Ero sivun ”Soukka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Linkkejä saariin, kh.
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Väkiluku Soukanmäki+Soukanniemi
Rivi 15: Rivi 15:
| pinta-ala = 8,2
| pinta-ala = 8,2
| pinta-ala-lähde = <ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hri.fi/fi/datatoiveet/espoon-kaupunginosien-pinta-alat/| nimeke = Espoon kaupunginosien pinta-alat| julkaisu = hri.fi| ajankohta = 24.10.2014| julkaisija = HRI| viitattu = 24.10.2014 }}</ref>
| pinta-ala-lähde = <ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hri.fi/fi/datatoiveet/espoon-kaupunginosien-pinta-alat/| nimeke = Espoon kaupunginosien pinta-alat| julkaisu = hri.fi| ajankohta = 24.10.2014| julkaisija = HRI| viitattu = 24.10.2014 }}</ref>
| väkiluku = 8&nbsp;179
| väkiluku = 8&nbsp;167
| väkiluku-päiväys = (31.12.2016)
| väkiluku-päiväys = 31.12.2017
| väkiluku-lähde = <ref name="Asukasluku">[http://www.espoo.fi/download/noname/%7BB4E36089-73AB-4377-801A-1E57A5453468%7D/88389 ESPOON ASUKASLUKU VUODENVAIHTEESSA 2016/2017], pdf, s. 2/4</ref><ref name="Munter">{{Kirjaviite|Tekijä=Arja Munter|Nimeke=Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2015/2016|Vuosi=2016|Sivu=|Selite=Tietoisku 5/2016|Julkaisija=Espoon kaupunki|www=http://www.espoo.fi/download/noname/%7BB0E935AE-0669-48B6-A11D-C765275B507A%7D/71023|Viitattu=5.4.2017}}</ref>
| väkiluku-lähde = <ref name="Asukasluku">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/download/noname/%7B42B598A8-8112-45DE-8028-F3367F4B6E41%7D/102358 | Nimeke = Taulukko 3. Väestö iän mukaan pienalueittain vuodenvaihteessa 2017/2018 | Tekijä = | Ajankohta = 20.4.2018 | Julkaisu = ESPOON ASUKASLUKU VUODENVAIHTEESSA 2017/2018 : Tietoisku 3/2018 | Viitattu = 5.5.2018 }}</ref><ref name="Munter">{{Kirjaviite|Tekijä=Arja Munter|Nimeke=Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2015/2016|Vuosi=2016|Sivu=|Selite=Tietoisku 5/2016|Julkaisija=Espoon kaupunki|www=http://www.espoo.fi/download/noname/%7BB0E935AE-0669-48B6-A11D-C765275B507A%7D/71023|Viitattu=5.4.2017}}</ref>
| työpaikkoja =
| työpaikkoja =
| työpaikat-päiväys =
| työpaikat-päiväys =
| työpaikat-lähde =
| työpaikat-lähde =
| tiheys = 997
| tiheys = 996
| osa-alueet = Ala-Soukka, Kasavuori, Munkkiranta, Soukanniemi, Soukanniitty, Suinonsalmi, Ylä-Soukka
| osa-alueet = Ala-Soukka, Kasavuori, Munkkiranta, Soukanniemi, Soukanniitty, Suinonsalmi, Ylä-Soukka
| postinumero = 02360
| postinumero = 02360

Versio 5. toukokuuta 2018 kello 11.10

Soukka
Sökö
Soukan ostoskeskus
Soukan ostoskeskus
Kaupungin kartta, jossa Soukka korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Soukka korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Espoonlahti
Kaupunginosa nro 33[1]
Pinta-ala 8,2 km² [2]
Väkiluku 8 167[3][4] (31.12.2017)
Väestötiheys 996 as./km²
Osa-alueet Ala-Soukka, Kasavuori, Munkkiranta, Soukanniemi, Soukanniitty, Suinonsalmi, Ylä-Soukka
Postinumero(t) 02360
Lähialueet Espoonlahti, Kaitaa, Suvisaaristo
Talvinen ilmakuva Soukasta, lähiö kuvassa keskellä.
Näkymä Kasavuorelta Soukan kerrostalolähiöön.

