Ero sivun ”Hargeisa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt Luuqyare) ja palautettiin versio 17007323, jonka on tehnyt Palosirkka |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 65: | Rivi 65: | ||
Nykyisen Hargeisan alue on historiallisesti ollut Habar Awal -[[Somalian klaanit|klaanin]] käyttämää laidunaluetta. Kiinteää asutusta alueelle syntyi [[suufilaisuus|suufilaisen]] [[Qadiriyya]]-veljeskunnan jäsenten aloitettua viljellä maata 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Asutuksen perustajana pidetään šeikki Maddaria (Habar Awal, Huseyn Abokor, Rer Hosh, 1825-1918) joka tuli tunnetuksi hurskaudesta ja toteuttamistaan ihmeistä. Tärkein viljelykasvi oli [[Kirjodurra|durra]] ja paikka sijaitsi karavaanireittien varrella [[Harar]]iin ja [[Ogaden]]iin. Asutus houkutteli ajan kuluessa asukkaita useista eri somaliklaaneista. Hargeisassa 1800-luvun lopulla vieraillut [[Harald George Carlos Swayne|H. G. C. Swayne]] kuvaili Hargeisan käsittävän muutaman sata muta- ja ruokohökkeliä, joita ympäröi korkea aita. [[Egypti]]n hallitessa alueen rannikkoa Hargeisan šeikki sai aseita heiltä ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] tullessa alueelle rahaa.<ref name="eoi">{{Kirjaviite | Tekijä = B. Lewis, V.L. Ménage, Ch. Pellat ja J. Schacht | Nimeke = Encyclopaedia of Islam, Volume III (H-Iram) | Vuosi = 1986 | Luku = | Sivu = 206-207 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = E. J. Brill | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = ISBN 90 04 08118 6 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
Nykyisen Hargeisan alue on historiallisesti ollut Habar Awal -[[Somalian klaanit|klaanin]] käyttämää laidunaluetta. Kiinteää asutusta alueelle syntyi [[suufilaisuus|suufilaisen]] [[Qadiriyya]]-veljeskunnan jäsenten aloitettua viljellä maata 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Asutuksen perustajana pidetään šeikki Maddaria (Habar Awal, Huseyn Abokor, Rer Hosh, 1825-1918) joka tuli tunnetuksi hurskaudesta ja toteuttamistaan ihmeistä. Tärkein viljelykasvi oli [[Kirjodurra|durra]] ja paikka sijaitsi karavaanireittien varrella [[Harar]]iin ja [[Ogaden]]iin. Asutus houkutteli ajan kuluessa asukkaita useista eri somaliklaaneista. Hargeisassa 1800-luvun lopulla vieraillut [[Harald George Carlos Swayne|H. G. C. Swayne]] kuvaili Hargeisan käsittävän muutaman sata muta- ja ruokohökkeliä, joita ympäröi korkea aita. [[Egypti]]n hallitessa alueen rannikkoa Hargeisan šeikki sai aseita heiltä ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] tullessa alueelle rahaa.<ref name="eoi">{{Kirjaviite | Tekijä = B. Lewis, V.L. Ménage, Ch. Pellat ja J. Schacht | Nimeke = Encyclopaedia of Islam, Volume III (H-Iram) | Vuosi = 1986 | Luku = | Sivu = 206-207 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = E. J. Brill | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = ISBN 90 04 08118 6 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Šeikkin kuoltua Hargeisaa kehitettiin hallinnollisena keskuksena ja se sai nykyisen ilmeensä etenkin sen jälkeen, kun [[Brittiläinen Somalimaa]] |
Šeikkin kuoltua Hargeisaa kehitettiin hallinnollisena keskuksena ja se sai nykyisen ilmeensä etenkin sen jälkeen, kun [[Brittiläinen Somalimaa|Brittiläisen Somalimaan]] pääkaupunki siirrettiin [[Berbera]]sta Hargeisaan. Samalla se menetti luonteensa suufilaisena keskuksena, mutta šeikki Maddarin haudalla käy edelleen muistelijoita siunausten toivossa. Brittiläinen Somalimaa ja tuolloin [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n alainen Somalia yhdistyivät 1. heinäkuuta 1960.<ref name="eoi" /> Itsenäistyneen maan politiikkaa johdettiin etelästä ja Etiopian vastaisen vuosina 1977-78 käydyn [[Ogadenin sota|Ogadenin sodan]] jälkeen [[Siad Barre]]n johtaman hallinnon sortotoimet lisääntyivät. Somalimaalaiset ryhtyivät Etiopian tuella vastarintaan vuonna 1981 ajaen hallituksen joukot alueelta. Hallinnan menettänyt Siad Barre määräsi ilmavoimansa pommittamaan Hargeisaa. Pommitukset ja muut hallinnon hyökkäykset johtivat kymmeniin tuhansiin uhreihin. Somalia ajautui [[Somalian sisällissota|sisällissotaan]] ja paikalliset klaanien päälliköt julistivat Somalimaan itsenäiseksi toukokuussa 1991, vaikkakaan maan itsenäisyyttä ei olla tunnustettu kansainvälisesti. Hargeisa toimii nykyisin Somalimaan pääkaupunkina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unpo.org/content/view/3570/142/ | Nimeke = Somaliland and The Issue of International Recognition | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = UNPO | Viitattu = 24.7.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
==Väestö== |
==Väestö== |
||
Versio 28. maaliskuuta 2018 kello 22.16
| Hargeisa (Hargeysa) |
|
|---|---|
 Kuvakollaasi Hargeisasta |
|
  Hargeisa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Somalia |
| Kansainvälisesti tunnustamaton valtio | Somalimaa |
| alue | Woqooyi Galbeed |
| Väkiluku (2015) (arvio) | 760 000 |
Hargeisa eli Hargeysa on kaupunki Somaliassa Woqooyi Galbeedin alueella eli gobolissa. Kaupunki oli Brittiläisen Somalimaan pääkaupunki kunnes se yhdistyi ja itsenäistyi Somalian kanssa vuonna 1960. Somalian sisällissodan aikana Somalimaa julistautui itsenäiseksi pääkaupunkinaan Hargeisa, mutta sen itsenäisyyttä ei olla tunnustettu kansainvälisesti. Vuonna 2015 Hargeisassa oli arviolta 760 000 asukasta.
