Ero sivun ”Antipsykoottiset lääkkeet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
37 257 muokkausta
artikkelista Skitsofrenia, liittyy enemmän näihin lääkkeisiin kuin sairauteen
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
37 257 muokkausta
Rivi 126: Rivi 126:


===Haittavaikutukset skitsofreniapotilailla===
===Haittavaikutukset skitsofreniapotilailla===
Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreniaa sairastavien aivoja enemmän kuin aivot normaalisti iän myötä kutistuvat. Aivot kutistuvat sitä enemmän, mitä pitempään lääkitys kestää<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite = http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot|nimeke=Skitsofrenia kutistaa aivot|julkaisu=Terve.fi|viitattu=1.3.2016}}</ref> ja mitä suurempi lääkityksen määrä on.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite = http://www.terve.fi/skitsofrenia/77333-pitkaaikainen-psykoosilaakitys-vaikuttaa-aivojen-kokoon|nimeke=Pitkäaikainen psykoosilääkitys vaikuttaa aivojen kokoon|julkaisu=Terve.fi|viitattu=22.3.2016}}</ref> Aivoselkäydinnesteen tilavuus taas kasvaa. Kutistumista aiheuttavat sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet.<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite = http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/psykoosilaakkeet-kutistavat-skitsofreenikon-aivoja-6068721|nimeke=Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreenikon aivoja|julkaisu=Mediuutiset|viitattu=22.3.2016}}</ref> Vielä vuonna 2010 Suomessa luultiin, että kutistuminen johtuisi itse skitsofrenian taustalla olevista etenevistä aivoprosesseista.<ref name=":6"/> Aivojen pienenemisellä ei havaittu yhteyttä oireiden vaikeutumiseen tai [[Kognitio|kognitiivisen]] tason laskuun.<ref name=":5" /> Yhteys löydettiin kuitenkin vasta vuonna 2014, eikä pidempää seurantaa haittavaikutuksista ole vielä ehditty tehdä.<ref name=":7" />
Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreniaa sairastavien aivoja enemmän kuin aivot normaalisti iän myötä kutistuvat. Aivot kutistuvat sitä enemmän, mitä pitempään lääkitys kestää<ref name="terve1">{{Verkkoviite|osoite = http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot|nimeke=Skitsofrenia kutistaa aivot|julkaisu=Terve.fi|viitattu=1.3.2016}}</ref> ja mitä suurempi lääkityksen määrä on.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite = http://www.terve.fi/skitsofrenia/77333-pitkaaikainen-psykoosilaakitys-vaikuttaa-aivojen-kokoon|nimeke=Pitkäaikainen psykoosilääkitys vaikuttaa aivojen kokoon|julkaisu=Terve.fi|viitattu=22.3.2016}}</ref> Aivoselkäydinnesteen tilavuus taas kasvaa. Kutistumista aiheuttavat sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet.<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite = http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/psykoosilaakkeet-kutistavat-skitsofreenikon-aivoja-6068721|nimeke=Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreenikon aivoja|julkaisu=Mediuutiset|viitattu=22.3.2016}}</ref> Vielä vuonna 2010 Suomessa luultiin, että kutistuminen johtuisi itse skitsofrenian taustalla olevista etenevistä aivoprosesseista.<ref name="terve1"/> Aivojen pienenemisellä ei havaittu yhteyttä oireiden vaikeutumiseen tai [[Kognitio|kognitiivisen]] tason laskuun.<ref name=":5" /> Yhteys löydettiin kuitenkin vasta vuonna 2014, eikä pidempää seurantaa haittavaikutuksista ole vielä ehditty tehdä.<ref name=":7" />


Psykoosilääkkeet lisäävät hieman skitsofreenikoiden [[Veritulppa|laskimoveritulppa]]<nowiki/>riskiä, sillä ne vaikuttavat verihiutaleiden muodostumiseen ja veren hyytymiseen. Riski on suurempi uusilla käyttäjillä ja epätyypillisten eli toisen sukupolven psykoosilääkkeiden kuten [[ketiapiini]]n käyttäjillä. Riski ei vaikuta pysyvältä vaan katoaa, jos lääkitys lopetetaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.terve.fi/terveyden-abc/psykoosilaakitys-lisaa-laskimotukosten-vaaraa|nimeke=Psykoosilääkitys lisää laskimotukosten vaaraa|julkaisu=Terve.fi|viitattu=22.3.2016}}</ref>
Psykoosilääkkeet lisäävät hieman skitsofreenikoiden [[Veritulppa|laskimoveritulppa]]<nowiki/>riskiä, sillä ne vaikuttavat verihiutaleiden muodostumiseen ja veren hyytymiseen. Riski on suurempi uusilla käyttäjillä ja epätyypillisten eli toisen sukupolven psykoosilääkkeiden kuten [[ketiapiini]]n käyttäjillä. Riski ei vaikuta pysyvältä vaan katoaa, jos lääkitys lopetetaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.terve.fi/terveyden-abc/psykoosilaakitys-lisaa-laskimotukosten-vaaraa|nimeke=Psykoosilääkitys lisää laskimotukosten vaaraa|julkaisu=Terve.fi|viitattu=22.3.2016}}</ref>
Rivi 134: Rivi 134:
Tutkimuksen mukaan myös psykoosilääkkeitä käyttävät nuoret (alle 17-vuotiaat) sairastuivat muita useammin sydänoireisiin kuten sydämen [[rytmihäiriö]]ihin. Heillä oli useammin myös sydänoireille altistavia tekijöitä kuten [[Lihavuus|lihavuutta]], [[diabetes]]tä ja [[Kohonnut verenpaine|kohonnutta verenpainetta]]. Ongelmat kasaantuivat useita lääkkeitä samanaikaisesti käyttäville. Tutkimuksen loputtua jopa neljänneksellä nuorista oli vähintään yksi aineenvaihdunnan tai sydämen ja verisuoniston häiriö.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.terve.fi/terveyden-abc/psykoosilaakkeet-ehka-vaaraksi-nuoren-sydamelle|nimeke=Psykoosilääkkeet ehkä vaaraksi nuoren sydämelle|julkaisu=www.terve.fi|viitattu=17.4.2016}}</ref>
Tutkimuksen mukaan myös psykoosilääkkeitä käyttävät nuoret (alle 17-vuotiaat) sairastuivat muita useammin sydänoireisiin kuten sydämen [[rytmihäiriö]]ihin. Heillä oli useammin myös sydänoireille altistavia tekijöitä kuten [[Lihavuus|lihavuutta]], [[diabetes]]tä ja [[Kohonnut verenpaine|kohonnutta verenpainetta]]. Ongelmat kasaantuivat useita lääkkeitä samanaikaisesti käyttäville. Tutkimuksen loputtua jopa neljänneksellä nuorista oli vähintään yksi aineenvaihdunnan tai sydämen ja verisuoniston häiriö.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.terve.fi/terveyden-abc/psykoosilaakkeet-ehka-vaaraksi-nuoren-sydamelle|nimeke=Psykoosilääkkeet ehkä vaaraksi nuoren sydämelle|julkaisu=www.terve.fi|viitattu=17.4.2016}}</ref>