Soukka (ruots. Sökö) on Espoon 33. kaupunginosa Lounais-Espoossa Suur-Espoonlahden alueella. Noin kahdeksan tuhannen asukkaan Soukka on ilmeeltään heterogeeninen: kaupunginosan pohjoisosassa on kerrostalolähiö ostoskeskuksineen, eteläosa on pientalovaltaista ja verraten metsäistä. Siellä sijaitsee muun muassa Kasavuori, jonka kalliotopografia on erittäin voimakas.[5] Soukka on vanhaa maankohoamisaluetta. Viimeisen jääkauden jälkeen alue oli kokonaan merenpinnan alapuolella. Soukan korkeuserot ovat melko suuria, joten sen matalimmat alueet olivat merenpohjaa vielä tuhansia vuosia sen jälkeen kun korkeimmat kalliot olivat kohonneet luodoiksi ja saariksi.

Maantiede

Soukan kirjaston bussipysäkin kalliopintaa.

Sijainti ja osa-alueet

Soukka sijaitsee Suomenlahden rannalla. Se rajoittuu mereen kaikissa ilmansuunnissa paitsi luoteessa, jossa se rajoittuu Espoonlahden urheilupuistoon ja koillisessa, jossa se rajoittuu Kaitaaseen. Lännessä Soukka rajoittuu Espoonlahteen, joka on Suomenlahdesta sisämaahan työntyvä noin kuuden kilometrin mittainen kaakkois–luoteissuuntainen merenlahti. Soukan eteläpuolella on harvaanrakennettu Suvisaaristo, joka on pääkaupunkiseudun lounaisin kolkka. Suvisaaristoon kuuluvat saaret Suino, Ramsö ja Pentala sijaitsevat suhteessa Soukkaan siten, että sen rannoilta ei juuri avaudu avomerinäkymiä. Soukan ja Suvisaariston välillä on Moisöfjärden, pieni merenselkä, jossa on Suvisaaristoon kuuluvan Moisö-saaren ohella runsaasti pieniä saaria. Moisöfjärdenin pohjoiskolkasta erkanee kapea Suinonsalmi, jonka yli rakennettu maantiesilta yhdistää Soukan Suvisaaristoon. Idässä Soukka rajoittuu Mataskärvikeniin ja Kaitalahteen, joka on maankohoamisen vuoksi mataloituva maaduntalahti. Soukan kaupunginosaan kuuluu manneralueen ohella muutamia pikkusaaria, kuten Svartholmen lounaassa ja Granholmen koillisessa.[6]

Soukan osa-alueista tiheimmin rakennettuja ovat Ylä-Soukka ja Ala-Soukka. Niiden alue käsittää Soukan pohjoisosan. Suurimmalta osin 1900-luvun viimeisellä kolmanneksella rakennetun lähiön rakennuskanta koostuu 3–10-kerroksisista asuinkerrostaloista, omakoti- ja rivitaloja on jonkin verran. Soukan asukaspuisto eli Puropuisto sijaitsee keskellä Soukan kerrostalovyöhykettä huomattavasti ympäristöään alempana. Länsimetron myötä Ylä-Soukkaan rakennettaneen runsaasti uusia kerrostaloja.[7]

Soukan kerrostalolähiön eteläpuolella sijaitsevat Soukansalmi ja Suinonsalmi ovat pientalovaltaisia, suuri osa niiden pinta-alasta on metsää. Eteläisin osa-alue on Soukanniemi, joka on niin ikään pientaloaluetta. Soukanranta Soukan kerrostalolähiön länsipuolella on lähinnä pientalojen täplittämä metsäinen niemimaa. 2010-luvulla myös Soukan eteläosaan on rakennettu kerrostaloja: Kilvoituksentielle vain kivenheiton päähän Moisöfjärdenin rannasta on kohonnut viisikerroksisia asuinkerrostaloja.[8]

Soukanpohjan kartano sijaitsee virallisesti Espoonlahden kaupunginosassa aivan Soukan pohjoisrajan tuntumassa. Jugendia edustava Villa Miniato puolestaan sijaitsee Soukanrannassa.[9]

Soukan uimarannat ovat Klobben ja Suinonsalmi eli Hanikanranta.[10]

