Hämeenlinna

Hämeenlinna Tavastehus
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°00′N, 024°28′E
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Hämeenlinnan seutukunta
Kuntanumero	109
Hallinnollinen keskus	Hämeenlinnan keskustaajama
Perustettu	1639
Kuntaliitokset	Hämeenlinnan mlk (1948, osa) Vanaja (1967, osa) Hauho (2009) Kalvola (2009) Lammi (2009) Renko (2009) Tuulos (2009)
Kokonaispinta-ala	2 031,57 km² 46:nneksi suurin 2022
– maa	1 785,34 km²
– sisävesi	246,23 km²
Väkiluku	68 303 15:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	38,26 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	14,5 %
– 15–64-v.	59,3 %
– yli 64-v.	26,2 %
Äidinkieli	2022
– suomenkielisiä	93,7 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	5,9 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	12,6 % (Joulukuu 2016)
Kaupunginjohtaja	Timo Kenakkala
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2017–2021  • Kok.  • SDP  • Vihr.  • Ps.  • Kesk.  • Vas.  • KD	14 14 6 6 5 3 3
www.hameenlinna.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja Suomen vanhin sisämaakaupunki. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin. Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä.

Historiaa

Hämeenlinnan kaupunki on kehittynyt esihistorialliselle asutusalueelle Vanajaveden äärelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä on merkittävä, mutta kiistelty arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka joidenkin tulkintojen mukaan oli Vanain kaupunki. Kaupungin tuntumassa on useita mäkilinnoja, joista tunnetuimpia ovat Aulanko (ruots. Karlberg) ja Hakoisten linnavuori.

Hämeenlinna 1850-luvulla.

Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.

Kustaa III päätti siirrättää kaupungin vuonna 1777 kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle Saaristen latokartanon maille. Vanhankaupungin alueella on nykyään Linnan kasarmeina tunnettu entinen varuskunta-alue. Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan pääkirkon, joka tehtiin pyöreäksi esikuvanaan Rooman Pantheon. Kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui kuitenkin 1800-luvulla ratkaisevasti, kun rakennukseen lisättiin kellotorni ja se laajennettiin ristikirkoksi.

Suuri tulipalo tuhosi 14. syyskuuta 1831 noin kolme neljäsosaa Hämeenlinnasta, mukaan lukien lääninhallituksen ja koulurakennuksen. Kirkko ja osa sen takana sijaitsevista kortteleista kuitenkin säästyivät. Kaupungin jälleenrakentaminen tapahtui Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan pohjalta. Hämeenlinnasta tuli puhdastyylinen empirekaupunki, jonka arkkitehtuurista on kuitenkin nykyään jäljellä vain rippeitä.

Sotilas-, hallinto- ja koulukaupungiksi kehittynyt Hämeenlinna sai teollisuudelleen uutta puhtia vuonna 1862, kun 31. tammikuuta avattiin maan ensimmäinen rataosuus Helsingistä. Samalla laivaliikenne Vanajavettä pitkin Tampereelle vilkastui huomattavasti.

Helsingin olympialaisten kilpailuista nykyaikainen viisiottelu käytiin Hämeenlinnassa Kaurialan urheilukentällä ja Ahveniston maauimalassa.

Hämeenlinnan vaakuna vuoteen 1956 asti.

Alueliitokset

Hämeenlinnan ensimmäinen suuri alueliitos toteutui 1. tammikuuta 1948, jolloin suurin osa kaupungin pohjoispuolella sijainneesta Hämeenlinnan maalaiskunnasta sekä osia Vanajan kunnasta liitettiin kaupunkiin. Vuoden 1967 alussa Hämeenlinna laajentui huomattavasti, kun kaupunkia kolmelta suunnalta ympäröinyt Vanajan kunta liitettiin pääosin kaupunkiin. Marraskuussa 2007 varmistui Hämeenlinnan seudun kuntaliitos Hauhon, Hämeenlinnan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kesken, ja se astui voimaan 1. tammikuuta 2009.

Kunnalliset asiat

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien. Kunkin vuoden väestötiedot vastaavat silloista kuntajakoa.