Skitsofreenikoilla on ikäisiinsä verrattuna nelinkertainen riski sairastua [[dementia]]an alle 65-vuotiaana ja kaksinkertainen riski sairastua siihen elämänsä aikana.<ref name=":30">{{Verkkoviite|osoite = http://www.terve.fi/skitsofrenia/83566-skitsofreniaa-sairastavat-myos-dementian-vaarassa|nimeke=Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa|julkaisu=Terve.fi|viitattu=4.5.2016}}</ref> Psykoosilääkkeiden tiedetään nopeuttavan dementian puhkeamista.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.tohtori.fi/?page=8121124&id=4550612|nimeke=Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä - Uutisia sydämestä - Sydän - Terveysklinikat - Tohtori.fi|julkaisu=www.tohtori.fi|viitattu=4.5.2016}}</ref> Dementialle altistavat myös sydänvaivat ja tupakointi, jotka ovat skitsofreenikoilla yleisiä.<ref name=":30" />
Skitsofreenikoilla on ikäisiinsä verrattuna nelinkertainen riski sairastua [[dementia]]an alle 65-vuotiaana ja kaksinkertainen riski sairastua siihen elämänsä aikana.<ref name="terve2">{{Verkkoviite|osoite = http://www.terve.fi/skitsofrenia/83566-skitsofreniaa-sairastavat-myos-dementian-vaarassa|nimeke=Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa|julkaisu=Terve.fi|viitattu=4.5.2016}}</ref> Psykoosilääkkeiden tiedetään nopeuttavan dementian puhkeamista.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.tohtori.fi/?page=8121124&id=4550612|nimeke=Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä - Uutisia sydämestä - Sydän - Terveysklinikat - Tohtori.fi|julkaisu=www.tohtori.fi|viitattu=4.5.2016}}</ref> Dementialle altistavat myös sydänvaivat ja tupakointi, jotka ovat skitsofreenikoilla yleisiä.<ref name="terve2" />


Noin puolet pitkäaikaisia psykoosilääkkeitä syövistä [[Ylipaino|lihoo]]. Lääkehoitoa saamattomilla potilailla paino taas pikemminkin laskee kuin nousee. Ylipaino on huomattava terveysriski, joka lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyttä. Lihominen on potilaiden suurimpia syitä kieltäytyä psykoosilääkkeistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo92732.pdf|nimeke=Psykoosilääkkeet ja painonnousu|julkaisu=Katsaus|julkaisija=Duodecim|viitattu=|tekijä=Kari Raaska|ajankohta=2002}}</ref>
Noin puolet pitkäaikaisia psykoosilääkkeitä syövistä [[Ylipaino|lihoo]]. Lääkehoitoa saamattomilla potilailla paino taas pikemminkin laskee kuin nousee. Ylipaino on huomattava terveysriski, joka lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyttä. Lihominen on potilaiden suurimpia syitä kieltäytyä psykoosilääkkeistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo92732.pdf|nimeke=Psykoosilääkkeet ja painonnousu|julkaisu=Katsaus|julkaisija=Duodecim|viitattu=|tekijä=Kari Raaska|ajankohta=2002}}</ref>

Versio 22. maaliskuuta 2018 kello 13.02

 Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: monet artikkelin lähteet ovat yhä vanhentuneita
Lääkeaineryhmä:
Antipsykootit
Seroquel-tabletteja
Seroquel-tabletteja
Käyttötarkoitukset skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, Touretten oireyhtymä, masennus, unettomuus, levottomuus, aggressiivisuus, ahdistuneisuus
Antotavat Oraalinen
ATC-DDD Ei yhteneväinen, N05:n alaluokissa
Mekanismi Lamaavat keskushermostoa vaikuttamalla useisiin välittäjäaineisiin
Riippuvuus Fyysinen ja psyykkinen
Väärinkäyttö ?
Levozin, Fluanxol ja Peratsin -tabletteja.

Antipsykoottiset lääkkeet (eli antipsykootit, neuroleptit tai psykoosilääkkeet) ovat psykoosien hoitoon käytettyjä lääkeaineita, jotka vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin hermosolujen välistä liikennettä vähentävästi. Antipsykoottisia lääkkeitä käytetään nykyään psykoosioireiden ja manian lisäksi myös muistisairaiden vanhusten, ja huumeista vieroittautuvien rauhoittamiseen sekä unihäiriöiden hoitoon.

Psykoosilääkkeillä on todettu olevan psykoosin uusiutumista estävä vaikutus sairauden alkuvaiheessa[1], mutta psykoosilääkkeet eivät vähennä psykoosin uusimisriskiä pitkällä aikavälillä vuonna 2016 julkaistun suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan.[2] Muissa pitkäkestoisissa seurantatutkimuksissa on havaittu, että lääkkeettömät potilaat ovat muita terveempiä[3]. Psykoosilääkkeen vieroitusoireiden erottaminen psykoosista on lisäksi vaikeaa.[4]

Vuonna 2016 julkaistussa väitöstutkimuksessa havaittiin myös, että toimintakyky oli parempi ja harmaan aivoaineen määrä suurempi niillä skitsofreniapotilailla, jotka eivät olleet käyttäneet psykoosilääkkeitä[2].

Antipsykoottien määräämistä perustellaan sillä, että levoton potilas voidaan rauhoittaa niiden avulla helpommin ja nopeammin kuin vaihtoehtoisilla menetelmillä. Potilaat itse vastustavat usein lääkitystä niiden aiheuttamien haittojen takia, jolloin heihin saatetaan käyttää Suomessa tahdonvastaista hoitoa ja pakkolääkitsemistä.