Kallioperä

Soukan kallioperä on osa svekofennistä vuorijonovyöhykettä, kuten koko Etelä-Suomi. Vuoret ovat kuluneet pois satoja miljoonia vuosia sitten ja jäljellä on vuoriston syvälle kuluneita juuriosia. Niiden vallitsevat kivet ovat punainen graniitti ja suonigneissi. Soukan gneissit ovat iältään noin 1880–1860 miljoonaa vuotta. Kaupunginosan kallioperän erikoisuutena on poimuttunut tumma juoni, joka on punaista graniittia nuorempaa. Sitä on havaittavissa muun muassa Ala-Soukassa kirjaston linja-autopysäkin kallioseinämässä. Soukasta löydettiin 1970-luvun alussa myös pieni malmiesiintymä, "Soukan malmi".[11]

Soukassa on useita siirtolohkareita. Suuret rapakivigraniittilohkareet ovat kulkeutuneet jäävuorten mukana Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueilta. Luoteesta päin puolestaan on kulkeutunut lohkareita mannerjäätikön pohjassa.[11]

Metsät

Soukassa on runsaasti karuja kalliomänniköitä, silokallioita ja mustikkatyypin tuoreita kankaita. Sekametsää on paljon. Rannoilla on lehtomaisia kankaita ja rantalehtoja. Soukan länsiranta on laajalti rakennettu ja kaupunginosan rannat ovat suurelta osin ruovikoituneet. Alueen itäosa on verraten luonnontilaista ja siellä on useita erilaisia biotooppeja lehtometsistä rantaniittyihin ja tervaleppämetsiin. Soukan soistumat ovat suurelta osin isovarpurämettä, myös vehkaa, mustikkakorpea ja saniaiskorpea esiintyy.[12]

Soukan itäosassa Suinonsalmessa sijaitsee Hanikan luontopolku; Hanikka on mäntyvaltaista kallioaluetta. Yli 40 metrin korkeuteen kohoava Kasavuori puolestaan sijaitsee Soukan länsiosassa. Se on pitkälti harvamäntyistä kangasta ja silokalliota.[13] Kasavuori on erinomainen näköalapaikka ja toisen maailmansodan aikana siellä suoritettiin ilmavalvontaa.[14] Litorinameren aikaan 3000–4000 vuotta sitten Soukan kalliot olivat saaria, muinaisrantaa voi havaita Hanikan luontopolun varrella. Kasavuoren itäpuolella on suoalue, Mätäjärvi, jonka kohdalla oli vielä keskiajan lopulla puolisen tuhatta vuotta sitten meren salmi, joka erotti Hanikan ja Soukanniemen mantereesta. Mätäjärven keskiosa on puutonta nevaa, alueella on myös tervaleppäluhtaa sekä saniais- ja lehtokorpea.[15][16][12]

Historia

Soukka on Espoon vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta rautakaudelta. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt pronssikauden hautaröykkiöitä.

Soukan nimi on alun perin ennen ruotsalaisten tuloa alueelle ollut Soukko.[17] Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran 1540 – kirjoitusmuotona Soijckoby. Ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin Sökö. Maanmittaushallitus (nyk. Maanmittauslaitos) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna 1965.

Soukan Övergård, joka on antanut Yläkartanontielle nimen.

1590-luvulla Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä Soukan väkiluku oli kasvanut 103:een. 1700-luvun jälkipuoliskolla oli Helsingin edustalle ryhdytty rakentamaan Viaporin linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta 1800-luvun lopulla, jolloin Espoonlahden pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ynnä muut lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.

1870-luvulla Soukanniemelle kasvoi tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui 1930-luvun alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.

Lähiön synty

1960-luvun lopulla kartanot myivät peltoalueen eteläpuoliset metsät rakennusliikkeille. Solmittiin aluerakennussopimus, jonka mukaisesti kaupunki rakensi kunnallistekniikan ja aluerakentajat asunnot ja liikehuoneistot.[18] Syntyneen lähiön eteläosaa kutsuttiin Ala-Soukaksi ja pohjoisosaa Ylä-Soukaksi. Ala-Soukan palveluihin kuuluivat urheilukenttä ja kaksikerroksinen liikerakennus, jossa toimivat kirjasto, työväenopisto ja Elanto. Ylä-Soukkaan nousi ensin Yläkartanontien pohjoispuolelle pienempi liikerakennus, jossa oli HOKin ruokakauppa, kioski, pesula ja seurakuntasali. Yläkartanontien eteläpuolelle nousseeseen isompaan ostoskeskukseen tuli sitten enemmän palveluita, muun muassa kangaskauppa, kirjakauppa ja kolme pankkikonttoria sekä kaksi ruokakauppaa.

