Ero sivun ”Regina Jonas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p kh |
synnyin- ja kuolinaika myös määritelmään artikkelissa olevien tietojen mukaisesti |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| ammatti = [[rabbi]] |
| ammatti = [[rabbi]] |
||
}} |
}} |
||
'''Regina Jonas''' |
'''Regina Jonas''' ([[3. elokuuta]] [[1902]] [[Berliini]] – [[1944]] [[Auschwitz]], [[Puolan kenraalikuvernementti]]) oli [[saksa]]lainen [[rabbi]], ensimmäinen [[Juutalaisuus|juutalaiseksi]] rabbiksi vihitty nainen. Jonas sai surmansa [[holokausti]]n aikana [[Auschwitz]]in tuhoamisleirillä vuonna 1944. |
||
==Elämäkerta== |
==Elämäkerta== |
||
Regina Jonas syntyi |
Regina Jonas syntyi Berliinissä 3. elokuuta 1902 [[Scheunenviertel]]in köyhässä [[juutalaiset|juutalaisessa]] kaupunginosassa. Jonaksen isä Wolf oli ammatiltaan kauppias ja hän kuoli [[tuberkuloosi]]in vuonna 1913. Jonas kiinnostui jo nuorena [[Raamattu|Raamatusta]], juutalaisten historiasta ja [[heprea]]sta.<ref name="jwa">{{Verkkoviite | Osoite = https://jwa.org/encyclopedia/article/jonas-regina | Nimeke = Regina Jonas | Tekijä = Elisa Klapheck | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Jewish Women's Archive | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.4.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Vuonna 1924 Jonas aloitti opiiskelut berliiniläisessä [[Hochschule für die Wissenschaft des Judentums]]-koulussa. Useimmat muut koulun naisopiskelijoista pyrkivät opettajiksi, mutta Jonaksen tavoitteena oli päästä [[rabbi|rabbiksi]]. Jonaksen opinnäytetyö valmistui kesäkuussa 1930 ja se käsitteli naisten mahdollisuutta toimia rabbina. Opinnäytetyössään Jonas pyrki osoittamaan naisten toiminnalle rabbeina juutalaisen lain mukaisen eli [[halakha]]laisen perustan. Professori Eduard Baneth hyväksyi Jonaksen opinnäytetyön, mutta hän kuoli ennen asiaankuuluvan suullisen kokeen pitämistä. Hänen seuraajansa eivät puolestaan halunneet vihkiä Jonasta rabbiksi ja hän valmistui sen sijaan opettajaksi. Viimein vuonna 1935 ''Liberaler Rabbinerverband''-järjestön johtaja rabbi Max Dienemann suostui vihkimään Jonaksen. Jonas tunnettiin sittemmin usein nimellä Fräulein Rabbiner Jonas ja vuonna 1937 Berliinin juutalainen yhteisö palkkasi hänet vanhuksien ja sairaiden uskonnollisia menoja varten. Jonas saarnasi myös berliiniläisissä [[synagoga|synagogissa]].<ref name="jwa" /><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 394 | Selite = Volume 11 Ja-Kas | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Thomson Gale | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 0-02-866097-8 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
Vuonna 1924 Jonas aloitti opiiskelut berliiniläisessä [[Hochschule für die Wissenschaft des Judentums]] -koulussa. Useimmat muut koulun naisopiskelijoista pyrkivät opettajiksi, mutta Jonaksen tavoitteena oli päästä [[rabbi|rabbiksi]]. Jonaksen opinnäytetyö valmistui kesäkuussa 1930 ja se käsitteli naisten mahdollisuutta toimia rabbina. Opinnäytetyössään Jonas pyrki osoittamaan naisten toiminnalle rabbeina juutalaisen lain mukaisen eli [[halakha]]laisen perustan. Professori Eduard Baneth hyväksyi Jonaksen opinnäytetyön, mutta hän kuoli ennen asiaankuuluvan suullisen kokeen pitämistä. Hänen seuraajansa eivät puolestaan halunneet vihkiä Jonasta rabbiksi ja hän valmistui sen sijaan opettajaksi. Viimein vuonna 1935 ''Liberaler Rabbinerverband'' -järjestön johtaja rabbi Max Dienemann suostui vihkimään Jonaksen. Jonas tunnettiin sittemmin usein nimellä Fräulein Rabbiner Jonas ja vuonna 1937 Berliinin juutalainen yhteisö palkkasi hänet vanhuksien ja sairaiden uskonnollisia menoja varten. Jonas saarnasi myös berliiniläisissä [[synagoga|synagogissa]].<ref name="jwa" /><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 394 | Selite = Volume 11 Ja-Kas | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Thomson Gale | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 0-02-866097-8 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Juutalaisten asema Saksassa heikkeni merkittävästi [[kristalliyö]]n myötä marraskuussa 1938. Jonas jatkoi toimintaansa vanhusten parissa ja hän sai kiitoskirjeitä ulkomaille paenneilta juutalaisilta, jotka olivat joutuneet jättämään vanhempansa Saksaan. Talvella |
