Ero sivun ”Ylä-Savon Kotiseutumuseo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuvissa edelleen epäselvä tekijänoikeus. Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Sotaherra) ja palautettiin versio 17230353, jonka on tehnyt Pahkiqaz
Sotaherra (keskustelu | muokkaukset)
Kumottu muokkaus 17243831, jonka teki Lentokonefani (keskustelu)
Merkkaukset: rv Kumoaminen
Rivi 1: Rivi 1:
{{Museo
{{Museo
|nimi= Ylä-Savon Kotiseutumuseo
|nimi= Ylä-Savon Kotiseutumuseo
|kuva=
|kuva= Kotiseutumuseo2017b.jpg
|kuvateksti= Ylä-Savon Kotiseutumuseo
|kuvateksti= Ylä-Savon Kotiseutumuseo
|perustettu= 1946
|perustettu= 1946
Rivi 15: Rivi 15:


== Historia ==
== Historia ==
[[Tiedosto:alakerta_iso.JPG|thumb|270px|Ylä-Savon Kotiseutumuseo toukokuussa 2010.]]
Iisalmeen suunniteltiin kotiseutumuseon perustamista jo 1930-luvun alussa. Tuolloin kaupunginvaltuusto päätti 13. lokakuuta vuonna 1931 kaupungin 40-vuotisen taipaleen kunniaksi perustaa Iisalmeen museon. Pula-ajan vuoksi kaupunginhallitus ei kuitenkaan voinut toteuttaa päätöstään ja yrityksistä huolimatta, museon perustaminen siirtyi tuleville vuosikymmenille. Sotien jälkeen kotiseutuaate virisi uudelleen ja 22.9.1946 Iisalmen yhteislyseon 50-vuotisjuhlan illanvietossa maisteri Tauno Räsänen otti esille kotiseutuyhdistyksen perustamisen. Illanvietossa valitun toimikunnan myötä jo 17.11. samana vuonna perustettiin Iisalmen kotiseutuyhdistys, jonka edustajat jättivät vuonna 1947 kaupungille museon tonttia koskevan anomuksen. Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1954 kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa yhdistykselle 2,5 hehtaarin alueen Pikkuhaan koivikosta Paloisvirran eteläpuolelta museotoiminnan käyttöön. Museoalueen rakentaminen aloitettiin siirtämällä Vieremän Kumpumäestä maanviljelijä Taavetti Kainulaisen omistama, savutuvan sisältävä, maalaistalo museoalueelle valetun betonikellarin päälle syksyllä 1954. Rakennusvaiheessa yhdistys sai taloudellista tukea muun muassa kaupungilta, mutta ennen kaikkea Olvi Oyj:ltä, jonka myöhemmin perustama Olvi-säätiö muodostui museon taloudelliseksi selkärangaksi.<ref name="http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi/historia.html">[http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi/historia.html Ylä-Savon Kotiseutumuseon historia.]</ref>
Iisalmeen suunniteltiin kotiseutumuseon perustamista jo 1930-luvun alussa. Tuolloin kaupunginvaltuusto päätti 13. lokakuuta vuonna 1931 kaupungin 40-vuotisen taipaleen kunniaksi perustaa Iisalmeen museon. Pula-ajan vuoksi kaupunginhallitus ei kuitenkaan voinut toteuttaa päätöstään ja yrityksistä huolimatta, museon perustaminen siirtyi tuleville vuosikymmenille. Sotien jälkeen kotiseutuaate virisi uudelleen ja 22.9.1946 Iisalmen yhteislyseon 50-vuotisjuhlan illanvietossa maisteri Tauno Räsänen otti esille kotiseutuyhdistyksen perustamisen. Illanvietossa valitun toimikunnan myötä jo 17.11. samana vuonna perustettiin Iisalmen kotiseutuyhdistys, jonka edustajat jättivät vuonna 1947 kaupungille museon tonttia koskevan anomuksen. Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1954 kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa yhdistykselle 2,5 hehtaarin alueen Pikkuhaan koivikosta Paloisvirran eteläpuolelta museotoiminnan käyttöön. Museoalueen rakentaminen aloitettiin siirtämällä Vieremän Kumpumäestä maanviljelijä Taavetti Kainulaisen omistama, savutuvan sisältävä, maalaistalo museoalueelle valetun betonikellarin päälle syksyllä 1954. Rakennusvaiheessa yhdistys sai taloudellista tukea muun muassa kaupungilta, mutta ennen kaikkea Olvi Oyj:ltä, jonka myöhemmin perustama Olvi-säätiö muodostui museon taloudelliseksi selkärangaksi.<ref name="http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi/historia.html">[http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi/historia.html Ylä-Savon Kotiseutumuseon historia.]</ref>