Hämeenlinnan väestönkehitys
Vuosi			Asukkaita
1751			649
1805			1 689
1860			2 915
1900			5 357
1930			8 500
1964			29 555
1982			41 986
1996			44 891
2010			66 827
2016			67 867
Lähde: 1751–1996 Historian suursanakirja, 2010-2016 Tilastokeskus.

Koulutus

Hämeenlinnan lyseon lukio

Hämeenlinnassa sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulun päätoimipaikka. Lisäksi heinäkuuhun 2012 asti kaupungissa sijaitsi Tampereen yliopistoon kuulunut opettajankoulutuslaitos (entinen Hämeenlinnan seminaari), jossa koulutettiin uusia opettajia vuosikymmeniä. Vuonna 1873 perustetusta Hämeenlinnan lyseosta on lähtöisin monia kulttuurivaikuttajia. Koulu on Suomen maineikkaimpia oppilaitoksia, sillä monet tunnetut suomalaiset ovat valmistuneet oppilaitoksesta. Esimerkkeinä mainittakoon säveltäjämestari Jean Sibelius ja presidentti Juho Kusti Paasikivi. Hämeenlinnan lyseossa on peruskoulun yläaste (7–9 luokat) ja lukio. Hämeenlinnan lyseon lukio ja Kaurialan lukio yhdistetään syksyllä 2018 yli tuhannen oppilaan suurlukioksi Ammattiopisto Tavastian Hattelmalan kampukselle.

Koulut ja oppilaitokset

Luokat 1–6 Iittalan Yhtenäiskoulu (Kalvola) Hauhon Yhtenäiskoulu (Hauho) Alvettulan koulu (Hauho) Nummen koulu (Renko) (Renko) Nevilän koulu (Renko) Lieson koulu (Lammi) Kostilan koulu (Lammi) Kirkonseudun koulu (Renko) Kataloisten koulu (Lammi) Eteläisten koulu (Hauho) Konnarin koulu (Lammi) Porkkalan Koulu (Lammi) Tuuloksen koulu (Tuulos) Mommilan koulu (Lammi) Hämeenlinnan yhteiskoulu Jukolan koulu Kirkonkulman koulu Luolajan koulu Miemalan koulu Myllymäen koulu Nummen koulu Ortelan koulu Ruununmyllyn koulu Seminaarin koulu Vuorentaan koulu

Luokat 7–9 Iittalan Yhtenäiskoulu (Kalvola) Hauhon Yhtenäiskoulu (Hauho) Hakkalan koulu (Lammi) Ahveniston koulu Hämeenlinnan yhteiskoulu Kaurialan koulu Lyseon koulu Erityiskoulut Ojoisten koulu Saaristen koulu Sairaalakoulu Lukiot Lammin lukio (Lammi) Hämeenlinnan Aikuislukio Hämeenlinnan lyseon lukio Kaurialan lukio

Ammatilliset oppilaitokset Hämeen ammattikorkeakoulu Evon metsäopisto (Lammi) Hämeen ammatti-instituutti Ammattiopisto Tavastia Lihateollisuusopisto Kiipulan ammattiopiston Perttulan yksikkö (Kiipulan ammattiopisto ja Perttulan erityisammattikoulu yhdistyivät 1.1.2009) Muut Aimo-koulu Hämeen kesäyliopisto Sibelius-opisto Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Vanajaveden opisto

Elinkeinoelämä

Hämeenlinnan kauppatori

Hämeenlinnalla on monipuolinen elinkeinorakenne. Historiallisesti merkittävän koulu-, hallinto- ja varuskuntakaupungin suurimpia työllistäjiä ovat valtio ja julkisyhteisöt, jotka työllistävät kolmanneksen kaupunkilaisista. Kone- ja metalliteollisuus työllistää yhteensä 3 000 henkeä, maaseutuelinkeinot 2 000, kauppa 2 000 ja rakentaminen 2 000.^lähde? Työttömyysprosentti on 11.^lähde?

Liikenneyhteydet

Alla matka-aikoja ja etäisyyksiä Hämeenlinnan keskustasta joihinkin kaupunkeihin.

