Ero sivun ”Einar Gerhardsen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Thi (keskustelu | muokkaukset) p fix |
Miksi sosiaalidemokraattinen poliitikko ja pääministeri salaisi sosiaalidemokraattiset ajatuksensa? |
||
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
Einar Gerhardsen oli alun perin tietyöläinen, josta tuli sosialistityöväenliikkeen aktivisti 1920-luvulla. Hän muutti työväenpuoluetta kommunismista demokraattiseen sosialismiin. 1930-luvun puolivälissä työväenpuolue pärjäsi hyvin kansallisessa politiikassa ja Gerhardsenista tuli [[Oslo]]n pormestari. Toisen maailmansodan aikana Gerhardsen otti osaa Norjan vastarintaliikkeeseen natsimiehitystä vastaan ja oli vangittuna keskitysleireillä [[Grini]]ssä Norjassa ja [[Sachsenhausen]]issa [[Saksa]]ssa. Heti sodan jälkeen Gerhardsenista tuli uuden hallituksen jäsen toukokuusta 1945 marraskuuhun 1945, jolloin pidettiin vaalit. Työväenpuolue sai vaaleissa ehdottoman enemmistön parlamentti [[Storting]]issä ja säilyi enemmistönä vuoteen 1961 saakka.<ref name = huovinen-siikala>Møller, Knud: ”Gerhardsen, Einar Henry (1897)”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Huovinen, Pentti & Siikala, Kalervo (toim.) | Nimeke =Maailmanpolitiikan kasvot | Vuosi =1963 | Sivu =59–60 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Weilin & Göös }}</ref> |
Einar Gerhardsen oli alun perin tietyöläinen, josta tuli sosialistityöväenliikkeen aktivisti 1920-luvulla. Hän muutti työväenpuoluetta kommunismista demokraattiseen sosialismiin. 1930-luvun puolivälissä työväenpuolue pärjäsi hyvin kansallisessa politiikassa ja Gerhardsenista tuli [[Oslo]]n pormestari. Toisen maailmansodan aikana Gerhardsen otti osaa Norjan vastarintaliikkeeseen natsimiehitystä vastaan ja oli vangittuna keskitysleireillä [[Grini]]ssä Norjassa ja [[Sachsenhausen]]issa [[Saksa]]ssa. Heti sodan jälkeen Gerhardsenista tuli uuden hallituksen jäsen toukokuusta 1945 marraskuuhun 1945, jolloin pidettiin vaalit. Työväenpuolue sai vaaleissa ehdottoman enemmistön parlamentti [[Storting]]issä ja säilyi enemmistönä vuoteen 1961 saakka.<ref name = huovinen-siikala>Møller, Knud: ”Gerhardsen, Einar Henry (1897)”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Huovinen, Pentti & Siikala, Kalervo (toim.) | Nimeke =Maailmanpolitiikan kasvot | Vuosi =1963 | Sivu =59–60 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Weilin & Göös }}</ref> |
||
Gerhardsen oli suosittu henkilö kansan keskuudessa virassa ollessaan ja sen jälkeen |
Gerhardsen oli suosittu henkilö kansan keskuudessa virassa ollessaan ja sen jälkeen. Hallituksia Gerhardsen johti tarkalla talouspolitiikalla, jossa hallitus ohjasi kauppaa, teollisuutta ja pankkitoimintaa toimimaan markkinataloudessa. Suurta köyhyyttä ja työttömyyttä oli tehokkaasti vähennetty hallituksen teollistamispolitiikalla ja hyvinvoinnin järjestämistä progressiivisella verotuksella. Ulkopolitiikassa Gerhardsen liitti Norjan läntisten valtioiden joukkoon 1940 lopulla ja Norjasta tuli [[Nato]]n perustajajäsen. |
||
Gerhardsen sai arvostelua osakseen norjalaisen Noratomin As -yhtiön toiminnasta: hänen arveltiin tienneen [[Israel]]in käyttävän norjalaista raskasta vettä mahdollisesti ydinaseiden tekemiseen vuonna 1958. |