Psykoosioireet saadaan yleensä tilapäisesti hallintaan antipsykoottilääkityksen aloituksen tai annoksen nostamisen avulla, mutta samalla useimmat potilaat saavat vakavia sivuoireita, jotka altistavat ennenaikaiselle kuolemalle.[5] Psykoosipotilaiden tilastollinen elinikä on paljon lyhyempi kuin muun väestön. Lääkkeillä pyritään pienentämään etenkin vaikeasti ahdistuneiden potilaiden suurta itsemurhariskiä. Yleisimpiä psykoosipotilaiden kuolinsyitä ovat silti luonnollisista sairauksista johtuvat syyt, joille lääkityksen sivuoireet toimivat riskitekijöinä.[6]

Lääkekielteisyys on yleinen ongelma sairaaloissa, joten lääkkeiden ottamista valvotaan tarkasti. Parhaat länsimaiset hoitotulokset skitsofrenian ja psykoosien hoidossa on tällä hetkellä saavutettu Suomessa Keroputaan sairaalassa Torniossa, jossa lääkkeiden käyttö on vähäistä. Sairaalassa käytössä oleva avoimen dialogin hoitomalli on tunnetumpi maailmalla kuin Suomessa.[7]

Keskustelu lääkkeiden hyödyistä ja haitoista on usein kiivasta. Vastakkain ovat vuosikymmenien aikana muodostuneet hoitoperinteet ja potilaiden oikeus saada turvallista ja tehokasta hoitoa.

Historia

Ensimmäinen antipsykootti oli 1950-luvulla Ranskassa leikkauspotilaiden kivun lievittämiseen ja sokkitilan estämiseen kehitetty klooripromatsiini. Lääkkeen todettiin tekevän leikkauspotilaista välinpitämättömiä leikkausta kohtaan ja tekevän heistä väsyneitä. Teho psykoosioireisiin vahvistettiin ensin kokeilemalla ja myöhemmin lukuisissa kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa.[8]

Vuosikymmenten kuluessa on pyritty kehittämään parempia antipsykootteja. Uuden sukupolven antipsykootteja kutsutaan epätyypillisiksi; ensimmäinen oli klotsapiini vuodelta 1971. Antipsykoottiset lääkkeet toivat merkittäviä julkisen talouden säästöjä, jonka takia niiden käyttö lisääntyi vaihtoehtona kalliille psykiatriselle laitoshoidolle, kun potilaat voitiin ohjata avohoitoon. Uusien lääkkeiden ei silti ole osoitettu olevan paljoa tehokkaampia tai turvallisempia.[9]

Fentiatsiini syntetisoitiin ensimmäisen kerran 1800-luvulla, ja sitä käytettiin 1930-luvulla matolääkkeenä. Sillä ei ole juuri keskushermostovaikutuksia.[10] Ranskalaisen Paul Charpentierin johtama ryhmä alkoi valmistaa erilaisia synteettisiä fentiatsiineja käytettäväksi rauhoittavana antihistamiinina ennen nukutuslääkkeen antamista. Vuonna 1949 ranskalainen kirurgi Henri-Marie Laborit antoi leikkauspotilaille prometatsiini-nimistä fentiatsiinijohdannaista yhdessä barbituraattien kanssa estämään shokkia. Hän havaitsi samalla, että sekoitus sai erittäin pelokkaat ja pakokauhuiset potilaat rauhoittumaan, rentoutumaan ja muuttumaan välinpitämättömiksi ja yhteistyökykyisiksi. Laborit kuvasi vaikutusta kemialliseksi lobotomiaksi. Tutkimusta jatkettiin ja vuonna 1950 löydettiin klooripromatsiini, jonka huomattiin toimivan paitsi antihistamiinina, myös esimerkiksi adrenaliinia estävästi, autonomista hermostoa lamauttavasti ja oksennuslääkkeenä.[11]

Kun klooripromatsiinia testattiin rotilla, havaittiin sen tekevän rotista passiivisia sekä välinpitämättömiä ympäristön vaara- ja häiriötekijöiden suhteen. Ihmiskokeissa klooripromatsiinin havaittiin aiheuttavan sedaatiota. Vuonna 1952 havaittiin, että klooripromatsiini vähensi psykoottisuutta skitrofreniapotilailla. Tämän jälkeen neuroleptien käyttö laajeni nopeasti psykoottisiin ja maanisiin potilaisiin, jolloin aiemmin käytetyistä hoitokeinoista, kuten potilaan eristämisestä, voitiin usein luopua. Neuroleptit ovat sittemmin korvanneet skitsofrenian aikaisemmat hoitomuodot insuliini- ja sähköšokkihoidot sekä lobotomian.

Käyttö

Psykoosilääkkeitä käytetään rauhoittavina lääkkeinä levottomuuden tai aggressiivisen käyttäytymisen tai ahdistuneisuuden hoitoon, koska ne eivät aiheuta riippuvuutta. Suurin käyttäjäryhmä ovat vanhukset, mutta lääkkeitä käytetään myös lasten ja nuorten sekä vankien huonon käytöksen poistamiseksi.[12]

Antipsykootteja käytetään myös psykoosin, skitsofrenian, manian, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja epäluuloisen persoonallisuuden hoitoon.

Pieninä annoksina psykoosilääkkeitä käytetään unettomuuden[13], masennuksen, Touretten oireyhtymän ja tunne-elämän epävakauden hoitoon.

Muistisairailla ihmisillä lääkkeellä hoidetaan käytösoireita.[14] Se tarkoittaa käytöstä, joka on tulkittavissa sairauden oireeksi.[14] Oireista tyypillisiä ovat apatia, levottomuus, huutelu, verbaalinen ja fyysinen aggressiivisuus sekä hoidon tai avun vastustelu. Osaan käytösoireista lääkkeet auttavat, mutta osaan eivät.[14]

Annostus

Neuroleptien käytössä tulee noudattaa tarkoin lääkärin ohjeita, koska lääkityksien muutoksiin liittyy aina riski sivuvaikutuksista.

Neuroleptejä voidaan käyttää sekamuotoisesti, eli useita saman ryhmän lääkkeitä voidaan annostella samanaikaisesti. Myös uudempia atyyppisiä saatetaan yhdistellä perinteisiin tyypillisiin.

Antipsykoottisten lääkkeiden puoliintumisaika vaikuttaa siihen, kuinka tiheästi lääkettä käytetään. Tavallisesti on tarkoituksenmukaista ylläpitää tasaista lääketasoa siten että lääkemäärät eivät pääse kumuloitumaan liian suuriksi tai pääse laskemaan liian mataliksi.

