Ero sivun ”Lumilautailu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 194.251.16.147) ja palautettiin versio 17089611, jonka on tehnyt Anr: sotkua
Rivi 18: Rivi 18:
Kilpailulajeja ovat half pipe, [[big air]] ja [[slopestyle]].
Kilpailulajeja ovat half pipe, [[big air]] ja [[slopestyle]].


=== Ratalasku ===
=== JUNARatalasku ===
{{pääartikkeli|[[Alpine-lumilautailu|Ratalasku]]}}
{{pääartikkeli|[[Alpine-lumilautailu|Ratalasku]]}}
Ratalasku (alpine snowboarding, nykyisin myös carving) tarkoittaa nopeaa laskemista, jossa tehdään mahdollisimman leikkaavia käännöksiä. Tyyli vaatii paljon voimaa, sillä nopeita käännöksiä tehdään suuressa vaudissa. Hyvä lihas- ja kestävyyskunto onkin edelletys tyylille. Carving ei sovi aloittelijoille. Carving-tyylin laskuun on oma ratalauta. Lisäksi carving laskijat käyttävät kovia, tavallisia laskettelumonoja muistuttavia monoja. Kovat monot tukevat laskijaa paremmin mahdollistavat vahvojen siteiden kanssa kehon painon siirtelyn puolelta toiselle tehokkaammin.<ref name="info">{{Verkkoviite|Osoite=http://koti.mbnet.fi/kilotavu/lumilautailu/artikkelit/lumilautailutyylit.htm|Nimeke=Lumilautailutyylit|Tekijä=Petri Tuononen|Julkaisu=Yleistä|Viitattu=27.2.2011}}</ref> Ratalaskussa kilpaillaan lajiin tarkoitettuja portteja kiertäen, joko kelloa tai kilpakumppania vastaan rinnakkain aivan kuten laskettelulukilpailuissa. Freestylen ja ratalautailun yhdistelmä on boardercross, jossa useampi kilpailija kilpailee radalla, johon on sijoitettu tiukkoja mutkia ja hyppyreitä, yhtä aikaa toisiaan vastaan [[motocross]]in tapaan.
Ratalasku (alpine snowboarding, nykyisin myös carving) tarkoittaa nopeaa laskemista, jossa tehdään mahdollisimman leikkaavia käännöksiä. Tyyli vaatii paljon voimaa, sillä nopeita käännöksiä tehdään suuressa vaudissa. Hyvä lihas- ja kestävyyskunto onkin edelletys tyylille. Carving ei sovi aloittelijoille. Carving-tyylin laskuun on oma ratalauta. Lisäksi carving laskijat käyttävät kovia, tavallisia laskettelumonoja muistuttavia monoja. Kovat monot tukevat laskijaa paremmin mahdollistavat vahvojen siteiden kanssa kehon painon siirtelyn puolelta toiselle tehokkaammin.<ref name="info">{{Verkkoviite|Osoite=http://koti.mbnet.fi/kilotavu/lumilautailu/artikkelit/lumilautailutyylit.htm|Nimeke=Lumilautailutyylit|Tekijä=Petri Tuononen|Julkaisu=Yleistä|Viitattu=27.2.2011}}</ref> Ratalaskussa kilpaillaan lajiin tarkoitettuja portteja kiertäen, joko kelloa tai kilpakumppania vastaan rinnakkain aivan kuten laskettelulukilpailuissa. Freestylen ja ratalautailun yhdistelmä on boardercross, jossa useampi kilpailija kilpailee radalla, johon on sijoitettu tiukkoja mutkia ja hyppyreitä, yhtä aikaa toisiaan vastaan [[motocross]]in tapaan.

Versio 4. huhtikuuta 2018 kello 08.34

Lumilautailija näyttää taitojaan halfpipessä eli lumikourussa.

Lumilautailu on alppihiihdon kaltainen laskettelu- ja talviurheilulaji, jossa käytetään välineenä lumilautaa. Lumilauta koostuu varsinaisesta laudasta sekä siteistä ja kengistä, joilla lautailijan molemmat jalat kiinnitetään lautaan. Lumilautailu on yleistynyt huomattavasti 1980-luvulta alkaen. Olympialajiksi tulivat vuonna 1998 lumilautailun lajit halfpipe ja suurpujottelu, joka sittemmin korvautui parisuurpujottelulla ja myöhemmin vuonna 2006 lumilautakrossi ja 2014 slopestyle[1].

Lajin historiaa

Halfpipe eli lumikouru.