Kansakoulu, nykyinen Soukan koulu valmistui 1971 jokseenkin keskelle Soukkaa.[9] Ensimmäisinä vuosina rinnakkaisluokkia oli jopa H-kirjaimeen asti. Koulua laajennettiin parakkikoululla. Koulun itäpuolelle tehtiin urheilukenttä ja länsipuolelle pururata. Siitä länteen jatkui Puropuiston virkistysalue.

Oppikouluun soukkalaislapset ja -nuoret kulkivat Vapaaniemen yhteiskouluun (nyt, Kaitaan lukio) asti, kunnes lähiön pohjoispuolelle nousi Espoonlahden yhteiskoulun uusi rakennus, johon muutti Helsingin suomalainen yksityislyseo.

Veikko Martikaisen suunnittelema kappeli valmistui koulun viereen vuonna 1978.[9]

Väestö

Soukan asukaspuisto talviasussaan.

Soukan väkiluku on noin 8 200 (vuodenvaihde 2016/2017). Se on osa Kanta-Espoonlahtea, jonka pienalueet ovat Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti ja Soukanniemi. Kanta-Espoonlahden väkiluku on noin 25 000. Koko Suur-Espoonlahden väkiluku on noin 54 000.[3]

Palvelut

Ylä-Soukan ostoskeskuksen palveluja ovat muun muassa useat ravitsemusalan liikkeet, erinäiset erikoisliikkeet sekä valintamyymälä ja palvelutalo. Lisäksi on miehittämätön huoltoasema, grilli ja kioski. Ostoskeskuksen keskusaukiota elävöittää suihkulähde. Ala-Soukan pienessä ostoskeskuksessa sijaitsee valintamyymälä, Soukan kirjasto ja eräitä yhdistysten tiloja. Edellä mainittuja, toisistaan noin puolen kilometrin päässä sijaitsevia ostoskeskuksia yhdistää Soukan lähiön keskeinen kävelyakseli, vajaan kilometrin pituinen Soukanraitti. Sen reitti kulkee luoteis–kaakkoissuuntaisesti Yläkartanontien pohjoispuolelta Alakartanontielle. Soukanraitin varrella sijaitsevat myös peruskoulu ja Soukan kappeli.

Soukan ostoskeskuksen tornitaloja.

Liikenne

Soukan pienvenesatama

Soukan lähiövyöhykkeellä on laaja kevyen liikenteen verkosto useine yli- ja alikulkuineen. Soukanraitin reitti jatkuu Yläkartanontieltä edelleen Espoonlahden puolelle urheilupuiston halki uimahallin ohi aina Lippulaivan kauppakeskukseen. Reitillä Alakartanontieltä Lippulaivaan ei ole moottoriliikenteen kanssa samantasoisia risteyksiä Soukankujan korotettua suojatietä lukuun ottamatta.

Länsiväylän Soukan liittymä eli Martinsillan liittymä sijaitsee noin kilometrin verran Soukan ostoskeskuksesta pohjoiseen. Kokoojatienä on nelikaistainen Soukanväylä. Soukan liittymä sijaitsee noin 14 kilometriä Ruoholahdesta länteen. Etäisyys päinvastaiseen suuntaan, Kirkkonummen keskustaan, on niin ikään noin 14 kilometriä.[19]

Soukan ja koko lounaisen Espoon joukkoliikenne perustuu linja-autoihin. Seutuliikenne suuntautuu Kamppiin Länsiväylää pitkin joko Martinsillan liittymän tai Suomenojan liittymän kautta. Länsiväylän pohjoispuolista rinnakkaistietä kulkee Espoon sisäinen yhteys lounaisen Espoon ja Tapiolan väliä. Lisäksi Soukasta kulkee Suomenojan, Espoonlahden ja Kivenlahden kautta useita bussilinjoja eräisiin Keski-Espoon lähiöihin. Bussien matka-ajat Ylä-Soukasta Kamppiin ovat linjasta ja vuorokaudenajasta riippuen 20–30 minuuttia, Ala-Soukasta hieman enemmän. Soukan eteläiset omakotialueet ovat Suvisaariston bussilinjan varassa.[20]