Yleisyys

Eniten psykoosilääkkeitä määrätään vanhuksille. Suomalaiset vanhukset käyttävät psykoosilääkkeitä kaksin-, jopa kolminkertaisesti verrattuna muihin pohjoismaalaisiin.[12] Vuonna 2015 kaikista vanhuspalveluiden asiakkaista 18,3 prosenttia söi psykoosilääkkeitä ilman psykoosioireita. Yleisintä se oli tehostetussa palveluasumisessa, jossa psykoosilääkkeitä ilman psykoosioireita söi 26,4 prosenttia asiakkaista. Laitoksissa lääkkeitä annetaan 23,7 prosentille, mutta kotihoidossa vain 12 prosentille.[14] Isoin ongelma on Imatralla, jossa yli 40 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon asukkaista syö psykoosilääkkeitä ilman psykoosioireita. Määrää on tarkoitus vähentää.[15]

Vaikutusmekanismit

Neuroleptilääkitysten vaikutukset aivoihin ovat voimakkaasti yhteydessä annosmääriin. Pienemmillä annoksilla lääkettä vaikutetaan pienempään osaan hermoston välittäjäaineita ja suuremmilla annoksilla lääkkeen toimintatapa voi olennaisesti muuttua lääkkeen alkaessa vaikuttaa myös uudentyyppisiin välittäjäaineisiin ja reseptoreihin. Neuroleptit vaikuttavat myös niin sanottuihin autoreseptorehin joiden salpaaminen varsinkin alkuvaiheessa lisää neurotransmitterimääriä.lähde?

Atyyppisten neuroleptien vaikutus keskushermoston toimintaan perustuu pääasiassa dopamiinin ja hermovälittäjäaine serotoniinin säätelyyn.[16] Neurolepteillä on lisäksi voimakas muskariinireseptoreita salpaava antikolinerginen vaikutus[17], mikä johtaa parasympaattisista hermopäätteistä vapautuvan asetyylikoliinin vaikutusten vähenemiseen.[18] Lisäksi useilla neurolepteillä on voimakas autonomista hermostoa lamaava sedatiivinen eli rauhoittava ja väsyttävä vaikutus. Neuroleptit saattavat myös voimistaa muiden keskushermostoa lamaavien aineiden, kuten alkoholin, bentsodiatsepiinien ja bentsodiatsepiinien kaltaisten yhdisteiden, opioidien, antikonvulsanttien ja anksiolyyttien väsyttävää vaikutusta.lähde?

Uudemmat neuroleptit pyrkivät yleensä myös vaikuttamaan oireisiin myös muuten, esimerkiksi muuttamalla serotoniinin toimintaa aivoissa. Useiden neurolepteillä hoidettavien sairauksien taikka itse antipsykoottisten lääkkeiden erityisen tarkkaa toiminta- tai vaikutusmekanismia aivoissa ei kuitenkaan tunneta.lähde?

Haittavaikutukset ja riskit

Eri lääkkeiden haittavaikutusprofiilit ovat erilaisia ja yksilölliset erot saada sivuvaikutuksia ovat suuria.

Neuroleptit lamaavat autonomista hermostoa mikä voi johtaa muun muassa ummetukseen ja suun kuivumiseen. Neuroleptit aiheuttavat usein myös väsymystä.

Kaikki psykoosilääkkeet, mutta etenkin ensimmäisen polven lääkkeet voivat aiheuttaa ekstrapyramidaalioireita[19], jotka ilmenevät kaulan, niskan, silmien ja vartalon lihasten kivuliaina kouristuksina, pakonomaisena motorisena levottomuutena, lepovapinana, köpöttävänä kävelynä, motoriikan hidastumisena, lihasjäykkyytenä tai kasvojen ilmeettömyytenä.[20] Neuroleptit saattavat aiheuttaa epileptisia kouristuskohtauksia myös ei-epileptikoille.[21] Lisäksi neuroleptit aiheuttavat usein sukupuolitoimintojen häiriöitä.[22]

Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä

Noin 0,5 prosentille psykoosilääkkeen käyttäjistä kehittyy pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä.[23] Se on yleisempi ensimmäisen polven lääkkeiden seurauksena, mutta sitä esiintyy harvinaisempana myös toisen polven lääkkeiden käytössä. Oireyhtymään sairastuneista 12-20% kuolee.[24] Neuroleptioireyhtymä kehittyy yleensä lääkityksen muutoksen jälkeen nopeasti vuorokauden tai muutaman viikon kuluttua. Yleisimpiä oireita ovat vaikea lihasjäykkyys, vapina, kuume, vireyden heikkeneminen ja autonomisen hermoston toiminnan häiriöt.[25] Neuroleptioireyhtymä vaatii psykoosilääkityksen lopettamista ja kiireellistä sairaalahoitoa.

Sydän- ja verisuonisairaudet ja kuolleisuus

Psykoosilääkkeet lisäävät hieman laskimoveritulppariskiä, sillä ne vaikuttavat verihiutaleiden muodostumiseen ja veren hyytymiseen. Riski on suurempi uusilla käyttäjillä ja epätyypillisten eli toisen sukupolven psykoosilääkkeiden kuten ketiapiinin käyttäjillä. Riski ei vaikuta pysyvältä, vaan katoaa, jos lääkitys lopetetaan.[26]

Psykoosilääkitys kasvattaa kolminkertaiseksi riskin kuolla sydänkohtaukseen tai muuhun äkilliseen sydänoireeseen. Psykoosilääkitys nostaa sekä sairastumis-, että menehtymisriskiä. Samanaikainen psykoosi- ja masennuslääkkeiden käyttö nostaa riskin kuolla 18-kertaiseksi, etenkin fentiatsiini-psykoosilääkkeen käyttäjillä. Tehdyssä suomalaistutkimuksessa tutkittavat olivat keskimäärin 66-vuotiaita, joten tulokset eivät suoraan kerro nuorempien ihmisten riskistä.[27]

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan myös psykoosilääkkeitä käyttävät nuoret (alle 17-vuotiaat) sairastuivat muita useammin sydänoireisiin kuten sydämen rytmihäiriöihin. Heillä oli useammin myös sydänoireille altistavia tekijöitä kuten lihavuutta, diabetestä ja kohonnutta verenpainetta. Ongelmat kasaantuivat useita lääkkeitä samanaikaisesti käyttäville. Tutkimuksen loputtua jopa neljänneksellä nuorista oli vähintään yksi aineenvaihdunnan tai sydämen ja verisuoniston häiriö.[28]