Historia
(013).jpg)
Nykyisen Hargeisan alue on historiallisesti ollut Habar Awal -klaanin käyttämää laidunaluetta. Kiinteää asutusta alueelle syntyi suufilaisen Qadiriyya-veljeskunnan jäsenten aloitettua viljellä maata 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Asutuksen perustajana pidetään šeikki Maddaria (Habar Awal, Huseyn Abokor, Rer Hosh, 1825-1918) joka tuli tunnetuksi hurskaudesta ja toteuttamistaan ihmeistä. Tärkein viljelykasvi oli durra ja paikka sijaitsi karavaanireittien varrella Harariin ja Ogadeniin. Asutus houkutteli ajan kuluessa asukkaita useista eri somaliklaaneista. Hargeisassa 1800-luvun lopulla vieraillut H. G. C. Swayne kuvaili Hargeisan käsittävän muutaman sata muta- ja ruokohökkeliä, joita ympäröi korkea aita. Egyptin hallitessa alueen rannikkoa Hargeisan šeikki sai aseita heiltä ja brittien tullessa alueelle rahaa.[1]
Šeikkin kuoltua Hargeisaa kehitettiin hallinnollisena keskuksena ja se sai nykyisen ilmeensä etenkin sen jälkeen, kun Brittiläisen Somalimaan pääkaupunki siirrettiin Berberasta Hargeisaan. Samalla se menetti luonteensa suufilaisena keskuksena, mutta šeikki Maddarin haudalla käy edelleen muistelijoita siunausten toivossa. Brittiläinen Somalimaa ja tuolloin YK:n alainen Somalia yhdistyivät 1. heinäkuuta 1960.[1] Itsenäistyneen maan politiikkaa johdettiin etelästä ja Etiopian vastaisen vuosina 1977-78 käydyn Ogadenin sodan jälkeen Siad Barren johtaman hallinnon sortotoimet lisääntyivät. Somalimaalaiset ryhtyivät Etiopian tuella vastarintaan vuonna 1981 ajaen hallituksen joukot alueelta. Hallinnan menettänyt Siad Barre määräsi ilmavoimansa pommittamaan Hargeisaa. Pommitukset ja muut hallinnon hyökkäykset johtivat kymmeniin tuhansiin uhreihin. Somalia ajautui sisällissotaan ja paikalliset klaanien päälliköt julistivat Somalimaan itsenäiseksi toukokuussa 1991, vaikkakaan maan itsenäisyyttä ei olla tunnustettu kansainvälisesti. Hargeisa toimii nykyisin Somalimaan pääkaupunkina.[2]
Väestö
CIA:n julkaiseman The World Factbookin mukaan Hargeisassa asui vuonna 2015 arviolta 760 000 henkilöä.[3] Paikallisten somalien lisäksi kaupungissa asuu joitakin siirtolaisia esimerkiksi Jemenistä ja Syyriasta.[4]
Lähteet
- ↑ a b B. Lewis, V.L. Ménage, Ch. Pellat ja J. Schacht: Encyclopaedia of Islam, Volume III (H-Iram), s. 206-207. E. J. Brill, 1986. ISBN ISBN 90 04 08118 6. (englanniksi)
- ↑ Somaliland and The Issue of International Recognition UNPO. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Somalia (People and Society: Major urban areas - population:) The World Factbook. CIA. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Mary Harper: Aleppo dentist brings 'Hollywood smiles' to Somalis after fleeing Syria BBC News. BBC. Viitattu 24.7.2017.