Lumilautailu sai alkunsa 1960-luvulla. Lainelautailu oli suuressa suosiossa, ja ihmiset halusivat kokea saman tunteen myös talvella alueilla, joissa lumi peittää maan. Eräs tarina michiganilaisesta Sherman Poppenista kertoo, miten lumilautailu sai alkunsa lasten leikeistä. Oli vuosi 1965 ja Poppeneilla valmisteltiin joulua. Shermanin piti keksiä lapsille jotain tekemistä, etteivät he olisi tiellä, joten hän vei heidät laskettelemaan. Valitettavasti varastosta löytyi vain yhdet minisukset. Sen sijaan, että olisivat vuoron perään laskeneet suksilla, lapset päättivät laskea molemmat yhdellä suksella. Lasten laskemista hetken katseltuaan Sherman keksi laittaa suksen päähän narun, josta pitää kiinni laskiessa. Laskeminen helpottui heti huomattavasti ja joulun jälkeen, kun lahjat oli unohdettu, eivät tytöt enää tehneet muuta kuin laskivat tällä uudella keksinnöllä. Ns. snurferi (Snow-surfer) oli nähnyt päivänvalon.

Snurferi kasvatti suosiotaan nopeasti ja Sherman alkoi valmistaa lautoja autotallissaan asuinalueen lapsille. Kysynnän kasvaessa Sherman päätti myydä laudan valmistusoikeudet suurelle lelutehtaalle. Tulevina vuosina lautoja myytiin satoja tuhansia. Snurferi oli kuitenkin lelu ja varsinaisesti lumilauta sai alkunsa 1960-luvun lopulla järjestetyistä snurfer-kilpailuista. Kilpailuihin otti osaa nuori mies nimeltä Jake Burton. Tehdäkseen laskemisesta huimissa vauhdeissa entistä helpompaa hän päätti asentaa snurferiinsa alkeelliset siteet. Tämä keksintö teki Jakesta ylivoimaisen muihin nähden. Lumilauta oli tehnyt aimo harppauksen kohti nykyistä muotoansa ja Jake Burton tunnetaan nykyään maailman menestyneimmän lautamerkin Burton Snowboardsin perustajana. Myös Sims-lumilautamerkin perustaja Tom Sims tunnetaan yhtenä lumilautailun kehittäjistä.

Lumilautailutyylit

Rinnelasku

Vapaata rinnelaskua luonnonrinteessä.

Perinteinen rinnelasku (vapaalasku, freeride) on suosituin laskettelutyyli lumilaudalla. Rinnelasku tarkoittaa kaikenlaista peruslaskemista rinteessä.[2] Rinnelasku sopii aloittelijalle parhaiten. Rinnelaskuun ei kuulu temppujen tekemistä eikä välttämättä hyppimistä. Aloittelijan kannattaa aloittaa rinnelasku laskemalla laudan kanteilla lumilauta poikittain, luisumalla menosuuntaan.[2]

Freestyle

Freestyle laskeminen tarkoittaa kaikkea laskemista, johon kuuluu temppujen tekemistä lumilaudalla. Temppuja voi tehdä ilmassa ja lumessa. Maassa tehtävät temput voivat olla esimerkiksi kaidetta pitkin liukuminen. Ilmassa suoritettavat temput koostuvat pyörimisestä, laudasta otettavista otteista eli grabeista, sekä muista liikkeistä. Suurin osa nykyään valmistettavista lumilaudoista on freestyle-laskemiseen sopivia. Freestylerinnettä kutsutaan streetiksi ja kilpailulajia streetillä slopestyleksi. Lumilauta-freestylessä temppuja voi tehdä rinteen lisäksi lumilautaparkeissa lumikourussa (pipe), isoissa hyppyreissä (boxit) ja kaiteilla (reilit)[2].

Kilpailulajeja ovat half pipe, big air ja slopestyle.

JUNARatalasku

Pääartikkeli: Ratalasku

Ratalasku (alpine snowboarding, nykyisin myös carving) tarkoittaa nopeaa laskemista, jossa tehdään mahdollisimman leikkaavia käännöksiä. Tyyli vaatii paljon voimaa, sillä nopeita käännöksiä tehdään suuressa vaudissa. Hyvä lihas- ja kestävyyskunto onkin edelletys tyylille. Carving ei sovi aloittelijoille. Carving-tyylin laskuun on oma ratalauta. Lisäksi carving laskijat käyttävät kovia, tavallisia laskettelumonoja muistuttavia monoja. Kovat monot tukevat laskijaa paremmin mahdollistavat vahvojen siteiden kanssa kehon painon siirtelyn puolelta toiselle tehokkaammin.[3] Ratalaskussa kilpaillaan lajiin tarkoitettuja portteja kiertäen, joko kelloa tai kilpakumppania vastaan rinnakkain aivan kuten laskettelulukilpailuissa. Freestylen ja ratalautailun yhdistelmä on boardercross, jossa useampi kilpailija kilpailee radalla, johon on sijoitettu tiukkoja mutkia ja hyppyreitä, yhtä aikaa toisiaan vastaan motocrossin tapaan.