Rivi 21: Rivi 22:


== Rakennukset ==
== Rakennukset ==
[[Tiedosto:aitat_iso.JPG|thumb|270px|Ylä-Savon Kotiseutumuseo toukokuussa 2010.]]
Museon päärakennus on siirretty museoalueelle Vieremän Kumpumäestä vuonna 1954. Rakennuksen alle on valettu ennen siirtoa betonikellari, joka nykyäänkin toimii museon näyttely- sekä varastotiloina. Päärakennus on ollut alun perin sisäänpäin lämpiävä savutupa, joka on rakennettu aivan 1700-luvun alussa. Rakennukseen on sittemmin lisätty muita huoneita, jotka nykyisin toimivat muun muassa museon keittiönä ja konttorina. Päärakennuksen savutuvassa oleva uuni on tuotu paikalle Kiuruveden Heinäkylästä ja ikää sillä on noin 300 vuotta. Tuvan lattialankut, seinänvieruspenkit sekä tuvan pöytä ja penkit ovat Pahkamäeltä Pielavedeltä. Päärakennuksen pärekatto on uusittu vuonna 2001. Tuulimylly on siirretty museoalueelle vuonna 1963 Lappetelän kylästä Iisalmesta. Mylly on valmistettu alun perin Martikkalan saarella vuonna 1862 ja se on tyypiltään jalkamylly. Myllyn pärekattoa on uusittu vuosina 2003 sekä 2004. Museoalueen rannalla oleva nuottakota on siirretty Lampaanjärven Pohjoislahdesta vuonna 1967. Liha-aitta puolestaan on siirretty Kangaslammin vanhainkodilta Iisalmesta vuonna 1968. Vaateaitta on tullut Paaslahden Simppalasta vuonna 1973 ja suurin eloaitta Iirannan Ihalasta vuonna 1972. Museonpihapiirissä on myös navettarakennus, jonka jatkeena toimii lato. Rakennuskokonaisuus on siirretty Ryhälänmäen kylästä vuonna 1970. Aittarivistön takaa museoalueen reunalta löytyy vielä sepän paja, joka on eloaitan tapaan siirretty Iirannan Ihalasta vuonna 1974. Kotiseutumuseon alueelle on myös siirretty ja kunnostettu perinteinen suomalainen savusauna. Saunarakennus on siirretty museoalueelle Vieremäjoen varresta vuonna 2016 ja kunnostettu ennalleen vuonna 2017. Savusauna on vanhin suomalaisista saunatyypeistä.<ref name="http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi/rakennukset.html">[http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi/rakennukset.html Ylä-Savon Kotiseutumuseon rakennukset.]</ref>
Museon päärakennus on siirretty museoalueelle Vieremän Kumpumäestä vuonna 1954. Rakennuksen alle on valettu ennen siirtoa betonikellari, joka nykyäänkin toimii museon näyttely- sekä varastotiloina. Päärakennus on ollut alun perin sisäänpäin lämpiävä savutupa, joka on rakennettu aivan 1700-luvun alussa. Rakennukseen on sittemmin lisätty muita huoneita, jotka nykyisin toimivat muun muassa museon keittiönä ja konttorina. Päärakennuksen savutuvassa oleva uuni on tuotu paikalle Kiuruveden Heinäkylästä ja ikää sillä on noin 300 vuotta. Tuvan lattialankut, seinänvieruspenkit sekä tuvan pöytä ja penkit ovat Pahkamäeltä Pielavedeltä. Päärakennuksen pärekatto on uusittu vuonna 2001. Tuulimylly on siirretty museoalueelle vuonna 1963 Lappetelän kylästä Iisalmesta. Mylly on valmistettu alun perin Martikkalan saarella vuonna 1862 ja se on tyypiltään jalkamylly. Myllyn pärekattoa on uusittu vuosina 2003 sekä 2004. Museoalueen rannalla oleva nuottakota on siirretty Lampaanjärven Pohjoislahdesta vuonna 1967. Liha-aitta puolestaan on siirretty Kangaslammin vanhainkodilta Iisalmesta vuonna 1968. Vaateaitta on tullut Paaslahden Simppalasta vuonna 1973 ja suurin eloaitta Iirannan Ihalasta vuonna 1972. Museonpihapiirissä on myös navettarakennus, jonka jatkeena toimii lato. Rakennuskokonaisuus on siirretty Ryhälänmäen kylästä vuonna 1970. Aittarivistön takaa museoalueen reunalta löytyy vielä sepän paja, joka on eloaitan tapaan siirretty Iirannan Ihalasta vuonna 1974. Kotiseutumuseon alueelle on myös siirretty ja kunnostettu perinteinen suomalainen savusauna. Saunarakennus on siirretty museoalueelle Vieremäjoen varresta vuonna 2016 ja kunnostettu ennalleen vuonna 2017. Savusauna on vanhin suomalaisista saunatyypeistä.<ref name="http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi/rakennukset.html">[http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi/rakennukset.html Ylä-Savon Kotiseutumuseon rakennukset.]</ref>