Antikolinerginen vaikutus

Neuroleptien antikolinerginen vaikutus saattaa aiheuttaa ummetusta ja häiriöitä potilaan verenkierrossa, rauhastoiminnoissa kuten hormonien erityksessä, virtsaelinten toiminnoissa sekä unen ja lämmönsäätelyssä. Muita antikolinergisiä haittavaikutuksia ovat esimerkiksi muistin ja ajatustoimintojen huonontuminen, kiihtyneisyys, sekavuus, näköhäiriöt ja aistiharhat.[29][30] Toisen polven neurolepteistä risperidonilla ja ketiapiinilla on vähiten antikolinergistä vaikutusta, olantsapiinillä taas paljon.[29]

Oireet johtuvat siitä, että antikolinerginen lääkeaine estää asetyylikoliinin sitoutumista muskariinin vastaanottajamolekyyleihin.[29]

Diabetes

Psykoosilääkkeet lisäävät todennäköisyyttä sairastua diabetekseen kaiken ikäisillä ihmisillä. Psykoosilääkkeitä käyttävien nuorten riski sairastua aikuistyypin diabetekseen on kolme kertaa suurempi kuin terveiden samanikäisten ja kaksi kertaa suurempi kuin muiden mielenterveysongelmia sairastavien nuorten, joilla ei ole psykoosilääkitystä. Tutkimusajanjaksolla (1,5 vuotta) riski ei ollut käytännössä kovin suuri, mutta pitkän aikavälin riskejä ei ole tutkittu ja ne ovat luultavasti suurempia. Tutkijat suosittavat, että nuorten psykoosilääkitykset pidettäisiin mahdollisimman lyhyinä ja potilaiden diabeteksen riskitekijöitä ja kehittymistä seurattaisiin.[31]

Keuhkokuume

Alzheimerin tautia sairastavilla psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy kolminkertainen riski sairastua keuhkokuumeeseen.[32]

Lihominen

Noin puolet pitkäaikaisia psykoosilääkkeitä syövistä lihoo, toisin kuin lääkehoitoa saamattomat potilaat, joilla paino pikemminkin laskee kuin nousee. Ylipaino on huomattava terveysriski, joka lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyttä. Paino voi lähteä nousuun viikoissa hoidon aloittamisen jälkeen ja jatkua joillain lääkkeillä yli vuodenkin tasaantumatta. Sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet voivat aiheuttaa painon nousua. Eri lääkkeiden välillä on lihomisen suhteen suuria eroja. Toisen polven lääkkeet aiheuttavat perinteisiä neuroleptejä enemmän painon nousua.[33] Esimerkiksi Klotsapiini ja olantsapiini nostavat painoa muita lääkkeitä enemmän. Tsiprasidoni on arvioitu jokseenkin vaikutuksettomaksi painoon. Lihominen on potilaiden suurimpia syitä kieltäytyä psykoosilääkkeistä.[34]

Aivojen kutistuminen

Psykoosilääkkeet kutistavat aivoja enemmän kuin aivot normaalisti iän myötä kutistuvat. Aivot kutistuvat sitä enemmän mitä pitempään lääkitys kestää[35] ja mitä suurempi lääkityksen määrä on.[36] Aivoselkäydinnesteen tilavuus taas kasvaa. Kutistumista aiheuttavat sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet.[37] Vielä vuonna 2010 Suomessa epäiltiin, että skitsofreenikoiden aivojen kutistuminen johtuisi sairauden taustalla olevista etenevistä aivoprosesseista[35], vaikka muualla oli aiemminkin viitteitä siitä, että syy on psykoosilääkkeissä.[38][39] Aivojen pienenemisellä ei havaittu yhteyttä oireiden vaikeutumiseen tai kognitiivisen tason laskuun.[36] Kutistumismekanismia ei vielä tiedetä, eikä pidempää seurantaa haittavaikutuksista ole ehditty tehdä.[37]

Erään tutkimuksen mukaan jo yksi annos haloperidolia aiheuttaa hetkellistä aivojen koon pienentymistä muutamassa tunnissa annoksen saannin jälkeen.[40]

Vanhuksilla ja muistisairailla

Psykoosilääkkeiden käyttö lisää merkittävästi vanhusten kaatumisia.[41] Lisäksi neuroleptien on todettu nopeuttavan dementian etenemistä.[29][42] Psykoosilääkkeitä käyttävien alzheimeria sairastavien dementia eteni vuoden aikana lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin muiden. Samanaikainen rauhoittavien lääkkeiden käyttö lisäsi riskiä.[43] Psykoosilääkkeiden käyttöön muistisairauden käytösoireiden hoidossa liittyy myös suurentunut kuoleman riski[32].

Psykoosilääkkeet kasvattavat myös dementialle altistavia sydänvaivoja[44].

Psykoosilääkkeet voivat myös aiheuttaa vanhoille ihmisille aivoverenkierron häiriöitä ja siksi niiden käyttöä suositellaan vain välttämättömissä tapauksissa. Tästä huolimatta lääkkeitä käytetään runsaasti.[43]

Erityisesti iäkkäät ovat alttiita antikolinergisten psykoosilääkkeiden aiheuttamalle muistin ja ajattelun heikkenemiselle, koska vanhoilla ihmisillä keskushermoston muskariinireseptoreiden määrä vähenee iän myötä. Erityisen herkkiä ovat dementiaa sairastavat vanhukset.

Ensimmäisen polven lääkkeiden haitat

Tardiivi dyskinesia

Vanhempien neuroleptien säännöllinen pitkäaikaiskäyttö saattaa aiheuttaa tardiivin dyskinesian, joka ilmenee useimmiten suun ja kielen, joskus myös vartalon lihasten matomaisina pakkoliikkeinä, kasvojen nykimisenä tai vapinana. Tardiivi dyskinesia on sitä yleisempää, mitä pidempään lääkitystä on käytetty. Oireyhtymä korjautuu hyvin hitaasti lääkityksen lopettamisen jälkeen ja jää usein pysyväksi.[20][45]

Muut sivuvaikutukset

Muita sivuvaikutuksia ovat muun muassa: väsymys, lihominen, tunteiden latistuminen, muistin ja päättelykyvyn heikkeneminen, kömpelyys eli motoriset häiriöt, jotka muistuttavat usein Parkinsonin taudin oireita, impotenssi ja muut sukupuolitoimintojen häiriöt, suun kuivuminen, näköhäiriöt, ummetus, huimaus, verenpaineen lasku, rauhattomuus, ihottumat, verenkuvamuutokset sekä pahoinvointi ja oksentelu.