Nimi	Etäisyys	Juna	Bussi	Henkilöauto
Tampere	75 km	41 min	60 min	46 min
Helsinki	100 km	1 h 2 min	1 h 15 min	1 h 7 min
Riihimäki	36 km	18 min	25 min	24 min
Lahti	74 km	1 h 5 min	1 h 10 min	1 h 13 min
Turku	141 km	1 h 39 min	2 h 5 min	2 h 13 min

Maantiet

Hämeenlinna sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Helsingin ja Tampereen puolivälissä pääradan varressa, valtateiden 3 ja 10 risteyskohdassa. Valtatie 3 kulkee moottoritienä kaupungin keskustan ohi. Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtaa kantatie 57, joka on osa valtatie 3:n alkuperäistä linjausta. Aikaisemmin Hämeenlinna oli myös Porvooseen vieneen kantatie 55:n sekä Toijalan kautta Tampereelle vieneen kantatie 56:n toisena päätepisteenä. Hämeenlinnan koillisosassa kulkee Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12, johon valtatie 10 yhtyy entisen Tuuloksen alueella. Samasta risteyksestä erkanee Padasjoelle vievä kantatie 53. Lounaisosaa sivuaa Forssan ja Lahden välinen kantatie 54. Hämeenlinnan sijainti on lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä, eli pääosa maan väestöstä asuu suhteellisen lyhyen matkan päässä Hämeenlinnan keskustasta.

Linja-autoliikenne

Linja-autojen pikavuoroilla Hämeenlinnasta pääsee ilman autonvaihtoa lisäksi Nokialle, Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan, Virroille ja Ähtäriin. Suoria linja-autojen vakiovuoroja kulkee Hämeenlinnasta myös Padasjoelle Lammin kautta. Hämeenlinnan sisäistä linja-autoliikennettä hoitavat Inter Kuljetus Oy, Länsilinjat Oy sekä Vekka Liikenne Oy.

Rautatieliikenne

Hämeenlinnan rautatieasema

Hämeenlinnan kaupungin alueella sijaitsevat Hämeenlinnan rautatieasema sekä Iittalan asemat. Kaikilla asemilla pysähtyvät R- junat reitillä Helsinki- Riihimäki - Tampere. Lisäksi Hämeenlinnassa pysähtyvät tietyt InterCity- ja Pendolino- junavuorot.

Lentoliikenne

Hämeenlinnasta kertyy lähimmille lentoasemille matkaa noin 85 kilometriä Pirkkalaan, noin 95 kilometriä Vantaalle ja noin 140 kilometriä Turkuun.

Ystävyyskaupungit

• Baerum, Norja v. 1950
• Celle, Saksa v. 1971
• Qeqertarsuatsiaat (Fiskenæsset), Grönlanti
• Frederiksberg, Tanska v. 1947
• Hafnarfjörður, Islanti v. 1950
• Püspökladány, Unkari v. 1987
• Tartto, Viro v. 1991
• Toruń, Puola v. 1959
• Tver, Venäjä v. 1954
• Uppsala, Ruotsi v. 1940
• Weimar, Saksa v. 1961

Kulttuuri

Hämeenlinnan taidemuseo C. L. Engelin suunnittelemassa vanhassa viljamakasiinissa.

Keskustassa, lähellä rautatieasemaa, sijaitsee kaupungin Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas. Rakennuksen maamerkkejä ovat tiiliseen ulkoseinään tehty sininen taideteos, valokirjaimin koristeltu tehtaanpiippu sekä corten-teräslevyillä päällystetty kongressisali. Jo vuonna 2004 Verkatehtaan sisäpihan kujalle valmistui kansainvälisen taidevaihtohankkeen tuloksena teos, joka koostuu mosaiikkilaatoista. Keskuksen aulatiloihin on sijoitettu alueen historiasta kertova Anne Tammisen kaupungin historiallisen museon valokuviin pohjautuvat teokset Läsnäolo ja Kaiku.

Vanhassa tehdasrakennuksessa sijaitsevat nykyään 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus Bio Rex ja ravintola. Tiloissa toimivat myös Hämeenlinnan teatteri, Hämeenlinnan Taidemuseo, Miniteatteri, Sibelius-Opisto, Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö, Vanajaveden Opisto sekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Edellisten lisäksi sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat. Vuoden 2008 alusta Verkatehtaassa avattiin myös Ars-Häme ry:n ylläpitämä Galleria Kone ja taidelainaamo.