Versio 17. huhtikuuta 2018 kello 14.29

Ylä-Savon Kotiseutumuseo
Ylä-Savon Kotiseutumuseo
Ylä-Savon Kotiseutumuseo
Tyyppi kotiseutumuseo
kulttuurihistoriallinen museo
Perustettu 1946
Sijainti Virrankatu 4
74100 Iisalmi
Koordinaatit 64.117045°N, 27.449773°E
Kotisivut http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi

Ylä-Savon Kotiseutumuseo on kotiseutumuseo Iisalmen kaupungissa Pohjois-Savossa. Museoon kuuluu yhteensä 12 rakennusta, joista vanhin on 1700-luvulta. Museoalueen rakentaminen aloitettiin 1950-luvulla. Ylä-Savon Kotiseutumuseon museotoiminnasta vastaa Ylä-Savon Kotiseutuyhdistys ry. Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Kotiseutumuseon näyttelytoiminnan tehtävänä on Ylä-Savon kulttuurihistoriaan liittyvä esittely, opetus ja tiedonvälitys. Ylä-Savon kotiseutumuseo sijaitsee luonnonkauniilla paikalla aivan kaupungin keskustan tuntumassa Poroveden rannalla. Vieremän Kumpumäeltä tuodun päärakennuksen sydän on noin 300 vuotta vanha savutupa. Alueella on lisäksi eri puolilta Ylä-Savoa siirrettyjä rakennuksia, kuten aittoja, navetta, savusauna, lato, nuottakota, sepän paja sekä tuulimylly. Museossa voi tutustua talonpoikaiskulttuurin tapoihin sekä maanviljelyyn, kalastukseen ja metsästykseen liittyvään kansanomaiseen esineistöön. Lisäksi esillä on säätyläiskodin kalusteita, käsityöläisten työvälineitä ja kattava rahakokoelma. Alakerrassa kerrotaan myös kuuluisasta Koljonvirran taistelusta vuodelta 1808. Pysyvän näyttelyn lisäksi kotiseutumuseolla on kesäisin vaihtuvia näyttelyitä sekä tapahtumia yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.[1]

Historia

Tiedosto:Alakerta iso.JPG
Ylä-Savon Kotiseutumuseo toukokuussa 2010.

Iisalmeen suunniteltiin kotiseutumuseon perustamista jo 1930-luvun alussa. Tuolloin kaupunginvaltuusto päätti 13. lokakuuta vuonna 1931 kaupungin 40-vuotisen taipaleen kunniaksi perustaa Iisalmeen museon. Pula-ajan vuoksi kaupunginhallitus ei kuitenkaan voinut toteuttaa päätöstään ja yrityksistä huolimatta, museon perustaminen siirtyi tuleville vuosikymmenille. Sotien jälkeen kotiseutuaate virisi uudelleen ja 22.9.1946 Iisalmen yhteislyseon 50-vuotisjuhlan illanvietossa maisteri Tauno Räsänen otti esille kotiseutuyhdistyksen perustamisen. Illanvietossa valitun toimikunnan myötä jo 17.11. samana vuonna perustettiin Iisalmen kotiseutuyhdistys, jonka edustajat jättivät vuonna 1947 kaupungille museon tonttia koskevan anomuksen. Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1954 kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa yhdistykselle 2,5 hehtaarin alueen Pikkuhaan koivikosta Paloisvirran eteläpuolelta museotoiminnan käyttöön. Museoalueen rakentaminen aloitettiin siirtämällä Vieremän Kumpumäestä maanviljelijä Taavetti Kainulaisen omistama, savutuvan sisältävä, maalaistalo museoalueelle valetun betonikellarin päälle syksyllä 1954. Rakennusvaiheessa yhdistys sai taloudellista tukea muun muassa kaupungilta, mutta ennen kaikkea Olvi Oyj:ltä, jonka myöhemmin perustama Olvi-säätiö muodostui museon taloudelliseksi selkärangaksi.[2]