Soukan venesatama sijaitsee kaupunginosan luoteiskolkassa Klobbenilla, venepaikkoja on noin 370.[21]

Soukan metroasema valmistuu 2020-luvulla, ja metro luonnollisesti mullistaa lounaisen Espoon joukkoliikennejärjestelmän. Soukasta tulee metroradan kolmanneksi läntisin asema. Metrolinjan itäisiin ääripäihin Mellunmäkeen ja Vuosaareen matka kestää 45 minuuttia. Puolen tunnin raja kulkee arvion mukaan Sörnäisissä, jonne matka-aika on 29 minuuttia. Soukan metroasema rakennetaan Yläkartanontien alapuolelle.[22]

Arvioidut matka-ajat Soukasta eräille asemille[22]
Metroasema Aika (min.) Etäisyys (km) Aika vuonna 2017 (bussi, bussi+metro, min.)[23]
Kivenlahti 4 2,2 8–10
Espoonlahti 2 1,3 7–8
Soukka 0 0,0 0
Kaitaa 2 1,6 5–7
Matinkylä 6 4,5 10
Tapiola 11 8,8 25–35
Lauttasaari 20 15,8 25–35
Kamppi 24 19,2 20–30
Rautatientori 25 19,7 30–40
Hakaniemi 27 21,2 40–45
Itäkeskus 39 29,9 50–60

Matka-ajat v. 2017 ovat HSL:n Reittioppaan antamia tyypillisiä aikoja eri vuorokaudenaikoina Yläkartanontien pysäkiltä.

Kuvia Soukasta

Lähteet

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. a b Taulukko 3. Väestö iän mukaan pienalueittain vuodenvaihteessa 2017/2018 ESPOON ASUKASLUKU VUODENVAIHTEESSA 2017/2018 : Tietoisku 3/2018. 20.4.2018. Viitattu 5.5.2018.
  4. Arja Munter: Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2015/2016. Tietoisku 5/2016. Espoon kaupunki, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.4.2017).
  5. Liidia Petrell: [espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 - Esbo stad (pdf) Liite 2 / 6.12.] Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006. Viitattu 3.4.2017.
  6. Espoon kaupunki: Espoon karttapalvelu kartat.espoo.fi. Viitattu 3.4.2017.
  7. Espoon kaupunki: Ylä-Soukka A / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Espoo.fi. Viitattu 6.4.2017.
  8. Espoon asunnot: Kilvoituksentie 7 Espoonasunnot.fi. Viitattu 5.4.2017.
  9. a b c Pauli Saloranta: Espoon kaupunkipolut Tietotori.fi. Viitattu 5.4.2017.
  10. Uimarannat Espoo.fi. Viitattu 3.4.2017.
  11. a b Martti Lehtinen: Soukan kivet – graniitista siirtolohkareisiin ja kalliolta kappeliin Soukka-seura.fi. 12.5.2004. Viitattu 5.4.2017.
  12. a b Suvisaariston luontoselvitys / pdf-sivut 9–12/56 Suvisaariston luontoselvitys. 22.9.2003. Viitattu 6.4.2017.
  13. Petrell, Liidia: 6.12. KASAVUORI, SOUKKA Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 34/99. Viitattu 5.4.2017.
  14. Vuorinen, Asko: [Espoonlahti, merellinen kaupunginosa - Asko Vuorinen Kasavuori] Espoonlahti - Merellinen kaupunginosa / pdf-sivu 84/97. 29.9.2016. Viitattu 6.4.2017.
  15. 4.21 Mätäjärvi Espoo.fi. Viitattu 3.4.2017.
  16. Liidia Petrell: 10.17. MUINAISRANTA, SOUKKA Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 65/99. Viitattu 5.4.2017.
  17. Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet, s. 127. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2008.
  18. Soukan Huolto 40 v
  19. Grönroos, Matti: Kantatie 51, Länsiväylä, Jorvaksentie, Helsinki-Karjaa 75 km kolumbus.fi. Viitattu 6.4.2017.
  20. HSL Reittiopas
  21. Soukan venesatama Venesatamat. Viitattu 7.4.2017.
  22. a b Metron matka-aikataulukko lansimetro.fi. Viitattu 6.4.2017.
  23. HSL Reittiopas

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Soukka.