Juutalaisten asema Saksassa heikkeni merkittävästi [[kristalliyö]]n myötä marraskuussa 1938. Jonas jatkoi toimintaansa vanhusten parissa ja hän sai kiitoskirjeitä ulkomaille paenneilta juutalaisilta, jotka olivat joutuneet jättämään vanhempansa Saksaan. Talvella 1940–1941 Jonas toimi rabbina useissa eri kaupungeissa [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|natsien]] perustaman [[Reichsvereinigung der Juden in Deutschland]] -järjestön kautta, johon kuuluminen oli Saksan juutalaisille natsien aikana pakollista. 6. marraskuuta 1942 Jonas ja hänen äitinsä vietiin [[Theresienstadt]]in keskitysleirille, jossa hän jatkoi rabbina toimimista. 12. lokakuuta 1944 Jonas vietiin äitinsä kanssa edelleen [[Auschwitz]]in tuhoamisleirille, jossa hän sai surmansa mahdollisesti jo saman päivän aikana.<ref name="jwa" /> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
{{AAKKOSTUS:Jonas, Regina}} |
{{AAKKOSTUS:Jonas, Regina}} |
||
[[Luokka:Saksalaiset henkilöt]] |
|||
[[Luokka:Rabbit]] |
[[Luokka:Rabbit]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1902 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1902 syntyneet]] |
||
Versio 4. huhtikuuta 2018 kello 12.02
| Regina Jonas | |
|---|---|
 Regina Jonas muistolaatassa Berliinissä. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. elokuuta 1902 Berliini |
| Kuollut | 1944 Auschwitz |
| Ammatti | rabbi |
| Muut tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
Regina Jonas (3. elokuuta 1902 Berliini – 1944 Auschwitz, Puolan kenraalikuvernementti) oli saksalainen rabbi, ensimmäinen juutalaiseksi rabbiksi vihitty nainen. Jonas sai surmansa holokaustin aikana Auschwitzin tuhoamisleirillä vuonna 1944.
Elämäkerta
Regina Jonas syntyi Berliinissä 3. elokuuta 1902 Scheunenviertelin köyhässä juutalaisessa kaupunginosassa. Jonaksen isä Wolf oli ammatiltaan kauppias ja hän kuoli tuberkuloosiin vuonna 1913. Jonas kiinnostui jo nuorena Raamatusta, juutalaisten historiasta ja hepreasta.[1]
Vuonna 1924 Jonas aloitti opiiskelut berliiniläisessä Hochschule für die Wissenschaft des Judentums -koulussa. Useimmat muut koulun naisopiskelijoista pyrkivät opettajiksi, mutta Jonaksen tavoitteena oli päästä rabbiksi. Jonaksen opinnäytetyö valmistui kesäkuussa 1930 ja se käsitteli naisten mahdollisuutta toimia rabbina. Opinnäytetyössään Jonas pyrki osoittamaan naisten toiminnalle rabbeina juutalaisen lain mukaisen eli halakhalaisen perustan. Professori Eduard Baneth hyväksyi Jonaksen opinnäytetyön, mutta hän kuoli ennen asiaankuuluvan suullisen kokeen pitämistä. Hänen seuraajansa eivät puolestaan halunneet vihkiä Jonasta rabbiksi ja hän valmistui sen sijaan opettajaksi. Viimein vuonna 1935 Liberaler Rabbinerverband -järjestön johtaja rabbi Max Dienemann suostui vihkimään Jonaksen. Jonas tunnettiin sittemmin usein nimellä Fräulein Rabbiner Jonas ja vuonna 1937 Berliinin juutalainen yhteisö palkkasi hänet vanhuksien ja sairaiden uskonnollisia menoja varten. Jonas saarnasi myös berliiniläisissä synagogissa.[1][2]
Juutalaisten asema Saksassa heikkeni merkittävästi kristalliyön myötä marraskuussa 1938. Jonas jatkoi toimintaansa vanhusten parissa ja hän sai kiitoskirjeitä ulkomaille paenneilta juutalaisilta, jotka olivat joutuneet jättämään vanhempansa Saksaan. Talvella 1940–1941 Jonas toimi rabbina useissa eri kaupungeissa natsien perustaman Reichsvereinigung der Juden in Deutschland -järjestön kautta, johon kuuluminen oli Saksan juutalaisille natsien aikana pakollista. 6. marraskuuta 1942 Jonas ja hänen äitinsä vietiin Theresienstadtin keskitysleirille, jossa hän jatkoi rabbina toimimista. 12. lokakuuta 1944 Jonas vietiin äitinsä kanssa edelleen Auschwitzin tuhoamisleirille, jossa hän sai surmansa mahdollisesti jo saman päivän aikana.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Elisa Klapheck: Regina Jonas Jewish Women's Archive. Viitattu 4.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica, s. 394. Volume 11 Ja-Kas. Thomson Gale, 2007. ISBN 0-02-866097-8. (englanniksi)