Suomen kunnista Hämeenlinnassa on toiseksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa määräksi on ilmoitettu 7 600 kpl.

Nähtävyyksiä

Hämeenlinnan kirkko syyskuussa 2012.

Hämeen linna marraskuussa 2013.

Linna idän suunnasta nähtynä

Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat Hämeen linna, Museo Militaria, Ahveniston olympiapuisto, Evon retkeilyalue, Vankilamuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Aulangon puistometsä, Hämeenlinnan kirkko, Vanajan kirkko, Hattelmalanharju, Sibeliuksen syntymäkoti, Palanderin kotimuseo, Vanajanlinna ja Ahveniston moottorirata. Matkailuelinkeino on yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan alueella olevien kohteiden kanssa.

Hämeenlinnan nykyisellä alueella olevat keskiaikaiset harmaakivikirkot ovat hyvä esimerkki seurakuntien ylläpitämästä rakennustaiteesta. Aiemmin Hämeenlinnaan liitetyn Vanajan alueella on Vanajan kirkko, ja myöhemmin Hämeenlinnaan liitetyllä alueella ovat Rengon kirkko, Hauhon kirkko, Tuuloksen kirkko ja Lammin kirkko.

Hämeenlinnalainen kiistakapula on vanha, monenlaisessa käytössä toiminut ortodoksinen sotilaskirkko, jota on ehdotettu palautettavaksi kirkolliseen käyttöön. Valtio luovutti 1920-luvulla kirkon kellot korvauksetta niitä tarvitseville seurakunnille. Kirkon kelloja on muun muassa Sundin kirkossa Ahvenanmaalla, Sammaljoen kirkossa Sastamalassa ja Halkivahan kirkossa Urjalassa. 1920-luvulla alkuperäisen ulkoasunsa täysin menettäneessä ja kaupunginkirjastoksi muutetussa rakennuksessa toimii tällä hetkellä erilaisten yhdistysten toimitilaksi tarkoitettu Kumppanuustalo.

Hämeenlinnassa Uhrikivenkadun varrella oleva muinaismuisto, uhrikivi, sijaitsi omalla tontillaan keskellä teollisuusaluetta, josta se siirrettiin läheiseen puistoon 2010. Muinaisia uhrikiviä on myös mm. Sibeliuksen puistossa, Hauholla ja Lammilla.

Hämeenlinnaan avattiin lokakuussa 2014 Goodman-niminen kauppakeskus, joka kunnioittaa nimellään kuuluisaa hämeenlinnalaista muusikkoa Irwin Goodmania. Kauppakeskus on rakennettu valtatie 3:n päälle, 220 metrin pituiselle katteelle.

Tapahtumia

Hämeenlinnassa järjestettäviä tapahtumia ovat Ämyrock, Wanaja Festival, Tomaatteja! Tomaatteja! -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma Hippalot sekä maakunnallinen loppukesän messutapahtuma Elomessut. Vuoden 2007 asuntomessut järjestettiin Hämeenlinnassa. Edellisen kerran asuntomessut järjestettiin kaupungissa 1975. Vuodesta 2004 on kaupungin torilla järjestetty Hämeenlinna Hope -nuorisotapahtuma.

Vuonna 2015 Kantolan kaupunginosaan avattiin uusi Kantolan tapahtumapuisto, jossa voi järjestää monenlaista tapahtumaa, muun muassa megaluokan konsertteja. Tapahtumapuistossa on jo esiintynyt kesällä 2015 AC/DC, kesällä 2016 Iron Maiden ja vuonna 2017 Guns N' Roses.

Urheilu

Ahveniston moottorirata

Hämeenlinnan oma jääkiekkoseura on Hämeenlinnan Pallokerho (HPK), joka voitti Suomen mestaruuden kaudella 2005–2006. Sen kotiottelut pelataan Ritari-areenaksi kutsutussa Rinkelinmäen jäähallissa. HPK edustaa myös naisten lentopalloa.