Kokoelmat

Ylä-Savon Kotiseutumuseon kokoelmiin kuuluu noin 4 500 esinettä. Kokoelma käsittää lähinnä yläsavolaista talonpoikaisesineistöä niin maatalouden, käsityön kuin kotitaloudenkin saralta. Talonpoikaisesineistön lisäksi museolla on ns. sotahuone, johon on kerätty toiseen maailmansotaan liittyvää esineistöä, kuvia sekä tekstejä. Oman kokonaisuutensa museon kokoelmissa muodostaa myös ns. keisarin kalusto, joka sisältää Iisalmen vanhassa pappilassa 1800-luvun alussa olleen kustavilaiskaluston. Kalusto on entisöity vuonna 2004 ja sen ympärille on luotu kustavilaistyylinen miljöö museon alakerrassa sijaitsevaan huoneeseen. Vuonna 2006 museon alakerran perusnäyttely uusittiin kokonaisuudessaan.[3]

Rakennukset

Tiedosto:Aitat iso.JPG
Ylä-Savon Kotiseutumuseo toukokuussa 2010.

Museon päärakennus on siirretty museoalueelle Vieremän Kumpumäestä vuonna 1954. Rakennuksen alle on valettu ennen siirtoa betonikellari, joka nykyäänkin toimii museon näyttely- sekä varastotiloina. Päärakennus on ollut alun perin sisäänpäin lämpiävä savutupa, joka on rakennettu aivan 1700-luvun alussa. Rakennukseen on sittemmin lisätty muita huoneita, jotka nykyisin toimivat muun muassa museon keittiönä ja konttorina. Päärakennuksen savutuvassa oleva uuni on tuotu paikalle Kiuruveden Heinäkylästä ja ikää sillä on noin 300 vuotta. Tuvan lattialankut, seinänvieruspenkit sekä tuvan pöytä ja penkit ovat Pahkamäeltä Pielavedeltä. Päärakennuksen pärekatto on uusittu vuonna 2001. Tuulimylly on siirretty museoalueelle vuonna 1963 Lappetelän kylästä Iisalmesta. Mylly on valmistettu alun perin Martikkalan saarella vuonna 1862 ja se on tyypiltään jalkamylly. Myllyn pärekattoa on uusittu vuosina 2003 sekä 2004. Museoalueen rannalla oleva nuottakota on siirretty Lampaanjärven Pohjoislahdesta vuonna 1967. Liha-aitta puolestaan on siirretty Kangaslammin vanhainkodilta Iisalmesta vuonna 1968. Vaateaitta on tullut Paaslahden Simppalasta vuonna 1973 ja suurin eloaitta Iirannan Ihalasta vuonna 1972. Museonpihapiirissä on myös navettarakennus, jonka jatkeena toimii lato. Rakennuskokonaisuus on siirretty Ryhälänmäen kylästä vuonna 1970. Aittarivistön takaa museoalueen reunalta löytyy vielä sepän paja, joka on eloaitan tapaan siirretty Iirannan Ihalasta vuonna 1974. Kotiseutumuseon alueelle on myös siirretty ja kunnostettu perinteinen suomalainen savusauna. Saunarakennus on siirretty museoalueelle Vieremäjoen varresta vuonna 2016 ja kunnostettu ennalleen vuonna 2017. Savusauna on vanhin suomalaisista saunatyypeistä.[4]

Lähteet

  • Anja Tsokkinen: Iisalmen kaupungin historia 1930-1969.
  • Tapio Mähösen muistiinpanoja museon historiasta.
  • Ylä-Savon Kotiseutumuseo.

Viitteet

Aiheesta muualla