Kritiikki lääkeyhtiöitä kohtaan

Viime vuosina on julkisesti väitetty, että monet neurolepteja valmistavat yhtiöt ovat johtaneet lääkärikuntaa tietoisesti harhaan julkaisemalla tutkimuksiaan valikoidusti, tarkoituksenaan muun muassa salata tietoa neuroleptien aiheuttamista terveysriskeistä.[46][47]

Haittavaikutukset skitsofreniapotilailla

Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreniaa sairastavien aivoja enemmän kuin aivot normaalisti iän myötä kutistuvat. Aivot kutistuvat sitä enemmän, mitä pitempään lääkitys kestää[48] ja mitä suurempi lääkityksen määrä on.[36] Aivoselkäydinnesteen tilavuus taas kasvaa. Kutistumista aiheuttavat sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet.[37] Vielä vuonna 2010 Suomessa luultiin, että kutistuminen johtuisi itse skitsofrenian taustalla olevista etenevistä aivoprosesseista.[48] Aivojen pienenemisellä ei havaittu yhteyttä oireiden vaikeutumiseen tai kognitiivisen tason laskuun.[36] Yhteys löydettiin kuitenkin vasta vuonna 2014, eikä pidempää seurantaa haittavaikutuksista ole vielä ehditty tehdä.[37]

Psykoosilääkkeet lisäävät hieman skitsofreenikoiden laskimoveritulppariskiä, sillä ne vaikuttavat verihiutaleiden muodostumiseen ja veren hyytymiseen. Riski on suurempi uusilla käyttäjillä ja epätyypillisten eli toisen sukupolven psykoosilääkkeiden kuten ketiapiinin käyttäjillä. Riski ei vaikuta pysyvältä vaan katoaa, jos lääkitys lopetetaan.[49]

Psykoosilääkitys kasvattaa kolminkertaiseksi riskin kuolla sydänkohtaukseen tai muuhun äkilliseen sydänoireeseen. Psykoosilääkitys lisää sekä sydänoireisiin sairastumis-, että menehtymisriskiä. Samanaikainen psykoosi- ja masennuslääkkeiden käyttö nostaa riskin kuolla 18-kertaiseksi, etenkin fentiatsiini-psykoosilääkkeen käyttäjillä. Tehdyssä suomalaistutkimuksessa tutkittavat olivat keskimäärin 66-vuotiaita, joten tulokset eivät suoraan kerro nuorempien ihmisten riskistä.[50]

Tutkimuksen mukaan myös psykoosilääkkeitä käyttävät nuoret (alle 17-vuotiaat) sairastuivat muita useammin sydänoireisiin kuten sydämen rytmihäiriöihin. Heillä oli useammin myös sydänoireille altistavia tekijöitä kuten lihavuutta, diabetestä ja kohonnutta verenpainetta. Ongelmat kasaantuivat useita lääkkeitä samanaikaisesti käyttäville. Tutkimuksen loputtua jopa neljänneksellä nuorista oli vähintään yksi aineenvaihdunnan tai sydämen ja verisuoniston häiriö.[51]

Skitsofreenikoilla on ikäisiinsä verrattuna nelinkertainen riski sairastua dementiaan alle 65-vuotiaana ja kaksinkertainen riski sairastua siihen elämänsä aikana.[52] Psykoosilääkkeiden tiedetään nopeuttavan dementian puhkeamista.[53] Dementialle altistavat myös sydänvaivat ja tupakointi, jotka ovat skitsofreenikoilla yleisiä.[52]

Noin puolet pitkäaikaisia psykoosilääkkeitä syövistä lihoo. Lääkehoitoa saamattomilla potilailla paino taas pikemminkin laskee kuin nousee. Ylipaino on huomattava terveysriski, joka lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyttä. Lihominen on potilaiden suurimpia syitä kieltäytyä psykoosilääkkeistä.[54]

Psykoosilääkkeet lisäävät diabetesriskiä kaiken ikäisillä. Psykoosilääkkeitä käyttävien nuorten riski sairastua aikuistyypin diabetekseen on kolme kertaa suurempi kuin terveiden samanikäisten ja kaksi kertaa suurempi kuin muiden mielenterveysongelmia sairastavien nuorten, joilla ei ole psykoosilääkitystä. Tutkimusajanjaksolla (1,5 vuotta) riski ei ollut käytännössä kovin suuri, mutta pitkän aikavälin riskejä ei ole tutkittu ja ne ovat luultavasti suurempia. Tutkijat suosittavat, että nuorten psykoosilääkitykset pidettäisiin mahdollisimman lyhyinä ja potilaiden diabeteksen riskitekijöitä ja kehittymistä seurattaisiin.[55]

Vieroitusoireet

Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa neuroleptien pitkäaikaiskäyttäjästä saa vieroitusoireita lääkitystä lopetettaessa.[56] Neuroleptilääkityksen lopettaminen tulee aina tehdä varovaisesti lääkärien tuella, jotta lopettamiseen liittyvät edut ja riskit voidaan arvoida oikein, lopettamiseen liittyviltä karikoilta vältyttäisiin ja vieroitusoireita voidaan tarvittaessa lievittää muulla sopivalla oheislääkityksellä.

Neuroleptien käytön lopettamisesta johtuvia mahdollisia vieroitusoireita ovat esimerkiksi pahoinvointi, ripuli, päänsärky, hikoilu, kuumat ja kylmät aallot, vapina ja heikko olo, akatisia eli lääkkeen aiheuttama motorinen levottomuus, pakkoliikkeet, vaikea unettomuus, ärtyisyys, levottomuus, kiihtyneisyys, joskus myös muistin pätkiminen tai aggressiivisuus.