Lumilautailu Suomessa

Suomen lasketteluolosuhteet tarjoavat hyvät mahdollisuudet rinnelaskuun ja freestyle-lumilautailuun. Suomen talvi on pitkä, joten lumilautailuun on vuoden aikana monta kuukautta.[2]

Suomen lumilautailumaajoukkueen päävalmentaja on Antti Koskinen.[4] Suomalaisten laskijoiden menestys lumilautailussa on maailman kärkitasoa. Kaudella 2017–2018 A-maajoukkueessa kilpailevat Anton Lindfors, Markus Malin, Ville Paumola, Peetu Piiroinen, Enni Rukajärvi, Roope Tonteri, Matti Suur-Hamari, Kalle Järvilehto, Mikko Rehnberg, Henna Ikola ja Rene Rinnekangas.[5]

A-maajoukkueen ulkopuolella uraansa jatkavia lumilautailun arvokisamitalisteja: Antti Autti, Janne Korpi.

Entisiä suomalaisia lumilautailijoita jotka voittivat urallaan arvokisamitalin: Markus Hurme, Timo Aho, Sari Grönholm, Risto Mattila, Markku Koski (lumilautailija), Petja Piiroinen, Merika Enne.

Varusteet

Lumilautamonoja on kahdentyyppisiä: ns. pehmeät lautamonot (lautakengät), jotka ovat pehmeät mutta tukevat talvikenkiin verrattavissa olevat jalkineet, sekä ns. kovat lautamonot, jotka ovat erityisesti ratalautailun ja sen eri alalajeihin käytetyt kovat, alppihiihtomonoja muistuttavat monot. Eri monotyyppien kanssa käytetään erityyppisiä siteitä, jotka ovat jaettavissa monojen mukaisesti pehmeisiin siteisiin ja koviin siteisiin.

Lumilaudat voidaan jakaa kolmeen tyyppiin, käyttötarkoituksensa mukaan: Freeridelaudat ovat melko pitkiä, jäykkiä. Freeridelaudat ovat ns. direktionaalisia-lautoja, ts. lautojen leikkaus suosii laskemista aina sama pää (nose) edellä. Ratalaudat puolestaan ovat kapeita ja jäykkiä direktionaalisia lautoja. Freestyle laudat ovat taas yleensä twintip-rakenteellisia eli laudan kärki (nose) ja takaosa (tail) ovat samanlaisia muodoltaan ja jäykkyydeltään, joten laudalla voidaan laskea samoilla ominaisuuksilla kumpi jalka edellä tahansa.

Lumilautailumerkkejä

Kilpailut

Lumilautailumaajoukkueen kausi koostuu lähinnä kahden tärkeimmän kilpailujärjestäjän FIS:n (Kansainvälinen Hiihtoliitto) ja itsenäisen WST:n (World Snowboard tour -organisaatio) (entinen TTR) osakilpailuista.

FIS:n kiertueella ratkaistaan maailmanmestaruus; järjestön alaisuudessa toimivat maailmancup ja maailmanmestaruuskilpailut sekä olympialaiset. FIS:n maailmancup ja MM-lajeja ovat half-pipe, slopestyle, big air, paripujoittelu, parisuurpujottelu, lumilautakrossi, lumilautakrossin joukkekilpailu.

WST-kilpailut, etenkin Burton European Open sekä Burton US Open ja kaudesta 2012–2013 WST-kiertueelle lisätty Winter X Games moniurheilutapahtuma, ovat ammattilaisten keskuudessa erittäin arvostettuja. Tämän myötä FIS:n kilpailut ovat menettämässä merkitystään. WST-kilpailut on rankattu yhdestä tähdestä kuuteen, siten että kuuden tähden kisat ovat arvokkaimpia.lähde? Vuonna 2012 järjestettiin ensimmäiset WST:n maailmanmestaruuskilpailut Oslossa.

Lähteet

Viitteet

  1. Suomen Olympiakomitea: Lumilautailu
  2. a b c d Sanna Kyllönen, Järvinen J & Lehto J: Suuri "pienten kukkuloitten" laji Lajit ja liikkujat. 2008. Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry. Viitattu 27.2.2011.
  3. Petri Tuononen: Lumilautailutyylit Yleistä. Viitattu 27.2.2011.
  4. Lumilautaliitto :: Antti Koskinen www.fsa.fi. Viitattu 22.4.2017.
  5. Lumilautaliitto :: Joukkue www.fsa.fi. Viitattu 22.4.2017.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lumilautailu.