Moottoriurheilua varten on moottorirata Ahvenistolla. Hämeenlinnassa on kaksi aikuisten jalkapalloseuraa Hämeenlinnan Jalkapalloseura ja Hämeenlinnan Härmä. Naisten jalkapalloseura on Härmä. Hämeenlinnalla on myös oma salibandyjoukkue, Steelers, jonka kotihalli on Elenia Areena ja jolla on myös junioritoimintaa. Hämeenlinnassa toimii amerikkalaisen jalkapallon joukkue Hämeenlinna Huskies, joka pelaa Vaahteraliigassa. Vuonna 2011 perustettu Linna Rugby Club pelaa Rugbyn SM-sarjassa. Golfia voi pelata Aulangon Golfklubilla, Tawast Golfissa tai Linna Golfissa. Muualla Hämeenlinnan seudulla golfia voi pelata Hattula Golfissa ja Lepaa Golfissa.

Eräs vanhimmista hämeenlinnalaisista urheiluseuroista on vuonna 1903 perustettu Hämeenlinnan Tarmo, jonka harjoittamiin lajeihin kuuluvat nykyisellään yleisurheilu, pyöräily, voimailu, keilailu, suunnistus ja karate. Tarmolla oli myös menestyksekästä jääkiekkotoimintaa 1930-luvulta 1970-luvulle saakka, jolloin toiminta keskitettiin Hämeenlinnan Pallokerholle. Hämeenlinnan uimaseura on kaupungin merkittävin uimaseura.

Hämeenlinnassa on vuonna 1945 perustettu puulaakiurheilua järjestävä seura Hämeenlinnan Urheilunystävät.Kushin-Kan ry on hämeenlinnalainen kamppailulajiseura, jonka lajivalikoimiin kuuluu potkunyrkkeily, brasilialainen jujutsu, hokutoryu jujutsu ja karate. Hämeenlinnassa toimii myös Hämeenlinnan Judoseura, joka kuuluu Suomen judoseurojen parhaimmistoon. Kilpacheerleadingseura HCT on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 2005 ja on edustanut Hämeenlinnaa niin kansallisissa kuin kansainvälisissä cheerleadingkilpailuissa. Olympialuokan soudussa Hämeenlinnaa edustaa vuonna 1999 perustettu Hämeenlinnan Soutajat (HmlS). Seuran soutuvaja sijaitsee Kipinäniemessä Katumajärvellä aivan Vanajanlinnan kupeessa.

Luonto

Näkymä Aulangon tornista

Natura 2000-alueet

Ahvenistonharju-Vuorenharju (Hämeenlinna) Aulangon alue (Hämeenlinna) Evon alue (Lammi) Hattelmalanharju (Hämeenlinna) Hattelmalanjärvi (Hämeenlinna) Heinisuo (Hämeenlinna ja Renko) Hevospierettämänmäki (Tuulos) Jokijärvi (Hauho) Karittainmäki-Ahvenistonlampi (Hämeenlinna) Kukkiajärvi (Hauho) Kalliomaa (Kalvola)

Kaskenmäki (Kalvola) Kaurastensuo-Kantosuo (Lammi) Kyynäröinen (Renko) Lamminjärvi-Halila (Lammi) Lassilan keto (Renko) Letku-Pappila-Mattila (Lammi) Likolammi (Renko) Matinsilta (Hämeenlinna) Metsola (Renko) Muulinjärvi (Kalvola) Ormajärvi-Untulanharju (Lammi)

Paloniitunjärvi (Renko) Peurasuo (Kalvola) Porttilanharju (Kalvola) Raimansuo-Miemalanharju (Hämeenlinna) Ruskeanmullanharju (Hauho) Seitsemänlamminsuo-Korpilamminsuo (Renko) Sajaniemi (Lammi) Söyliönkorpi (Hauho) Taipaleensuo-Kolisevankorpi (Kalvola) Untulanharju (Lammi) Uurtaanjärvi (Kalvola)

Tunnettuja hämeenlinnalaisia

Jean Sibeliuksen synnyinkoti

Hämeenlinnassa syntyneitä kuuluisia henkilöitä ovat muiden muassa Uno Cygnaeus, Jean Sibelius, Eino Jurkka, Armas Launis, Armas Lindgren, Larin-Kyösti, Rauni Mollberg, Tauno Palo, Paavo Noponen, Kai Korte ja Matti Kurjensaari. Hämeenlinnassa ovat käyneet koulunsa Eino Leino, Juho Kusti Paasikivi, E. N. Setälä ja Veijo Meri.

