Ero sivun ”Nils Osara” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w, fix
Väliotsikoita + perhettä
Rivi 2: Rivi 2:
'''Nils Arthur (Nisse) Osara''' (vuoteen 1935 '''Hildén'''; [[29. marraskuuta]] [[1903]] [[Ikaalinen]] – [[22. helmikuuta]] [[1990]] [[Hämeenkyrö]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[Metsätieteet Suomessa|metsätieteen]] [[professori]] ja [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] pääjohtaja.
'''Nils Arthur (Nisse) Osara''' (vuoteen 1935 '''Hildén'''; [[29. marraskuuta]] [[1903]] [[Ikaalinen]] – [[22. helmikuuta]] [[1990]] [[Hämeenkyrö]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[Metsätieteet Suomessa|metsätieteen]] [[professori]] ja [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] pääjohtaja.


== Ura ==
Osara valmistui 21-vuotiaana [[metsänhoitaja]]ksi [[Helsingin yliopisto]]sta. Väiteltyään maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi hän toimi Helsingin yliopiston metsäpolitiikan [[dosentti]]na vuosina 1937–1953. Osara oli [[Metsäntutkimuslaitos|Metsäntutkimuslaitoksen]] metsäekonomian professori vuosina 1938–1948.
Osara valmistui 21-vuotiaana [[metsänhoitaja]]ksi [[Helsingin yliopisto]]sta. Väiteltyään maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi hän toimi Helsingin yliopiston metsäpolitiikan [[dosentti]]na vuosina 1937–1953. Osara oli [[Metsäntutkimuslaitos|Metsäntutkimuslaitoksen]] metsäekonomian professori vuosina 1938–1948. Hän oli ammattiministerinä mukana [[Linkomiehen hallitus|Linkomiehen hallituksessa 1943–1944]] hoitaen II kansanhuoltoministerin ja II maatalousministerin tehtäviä. Osara johti myös 1940-luvulla [[kansanhuoltoministeriö]]n puu- ja polttoaineosastoa. Sodan jälkeen Osara oli [[Tapio (metsäalan organisaatio)|Keskusmetsäseura Tapion]] johdossa vuosina 1948–1962 ja toimi metsähallituksen pääjohtajana vuosina 1952–1960. Vuosina 1963–1968 hän johti [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n maatalousjärjestön [[Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö|FAO:n]] metsäosastoa.


Osaran nimi tuli tunnetuksi sodanjälkeisistä [[Pohjois-Suomi|Pohjois-Suomen]] [[metsänhakkuu|avohakkuualueista]], jotka ristittiin ''[[Osaran aukeat|Osaran aukeiksi]]''. Helsingin [[Latokartano]]ssa sijaitseva N. A. Osaran kuja on nimetty hänen mukaansa.
Osara oli ammattiministerinä mukana [[Linkomiehen hallitus|Linkomiehen hallituksessa 1943–1944]] hoitaen II kansanhuoltoministerin ja II maatalousministerin tehtäviä. Hän johti myös 1940-luvulla [[kansanhuoltoministeriö]]n puu- ja polttoaineosastoa.


== Perhe ==
Sodan jälkeen Osara oli [[Tapio (metsäalan organisaatio)|Keskusmetsäseura Tapion]] johdossa vuosina 1948–1962 ja toimi metsähallituksen pääjohtajana vuosina 1952–1960. Vuosina 1963–1968 Osara johti [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n maatalousjärjestön [[Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö|FAO:n]] metsäosastoa.
Osan isä oli maanviljelysneuvos [[Arthur Hildén]] ja sisar taidemaalari [[Karin Hildén]].

Osaran nimi tuli tunnetuksi sodanjälkeisistä [[Pohjois-Suomi|Pohjois-Suomen]] [[metsänhakkuu|avohakkuualueista]], jotka ristittiin ''[[Osaran aukeat|Osaran aukeiksi]]''. Helsingin [[Latokartano]]ssa sijaitseva N. A. Osaran kuja on nimetty Osaran mukaan.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 15. huhtikuuta 2018 kello 03.09

Nils Osara vuonna 1973.

Nils Arthur (Nisse) Osara (vuoteen 1935 Hildén; 29. marraskuuta 1903 Ikaalinen22. helmikuuta 1990 Hämeenkyrö) oli suomalainen metsätieteen professori ja Metsähallituksen pääjohtaja.

Ura

Osara valmistui 21-vuotiaana metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta. Väiteltyään maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi hän toimi Helsingin yliopiston metsäpolitiikan dosenttina vuosina 1937–1953. Osara oli Metsäntutkimuslaitoksen metsäekonomian professori vuosina 1938–1948. Hän oli ammattiministerinä mukana Linkomiehen hallituksessa 1943–1944 hoitaen II kansanhuoltoministerin ja II maatalousministerin tehtäviä. Osara johti myös 1940-luvulla kansanhuoltoministeriön puu- ja polttoaineosastoa. Sodan jälkeen Osara oli Keskusmetsäseura Tapion johdossa vuosina 1948–1962 ja toimi metsähallituksen pääjohtajana vuosina 1952–1960. Vuosina 1963–1968 hän johti YK:n maatalousjärjestön FAO:n metsäosastoa.

Osaran nimi tuli tunnetuksi sodanjälkeisistä Pohjois-Suomen avohakkuualueista, jotka ristittiin Osaran aukeiksi. Helsingin Latokartanossa sijaitseva N. A. Osaran kuja on nimetty hänen mukaansa.

Perhe

Osan isä oli maanviljelysneuvos Arthur Hildén ja sisar taidemaalari Karin Hildén.

Lähteet