Pitkäaikaisen neuroleptilääkkeen lopettaminen voi myös helposti epäonnistua vanhojen tai uusien psykoottisten oireiden ilmaantumisen myötä.[57] Syynä uusiin oireisiin voi olla dopamienergisen järjestelmän herkistyminen lääkkeen käytön johdosta kun aivojen dopamiinireseptorien määrä ja sensitiivisyys lääkityksen käytön takia kasvaa.[58]

Väärinkäyttö

Suomalaisen vuonna 2007 julkaistun väitöskirjan mukaan psykoosilääkkeitä saatetaan käyttää vanhainkodeissa sosiaalisen kontrollin välineenä. Noin joka kolmannella yli 90-vuotiaalla pitkäaikaislaitoshoidon asukkaalla oli psykoosilääkitys. Tyytymättömillä ja negatiivisesti ympäristöön suhtautuvilla vanhuksilla oli suurempi riski joutua lääkityksi, kun taas sosiaalisilla vanhuksilla riski oli pienempi. Turhaan lääkittiin etenkin vanhuksia, joilla on kahnauksia hoitohenkilökunnan kanssa.[59] Psykoosilääkkeiden syöttämistä vanhainkodeissa on puolusteltu sillä, että valtaosasta dementiaa sairastavista tulee käytöshäiriöisiä[60].

Yhtenä suomalaisen vanhustenhoidon laatuindikaattoreista on kuinka monella vanhuksella on ”psykoosilääkitys ilman psykoosioireita”, joten psykoosilääkitys on ollut tavoite johon on tietoisesti pyritty. Laitoshoidossa olevien lääkemääräykset eivät näy kansaneläkelaitoksen tilastoissa ja niitä on ollut vaikea seurata. Laitoshoidossa olevien vanhusten psykoosilääkemääräykset on ollut suomalaisten Käypä hoito -suositusten vastaista.[61]

Käyttö liittyi potilaan tyytymättömyyteen ja negatiiviseen asenteeseen ympäristöä kohtaan[62]. Joissain tapauksissa psykoosilääkkeitä käytetään muistisairaiden liikkumisen rajoittamiseen tai käyttäytymisen hillitsemiseen. Tätä kutsutaan kemialliseksi sitomiseksi.[61] Vuonna 2016 haminalainen hoivakoti lopetti psykoosilääkkeiden syöttämisen ja vanhukset piristyivät, alkoivat liikkua enemmän ja syödä itsenäisesti[63].