Hämeenlinnassa syntyneitä kirjailijoita, taiteilijoita ja näyttämötaiteen edustajia ovat ohjaaja Kari Heiskanen, ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa, kirjailija Juha Itkonen ja taidemaalari Olli Joki. Taiteilijaprofessori Marjukka Vainio sekä kirjailijat Olli Jalonen, Tapani Bagge ja Juha-Pekka Koskinen asuvat nykyään Hämeenlinnassa, ja siellä asui vuosina 1966-1988 myös kirjailija Erno Paasilinna. Hämeen Sanomien entinen päätoimittaja ja sanomalehtialan vaikuttaja Allan Liuhala asui kuolemaansa (14. heinäkuuta 2014) saakka Hämeenlinnassa.

Tunnettuja Hämeenlinnassa syntyneitä muusikoita tai viihde-elämän edustajia ovat Vexi Salmi, Irwin Goodman, Markku Veijalainen ja Veltto Virtanen. Viihdetaiteilija Simo Salminen syntyi Vanajan kunnassa. Laulaja Kai Hyttinen ja räppäri Paleface ovat kasvaneet Hämeenlinnassa. Laulajat Arja Koriseva, Saija Varjus, Taina Kokkonen, Fredi, Jyrki 69 ja muutamat Kummelin jäsenet ovat opiskelleet Hämeenlinnassa. Hämeenlinnassa asuu laulaja Heidi Kyrö ja sieltä ovat kotoisin laulajat Saija ”Sani” Aartela, metallimusiikkia soittavan Turisas-bändin jäsenet ja metallimuusikko Antony Hämäläinen.

Juhana Idänpään-Heikkilä oli vanajalainen valtiopäivämies. Vuoden 2007 vaaleissa Hämeenlinnasta valittiin eduskuntaan Johannes Koskinen, Tarja Filatov ja Satu Taiveaho SDP:stä, Jari Koskinen Kokoomus ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto Vihreistä. Heistä Jari Koskinen asuu entisen Hauhon kunnan alueella. Europarlamentaarikko ja entinen kansanedustaja Sirpa Pietikäinen asuu Hämeenlinnassa.Vihreiden entinen puheenjohtaja Pekka Sauri on asunut osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Hämeenlinnassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.

Tunnettuihin hämeenlinnalaisiin urheilijoihin kuuluvat jääkiekkoilijat Eero Salisma, Marko Tuulola, Riku Hahl, Juuso Hietanen, Juuso Vainio ja Juuse Saros sekä jalkapalloilija Olli Lehtimäki.

Kaupunkikuva

Hämeenlinnassa on 41 kaupunginosaa ja viisi kaupunginosakeskusta/pitäjää. Kaupunginosakeskukset ovat Hämeenlinnaan 2009 liitettyjä entisiä kuntia. Hämeenlinnan keskustan katuverkko perustuu C. L. Engelin kaupungin palon jälkeen vuonna 1832 laatimaan ruutukaavaan. Keskustassa on runsaasti eri tyylisuuntia edustavia rakennuksia, ja kaupungin väkilukuun suhteutettuna se on melko suuri ja tiiviisti rakennettu. Hämeenlinnan keskustaa on pilkallisesti kutsuttu Suomen suurimmaksi valaistuksi hautausmaaksi.

Kaupunginosat

1 Linnanniemi (Keskusta I) 2 Koilliskulma (Keskusta II) 3 Hämeensaari (Keskusta III) 4 Saaristenmäki (Keskusta IV) 5 Keinusaari 6 Sairio 7 Myllymäki 8 Kauriala 9 Ahvenisto 10 Pullerinmäki 11 Ojoinen

12 Puistonmäki 13 Kirstula 14 Aulanko 15 Hätilä 16 Idänpää 17 Katinen 18 Katuma 19 Kantola 20 Kankaantaka 21 Miemala 22 Hattelmala

23 Munakas 24 Luolaja 25 Voutila 26 Loimalahti 27 Majalahti 28 Vuorentaka 29 Tiirinkoski 30 Pikku-Parola 31 Luhtiala 32 Ruununmylly 33 Taka-Hätilä

34 Hangasmäki 35 Kankainen 36 Mäskälä 37 Kappola 38 Hakumäki 39 Vanaja 40 Käikälä 41 Harviala

Kaupunginosakeskukset

• 60 Hauho
• 61 Tuulos
• 70 Lammi
• 80 Renko
• 90 Kalvola

Kylät

Seuraavassa on lueteltu kylät Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueilla.

