssikausi =
}}
}}
'''Suomen Ritarihuone''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Kruununhaka|Kruununhaassa]] sijaitseva [[Uusgotiikka|uusgoottilainen]] valtiopäivärakennus, joka on samannimisen [[Suomen aateli|Suomen ritaristoa ja aatelia]] edustavan organisaation käytössä. Sen on suunnitellut arkkitehti [[Georg Theodor von Chiewitz|G. T. Chiewitz]], ja se valmistui 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin.
'''Ritarihuone''' ({{k-sv|Riddarhuset}}) on [[Helsinki|Helsingin]] [[Kruununhaka|Kruununhaassa]] sijaitseva [[Uusgotiikka|uusgoottilainen]] valtiopäivärakennus, joka on [[Suomen aateli|Suomen ritaristoa ja aatelia]] edustavan säätiön Riddarhusets Understödsstiftelse käytössä. Rakennuksen suunniteli arkkitehti [[Georg Theodor von Chiewitz|G. T. Chiewitz]], ja se valmistui 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. — Ritarihuoneella tarkoitetaan myös aatelistoa valtiosäätynä tai korporaationa.<ref>''Otavan Suuri Ensyklopedia 12'', s. 9184 (s.v. ''Ritarihuone). Helsinki 1983. ISBN 951-1-07198-X</ref>


Ritarihuoneen ja [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] välissä sijaitsee pieni ''Ritarihuoneenpuistikko.''
Ritarihuoneen ja [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] välissä sijaitsee pieni ''Ritarihuoneenpuistikko.''


Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|Suomen säätyvaltiopäivillä]] aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien [[Säätyvaltiopäivät 1863|1863–1864]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1867|1867]] valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, [[Säätyvaltiopäivät 1872|1872]] porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina [[Säätyvaltiopäivät 1877|1877–1878]].<ref>[http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/saatyvaltiopaivat.htx Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat] Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.</ref>
Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|Suomen säätyvaltiopäivillä]] aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien [[Säätyvaltiopäivät 1863|1863–1864]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1867|1867]] valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, [[Säätyvaltiopäivät 1872|1872]] porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina [[Säätyvaltiopäivät 1877|1877–1878]].<ref>[http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/saatyvaltiopaivat.htx Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat.] Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.</ref>


Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/04.html Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella.]</ref>
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/04.html Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella.]</ref> Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin.
__NOTOC__
__NOTOC__
==Ritarihuone instituutiona==
==Ritarihuone instituutiona==

Versio 9. toukokuuta 2018 kello 13.08

Tämä artikkeli käsittelee Suomen ritarihuonetta. Ruotsin ritarihuoneesta on eri artikkeli.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Rakennus ja Ritarihuone-niminen organisaatio pitäisi käsitellä eri artikkeleissa.
Ritarihuone
Ritarihuone
Ritarihuone
Koordinaatit 60°10′11.4″N, 24°57′22″E
Valmistumisvuosi 1862
Suunnittelija Theodor von Chiewitz
Runkorakenne tiili
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ritarihuone (ruots. Riddarhuset) on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan säätiön Riddarhusets Understödsstiftelse käytössä. Rakennuksen suunniteli arkkitehti G. T. Chiewitz, ja se valmistui 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. — Ritarihuoneella tarkoitetaan myös aatelistoa valtiosäätynä tai korporaationa.[1]

Ritarihuoneen ja Aleksanterinkadun välissä sijaitsee pieni Ritarihuoneenpuistikko.

Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 Suomen säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien 1863–1864 ja 1867 valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, 1872 porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina 1877–1878.[2]

Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.[3] Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin.

Ritarihuone instituutiona

Ritarihuoneen toimintaa säätelee ritarihuonejärjestys.[4] Ruotsin vuonna 1626 säädetty ritarihuonejärjestys oli voimassa myös Suomen suuriruhtinaskunnassa, kunnes se korvattiin vuonna 1869 omalla ritarihuonejärjestyksellä. Vaikka ritarihuone lakkasi olemasta osa Suomen lainsäädäntökoneistoa vuonna 1906, ritarihuonejärjestys jäi edelleen Suomen lainsäädäntöön, sillä se sääteli ritarihuoneen toimintaa myös muuten kuin valtiopäivien osalta. Säädyt hyväksyivät viimeisillä valtiopäivillä 1906 uuden ritarihuonejärjestyksen, jonka mukaan aatelisto kokoontuisi edelleen joka kolmas vuosi aateliskokoukseen, mutta keisari Nikolai II ei koskaan vahvistanut uutta ritarihuonejärjestystä eikä kutsunut Suomen aatelia koolle. Lopulta valtionhoitaja P. E. Svinhufvud vahvisti 12 vuotta aiemmin valtiopäivillä hyväksytyn ritarihuonejärjestyksen marraskuussa 1918. Vuoden 1918 ritarihuonejärjestys on edelleen voimassa, ja aateliskokoukset ovat kokoontuneet sen mukaisesti vuodesta 1919.[5]

Julkaisuja

  • Aminoff-Winberg, Johanna: Ättartavlor för de på Finlands Riddarhus inskrivna ätterna: Första delen, A–D. Helsingfors: Finlands Riddarhus, 2017. ISBN 978-952-68717-1-4.
  • Aminoff-Winberg, Johanna: Ättartavlor för de på Finlands Riddarhus inskrivna ätterna: Andra delen, E–H. Helsingfors: Finlands Riddarhus, 2018. ISBN 978-952-68717-2-1.

Lähteet

Kirjallisuus

  • Aminoff-Winberg, Johanna (toim.): Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut. Minerva, Helsinki 2013. ISBN 978-952-492-781-9

Viitteet

  1. ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia 12, s. 9184 (s.v. Ritarihuone). Helsinki 1983. ISBN 951-1-07198-X
  2. ↑ Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat. Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.
  3. ↑ Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella.
  4. ↑ Riddarhusordning hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  5. ↑ Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut, s. 75, 108, 116–117.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ritarihuone.
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ritarihuone&oldid=17295338”