Gerhardsen sai arvostelua osakseen norjalaisen Noratomin As -yhtiön toiminnasta: hänen arveltiin tienneen [[Israel]]in käyttävän norjalaista raskasta vettä mahdollisesti ydinaseiden tekemiseen vuonna 1958. |
||
Versio 1. toukokuuta 2018 kello 00.57
| Einar Gerhardsen | |
|---|---|
[[Tiedosto: |250px|]] |
|
| Norjan pääministeri | |
| Monarkki | Olavi V |
| Edeltäjä | John Lyng |
| Seuraaja | Per Borten |
|
22. tammikuuta 1955 – 28. elokuuta 1963
|
|
| Monarkki |
Haakon VII Olavi V |
| Edeltäjä | Oscar Torp |
| Seuraaja | John Lyng |
|
25. kesäkuuta 1945 – 9. marraskuuta 1951
|
|
| Monarkki | Haakon VII |
| Edeltäjä | Johan Nygaardsvold |
| Seuraaja | Oscar Torp |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. toukokuuta 1897 Asker, Norja |
| Kuollut | 19. syyskuuta 1987 (90 vuotta) Oslo, Norja |
| Puoliso | Werna Gerhardsen |
| Tiedot | |
| Puolue | Työväenpuolue |
Einar Henry Gerhardsen (10. toukokuuta 1897 Åkershus, Norja – 19. syyskuuta 1987) oli norjalainen poliitikko Norjan työväenpuolueesta. Gerhardsen oli Norjan pääministerinä kolmena ajanjaksona, vuosina 1945–1951, 1955–1963 ja 1963–1965. Hän on pitkäaikaisin pääministerinä toiminut poliitikko Norjassa. Monet norjalaiset kutsuvat häntä usein ”Maan Isäksi”. Gerhardsen oli yksi Norjan jälleenrakennuksen pääarkkitehdeista toisen maailmansodan jälkeen.
Einar Gerhardsen oli alun perin tietyöläinen, josta tuli sosialistityöväenliikkeen aktivisti 1920-luvulla. Hän muutti työväenpuoluetta kommunismista demokraattiseen sosialismiin. 1930-luvun puolivälissä työväenpuolue pärjäsi hyvin kansallisessa politiikassa ja Gerhardsenista tuli Oslon pormestari. Toisen maailmansodan aikana Gerhardsen otti osaa Norjan vastarintaliikkeeseen natsimiehitystä vastaan ja oli vangittuna keskitysleireillä Grinissä Norjassa ja Sachsenhausenissa Saksassa. Heti sodan jälkeen Gerhardsenista tuli uuden hallituksen jäsen toukokuusta 1945 marraskuuhun 1945, jolloin pidettiin vaalit. Työväenpuolue sai vaaleissa ehdottoman enemmistön parlamentti Stortingissä ja säilyi enemmistönä vuoteen 1961 saakka.[1]
Gerhardsen oli suosittu henkilö kansan keskuudessa virassa ollessaan ja sen jälkeen. Hallituksia Gerhardsen johti tarkalla talouspolitiikalla, jossa hallitus ohjasi kauppaa, teollisuutta ja pankkitoimintaa toimimaan markkinataloudessa. Suurta köyhyyttä ja työttömyyttä oli tehokkaasti vähennetty hallituksen teollistamispolitiikalla ja hyvinvoinnin järjestämistä progressiivisella verotuksella. Ulkopolitiikassa Gerhardsen liitti Norjan läntisten valtioiden joukkoon 1940 lopulla ja Norjasta tuli Naton perustajajäsen.
Gerhardsen sai arvostelua osakseen norjalaisen Noratomin As -yhtiön toiminnasta: hänen arveltiin tienneen Israelin käyttävän norjalaista raskasta vettä mahdollisesti ydinaseiden tekemiseen vuonna 1958.
1960-luvulla puolueella alkoi mennä huonommin, kun se yhdistyi heikommin menestyneen Sosialistityöväenpuolueen kanssa ja hallituksessa menivät paikat oppositiolle. Gerhardsen vetäytyi kansallisesta politiikasta vuonna 1969, mutta jatkoi vaikuttamista julkisuudessa kirjoituksin ja puhein. Hänen poliittinen vaikutuksensa on vieläkin merkittävä tekijä norjalaisessa politiikassa ja erityisesti hänen omassa puolueessaan.
Lähteet
- ↑ Møller, Knud: ”Gerhardsen, Einar Henry (1897)”, teoksessa Huovinen, Pentti & Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 59–60. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.