• Hauho: Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Hauhontausta, Heinäkangas, Hyvikkälä, Hyömäki, Ilmoila, Joki (Jokioinen), Juntula, Kalaila, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila, Porras, Porsoo, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuosi, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki
• Kalvola: Ahlajärvi, Heinu, Hietajärvi, Hitumaa, Iittala, Kanajärvi, Kankaanpää, Kautio, Kirkonkylä, Kotkajärvi, Kutila, Kutinen, Kuurila, Könnölä, Lintumaa, Niemi, Ohtinen, Ojajärvi, Orjanhirsi, Paakkonen, Sauvala, Saviniemi, Sittala, Sääksniemi, Taljala, Turkinmäki, Unonen, Rimmilä, Pirttikoski
• Lammi: Arrankorpi, Evo, Hauhiala, Iso-Evo, Jahkola, Kataloinen, Kostila, Kuurikka, Kättärlä, Lampelto, Lieso, Montola, Mulkoila, Niipala, Oinen, Onnenvuori, Paakkola, Pakkasela, Palonen, Parikkala, Perinkää, Pienistö, Porraskoski, Rantonen, Riikonen, Ronni, Sankola, Syrjäntausta, Takaperä, Tanttila, Tommala, Vilkkilä, Vähä-Evo, Ylänne, Ylännäinen
• Renko: Ahoinen, Asemi, Kaloinen, Kuittila, Lietsa, Muurila, Nevilä, Oinaala, Uusikylä, Vaimare, Vehmainen, Nummenkylä
• Tuulos: Juttila, Karutta, Lakkola, Pohjoinen, Sairiala, Sydänmaa, Syrjäntaka, Teuro, Toivaala

Katso myös

• Alajärvi
• Hämeenlinna–Anianpelto-rata
• Luettelo Hämeenlinnan julkisista taideteoksista
• Hämeenlinnan nuorisovaltuusto

Kirjallisuutta

• Ailio, Julius: Hämeenlinnan kaupungin historia, I osa: Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1917. Julkaisun verkkoversio (PDF).
• Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio (PDF).
• Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, III osa: Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1930. Julkaisun verkkoversio (PDF).
• Koskimies, Y. S.: Hämeenlinnan kaupungin historia, IV osa: 1875-1944. Hämeenlinna: Karisto, 1966.
• Tyko Hagman: Kunnallishistoriallinen kertomus, Hämeenlinnan kaupunki 1900 (sisältää tietoa esimerkiksi kaupunkilaisten kokemuksista pikkuvihan aikana)

Aiheesta muualla

• Hämeen Keskiaikamarkkinat
• Hämeenlinnan alueen portaali
• Hämeenlinnan kaupungin kotisivut
• Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku
• Häme-Wiki – Tarinoita ja tietoa Hämeestä
• Kaupunginkirjaston paikallishistorialliset Lydia-sivut
• Kuvia Vanajaveden laakson kansallismaisemasta
• YLE Elävä arkisto: Terveisiä Hämeenlinnasta
• Tilastokeskus – Hämeenlinnan avainluvut

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)

1. Helsinki	674 963	7. Jyväskylä	147 821	13. Lappeenranta	73 016	19. Porvoo	51 293	25. Lohja	45 654
2. Espoo	314 152	8. Kuopio	124 011	14. Vaasa	68 969	20. Salo	51 097	26. Nurmijärvi	44 773
3. Tampere	255 066	9. Lahti	120 700	15. Hämeenlinna	68 303	21. Kotka	50 488	27. Tuusula	41 334
4. Vantaa	247 447	10. Pori	83 117	16. Seinäjoki	66 157	22. Kokkola	48 299	28. Kirkkonummi	41 160
5. Oulu	214 651	11. Kouvola	78 876	17. Rovaniemi	65 285	23. Hyvinkää	46 903	29. Rauma	38 837
6. Turku	201 889	12. Joensuu	78 060	18. Mikkeli	51 916	24. Järvenpää	46 475	30. Kerava	38 227