Luettelo psykoosilääkkeistä

Tyypilliset antipsykootit

Epätyypilliset antipsykootit

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ http://mentalhealthdaily.com/2014/04/16/can-withdrawal-from-antipsychotics-cause-psychosis
  2. ↑ a b Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa. Lääketieteen lisensiaatti Jani Moilanen. Väitöstilaisuus 27.5.2016. http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38221
  3. ↑ [1]
  4. ↑ Can Withdrawal From Antipsychotics Cause Psychosis? mentalhealthdaily.com.
  5. ↑ The Most Dangerous Psychiatric Drugs: Highest Risk Medications mentalhealthdaily.com.
  6. ↑ Schizophrenics Face Much Higher Early Death Risk m.webmd.com.
  7. ↑ Mielen sairastumisesta voi parantua – Keroputaan mallissa kohdataan potilas ihmisenä yle.fi.
  8. ↑ Mielen sairastumisesta voi parantua – Keroputaan mallissa kohdataan potilas ihmisenä sic.fimea.fi.
  9. ↑ Ovatko uudet antipsykootit sittenkään vanhoja parempia? potilaanlaakarilehti.fi.
  10. ↑ Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala: Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet (s. 363) asiakas.kotisivukone.com.
  11. ↑ Chaitra T. Ramachandraiah, Narayana Subramaniam, Manuel Tancer: The story of antipsychotics: Past and present Indian J Psychiatry. Loka- joulukuu 2009. US National Library of Medicine. Viitattu 15.3.2016.
  12. ↑ a b Suomalaiset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2016.
  13. ↑ Unettomuuden hoidossa käytetyt lääkkeet :: Terveyskirjasto www.terveyskirjasto.fi. Viitattu 9.8.2015.
  14. ↑ a b c d Rairai eli psykoosilääkkeiden käyttö kunnittain yle.fi. Viitattu 15.3.2016.
  15. ↑ Eksote puuttui psykoosilääkkeiden käyttöön Imatralla yle.fi. Viitattu 15.3.2016.
  16. ↑ Psyykenlääkkeet mielenterveyspotilaiden arvioimina. Lääkesuhteen itsearviointiasteikko. Jukka Halme. Psykologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto
  17. ↑ Raimo Ojala: Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Kuopin lääkeinformaatiokeskus. Apteekkari 5/2005
  18. ↑ Duodecimin terveyskirjasto
  19. ↑ Suositus - Käypä hoito www.kaypahoito.fi. Viitattu 15.3.2016.
  20. ↑ a b Duodecim terveyskirjasto Antipsykoottien haittavaikutukset. Matti O. Huttunen. 23.7.2008.
  21. ↑ Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen Yhdistys ry Psykiatri Kristiina Nikkola: Psykiatriaa sairaanhoitajille.
  22. ↑ Terveysportti.fi Jussi Hirvonen: Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset. 5.9.2008.
  23. ↑ Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala: Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet. s. 374.
  24. ↑ Outi Poutanen ja Päivi Kiviniemi: Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä – kiireellistä hoitoa vaativa häiriö Duodecim. 2004. Duodecim. Viitattu 18.4.2016.
  25. ↑ Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim Outi Poutanen ja Päivi Kiviniemi: Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä - kiireellistä hoitoa vaativa häiriö. Duodecim 2004;120(2):163-8.
  26. ↑ Psykoosilääkitys lisää laskimotukosten vaaraa Terve.fi. Viitattu 2.3.2016.
  27. ↑ Psykoosilääkitys saattaa tehdä sydänkohtauksesta vaarallisemman Terve.fi. Viitattu 2.3.2016.
  28. ↑ Psykoosilääkkeet ehkä vaaraksi nuoren sydämelle www.terve.fi. Viitattu 17.4.2016.
  29. ↑ a b c d Kuopion lääkeinformaatiokeskus Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Apteekkari 5/2005 (PDF)
  30. ↑ Jarno Laine: Lämpötasapainon häiriöt kuumassa ympäristössä ja sopeutuminen uuteen ilmastoon. Duodecim 197: 93: 1529-1541
  31. ↑ Psykoosilääkkeet lisäävät lasten ja nuorten diabetesriskiä - Klinikkauutisia - Diabetes - Terveysklinikat - Tohtori.fi www.tohtori.fi. Viitattu 17.4.2016.
  32. ↑ a b Psykoosilääkkeet yhteydessä keuhkokuumeriskiin Alzheimerin tautia sairastavilla. Itä-Suomen yliopisto. http://www.uef.fi/-/psykoosilaakkeet-yhteydessa-keuhkokuumeriskiin-alzheimerin-tautia-sairastavilla
  33. ↑ Psykoosilääkkeiden tyypit :: Terveyskirjasto www.terveyskirjasto.fi. Viitattu 17.4.2016.
  34. ↑ Kari Raaska: Psykoosilääkkeet ja painonnousu Katsaus. 2002. Duodecim.
  35. ↑ a b Skitsofrenia kutistaa aivot Terve.fi. Viitattu 1.3.2016.
  36. ↑ a b c d Pitkäaikainen psykoosilääkitys vaikuttaa aivojen kokoon Terve.fi. Viitattu 2.3.2016. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”:5” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  37. ↑ a b c d Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreenikon aivoja Mediuutiset. Viitattu 2.3.2016. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”:7” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  38. ↑ Dorph-Petersen, K-A, Pierri, J, Perel, J, Sun, Z, Sampson, A-R and Lewis, D (2005) The Influence of Chronic Exposure to Antipsychotic Medications on Brain Size before and after Tissue Fixation: A Comparison of Haloperidol and Olanzapine in Macaque Monkeys. Neuropsychopharmacology, 30, 1649-1661 Verkkoversio
  39. ↑ P. Breggin: Brain disabling treatments in psychiatry Springer Publishing Compan. (englanniksi)
  40. ↑ Tost H, Braus DF, Hakimi S, Ruf M, Vollmert C, Hohn F, Meyer-Lindberg A: Acute D2 receptor blockade induces rapid, reversible remodeling in human cortical-striatal circuits. (doi 10.1038/nn.2572) Nature Neuroscience, , 13. vsk, s. 920-922. (englanniksi)
  41. ↑ Suomen lääkärilehti 12.03.2009: Harva vanhus innostuu kuntoilemaan.Vanhukset kaatuvat kotonaan eniten aamuisin ja iltaisin
  42. ↑ Lääkärilehti Lääkärilehti.fi. Viitattu 17.4.2016.
  43. ↑ a b Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä - Uutisia sydämestä - Sydän - Terveysklinikat - Tohtori.fi www.tohtori.fi. Viitattu 5.4.2016.
  44. ↑ Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa Terve.fi. Viitattu 5.4.2016.
  45. ↑ Breggin, P. R. (1990) Brain damage, dementia and persistent cognitive dysfunction associated with neuroleptic drugs. Evidence, etiology, implications. Journal of Mind and Behavior, 11, 425 64 Verkkoversio
  46. ↑ Pekka Hiltunen: Iso ei. Image 28.10.2010. Ss. 65-73.
  47. ↑ Duff Wilson: For $520 Million, AstraZeneca Will Settle Case Over Marketing of a Drug. The New York Times 26.4. 2010. (englanniksi)
  48. ↑ a b Skitsofrenia kutistaa aivot Terve.fi. Viitattu 1.3.2016.
  49. ↑ Psykoosilääkitys lisää laskimotukosten vaaraa Terve.fi. Viitattu 22.3.2016.
  50. ↑ Psykoosilääkitys saattaa tehdä sydänkohtauksesta vaarallisemman Terve.fi. Viitattu 22.3.2016.
  51. ↑ Psykoosilääkkeet ehkä vaaraksi nuoren sydämelle www.terve.fi. Viitattu 17.4.2016.
  52. ↑ a b Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa Terve.fi. Viitattu 4.5.2016.
  53. ↑ Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä - Uutisia sydämestä - Sydän - Terveysklinikat - Tohtori.fi www.tohtori.fi. Viitattu 4.5.2016.
  54. ↑ Kari Raaska: Psykoosilääkkeet ja painonnousu Katsaus. 2002. Duodecim.
  55. ↑ Psykoosilääkkeet lisäävät lasten ja nuorten diabetesriskiä - Klinikkauutisia - Diabetes - Terveysklinikat - Tohtori.fi www.tohtori.fi. Viitattu 17.4.2016.
  56. ↑ Bellack AS 2006: "Scientific and consumer models of recovery in schizophrenia: concordance, contrasts, and implications". Schizophr Bull 32 (3): 432–42.
  57. ↑ Zipursky RB: Psychotic Recurrence After Antipsychotic Discontinuation Am J Psychiatry. (englanniksi)
  58. ↑ Samaha A-N, Seeman P, Stewart J, Rajabi H, Kapur S: "Breakthrough" Dopamine Supersensitivity during Ongoing Antipsychotic Treatment Leads to Treatment Failure over Time. (doi10.1523/JNEUROSCI.5416-06.2007) The Journal of Neuroscience, 2007, 27. vsk, nro 11, s. 2979-2986. (englanniksi)
  59. ↑ Älkää vaientako minua lääkkeillä yle.fi. Viitattu 15.3.2016.
  60. ↑ http://www.studio55.fi/terveys/article/laakari-puolustaa-muistisairaiden-psykoosilaakitysta-valtaosa-saa-kaytoshairioita/6211748
  61. ↑ a b http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/11/muistisairaille-maarataan-psykoosilaakkeita-vastoin-suosituksia
  62. ↑ http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/suomen-vanhukset-syovat-runsaasti-psykoosilaakkeita-6072356
  63. ↑ http://yle.fi/uutiset/3-9323117
Antipsykootit
Butyrofenonijohdokset

benperidoli | bromiperidoli | droperidoli | fluanisoni | haloperidoli | melperoni | moperoni | pipamperoni | trifluperidoli

Fentiatsiinijohdokset

butaperatsiini | diksyratsiini | flufenatsiini | klooripromatsiini | levomepromatsiini | mesoridatsiini | peratsiini | perfenatsiini | perisiatsiini | pipotiatsiini | proklooriperatsiini | promatsiini | sulforidatsiini | tioridatsiini | tiopropatsaatti | tioproperatsiini | trifluoperatsiini | triflupromatsiini

Muut tyypilliset antipsykootit

klooriprotikseeni | flupentiksoli | klopentiksoli | loksapiini | molindoni | pimotsidi | tiotikseeni | tsuklopentiksoli

Epätyypilliset antipsykootit

amisulpridi | aripipratsoli | asenapiini | brekspipratsoli | iloperidoni | karipratsiini | ketiapiini | klotsapiini | lumateperoni | lurasidoni | mosapramiini | olantsapiini | paliperidoni | perospironi | risperidoni | sertindoli | sulpiridi | tsiprasidoni | tsotepiini

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Antipsykoottiset_lääkkeet&oldid=17171954”