Ero sivun ”Carl Lindh” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
kuolinaika ja pientä täydennystä |
tuo vuosi ei voikaan pitää paikkaansa, sillä järjestö lakkautettiin jo 1944 |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Lindh palveli ratsuväessä upseerina 1905–1908. Hän oli [[Helsingin poliisilaitos|Helsingin poliisilaitoksen]] ohjaavana upseerina 1908–1911, Helsingin kaupungin apulais[[palomestari]]na 1913–1917 ja Paperitehtaitten myyntikonttorin johtajana [[Moskova]]ssa lyhyesti vuonna 1917. Lindh osallistui [[Suomen sisällissota]]an vuonna 1918 [[Uudenmaan rakuunarykmentti|Uudenmaan rakuunarykmentissä]] [[eskadroona]]n päällikkönä. Hän oli [[Suomen Paperitehtaiden Yhdistys|Suomen Paperitehtaiden yhdistyksen]] apulaisjohtajana 1919–1921 ja [[Suomen Paperikonttori]]n toimitusjohtajana 1922–1946.<ref name=aika34/><ref name="HS" /> Lindh ylennettiin ratsumestariksi ja majuriksi 1918 sekä everstiluutnantiksi reservissä 1933.<ref name=aika34/> [[Talvisota|Talvi-]] ja [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana hän oli erikoistehtävissä.<ref name="HS" /> |
Lindh palveli ratsuväessä upseerina 1905–1908. Hän oli [[Helsingin poliisilaitos|Helsingin poliisilaitoksen]] ohjaavana upseerina 1908–1911, Helsingin kaupungin apulais[[palomestari]]na 1913–1917 ja Paperitehtaitten myyntikonttorin johtajana [[Moskova]]ssa lyhyesti vuonna 1917. Lindh osallistui [[Suomen sisällissota]]an vuonna 1918 [[Uudenmaan rakuunarykmentti|Uudenmaan rakuunarykmentissä]] [[eskadroona]]n päällikkönä. Hän oli [[Suomen Paperitehtaiden Yhdistys|Suomen Paperitehtaiden yhdistyksen]] apulaisjohtajana 1919–1921 ja [[Suomen Paperikonttori]]n toimitusjohtajana 1922–1946.<ref name=aika34/><ref name="HS" /> Lindh ylennettiin ratsumestariksi ja majuriksi 1918 sekä everstiluutnantiksi reservissä 1933.<ref name=aika34/> [[Talvisota|Talvi-]] ja [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana hän oli erikoistehtävissä.<ref name="HS" /> |
||
Lindh toimi vuonna 1931 perustetun [[Vapaussodan Kenttäharmaat]] -järjestön toisena puheenjohtajana jääkärimajuri [[Ragnar Gröning]]in rinnalla. Hän oli [[Vapaussodan Rintamamiesliitto|Vapaussodan Rintamamiesliiton]] puheenjohtajana vuosina |
Lindh toimi vuonna 1931 perustetun [[Vapaussodan Kenttäharmaat]] -järjestön toisena puheenjohtajana jääkärimajuri [[Ragnar Gröning]]in rinnalla. Hän oli [[Vapaussodan Rintamamiesliitto|Vapaussodan Rintamamiesliiton]] puheenjohtajana vuosina 1935–1944<ref>[https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1962-09-04/8 Everstiluutnantti Carl Lindh 80-vuotias] (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 4.9.1962, s. 11, HS Aikakone. Viitattu 27.3.2018.</ref>, aina järjestön lakkauttamiseen saakka. Vuonna 1941 Lindh valittiin mukaan [[Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona|SS-vapaaehtoistoimikuntaan]] ja syksyllä 1944 hän oli saksalaisten organisoiman [[Vapaan Suomen Liike]] -[[Saksalaismielinen vastarintaliike Suomessa|vastarintajärjestön Suomen organisaation]] johtajana. Lindh vältti kuitenkin sodan jälkeen tutkinnan ja syytetoimet vaikka joitakin vastarintaliikkeessä mukana olleita tuomittiinkin maanpetoksesta.<ref>Oula Silvennoinen - Marko Tikka - Aapo Rosenius : ''Suomalaiset fasistit - mustan sarastuksen airuet'', WSOY 2016 ISBN 978-951-0-42327-1, Lindhistä sivuilla 205, 273, 365, 395, 417</ref> |
||
Carl Lindh oli naimisissa vuodesta 1909 Signe Maria Fabritiuksen kanssa. <ref name=aika34/> |
Carl Lindh oli naimisissa vuodesta 1909 Signe Maria Fabritiuksen kanssa. <ref name=aika34/> |
||
Versio 29. maaliskuuta 2018 kello 15.14
Carl Axel Alexander Lindh (4. syyskuuta 1882 Piikkiö – 11. helmikuuta 1970 Helsinki)[1] oli suomalainen everstiluutnantti ja toimitusjohtaja.[2]
Lindhin vanhemmat olivat eversti Emil Adolf Lindh ja Bertha Maria Helenius. Hän kävi Haminan kadettikoulun ja Jelisavetgradin ratsukoulun. Hänestä tuli luutnantti 1905.[2]
Lindh palveli ratsuväessä upseerina 1905–1908. Hän oli Helsingin poliisilaitoksen ohjaavana upseerina 1908–1911, Helsingin kaupungin apulaispalomestarina 1913–1917 ja Paperitehtaitten myyntikonttorin johtajana Moskovassa lyhyesti vuonna 1917. Lindh osallistui Suomen sisällissotaan vuonna 1918 Uudenmaan rakuunarykmentissä eskadroonan päällikkönä. Hän oli Suomen Paperitehtaiden yhdistyksen apulaisjohtajana 1919–1921 ja Suomen Paperikonttorin toimitusjohtajana 1922–1946.[2][1] Lindh ylennettiin ratsumestariksi ja majuriksi 1918 sekä everstiluutnantiksi reservissä 1933.[2] Talvi- ja jatkosodan aikana hän oli erikoistehtävissä.[1]
Lindh toimi vuonna 1931 perustetun Vapaussodan Kenttäharmaat -järjestön toisena puheenjohtajana jääkärimajuri Ragnar Gröningin rinnalla. Hän oli Vapaussodan Rintamamiesliiton puheenjohtajana vuosina 1935–1944[3], aina järjestön lakkauttamiseen saakka. Vuonna 1941 Lindh valittiin mukaan SS-vapaaehtoistoimikuntaan ja syksyllä 1944 hän oli saksalaisten organisoiman Vapaan Suomen Liike -vastarintajärjestön Suomen organisaation johtajana. Lindh vältti kuitenkin sodan jälkeen tutkinnan ja syytetoimet vaikka joitakin vastarintaliikkeessä mukana olleita tuomittiinkin maanpetoksesta.[4]
Carl Lindh oli naimisissa vuodesta 1909 Signe Maria Fabritiuksen kanssa. [2]
Lähteet
- ↑ a b c Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 15.2.1970, s. 11, HS Aikakone. Viitattu 27.3.2018.
- ↑ a b c d e Aikalaiskirja 1934
- ↑ Everstiluutnantti Carl Lindh 80-vuotias (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 4.9.1962, s. 11, HS Aikakone. Viitattu 27.3.2018.
- ↑ Oula Silvennoinen - Marko Tikka - Aapo Rosenius : Suomalaiset fasistit - mustan sarastuksen airuet, WSOY 2016 ISBN 978-951-0-42327-1, Lindhistä sivuilla 205, 273, 365, 395, 417