Ero sivun ”Ioni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
aineryhmä |
p Käyttäjän 143.51.113.180 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
Ionien välittämää sähkövirtaa kutsutaan [[Ionivirta|ionivirraksi]]. |
Ionien välittämää sähkövirtaa kutsutaan [[Ionivirta|ionivirraksi]]. |
||
Kun atomi vastaanottaa elektronin, siitä tulee negatiivinen. Kun atomi taas luovuttaa elektronin, siitä tulee positiivinen |
Kun atomi vastaanottaa elektronin, siitä tulee negatiivinen. Kun atomi taas luovuttaa elektronin, siitä tulee positiivinen. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
Versio 20. maaliskuuta 2018 kello 14.40
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.[1] Jos sähköisesti neutraalin atomin elektroniverho luovuttaa tai ottaa vastaan yhden tai useamman elektronin, muuttuu atomi positiiviseksi tai negatiiviseksi ioniksi. Jokainen siirtynyt elektroni muuttaa atomin varausta yhden alkeisvarauksen verran. Ionin sähkövaraus on siis jokin alkeisvarauksen kerrannainen. Alkuaineista metallit muodostavat enimmäkseen positiivisia ja epämetallit negatiivisia ioneja. Positiivisia ioneja kutsutaan kationeiksi ja negatiivisia ioneja anioneiksi.
Ionin muodostumista sanotaan ionisaatioksi tai ionisoitumiseksi. Esimerkiksi hopea-atomi ionisoituu: Ag → Ag+ + e−. Reaktioon tarvittavaa energiaa kutsutaan ionisoitumisenergiaksi.
Sana ioni tulee kreikan kielen sanasta ion, joka tarkoittaa vaeltajaa.
Ionisaatiota tapahtuu esimerkiksi korkeassa lämpötilassa. Tällöin aine muuttuu plasmaksi.
Yksiatomisen ionin (esimerkiksi kalsiumionin, Ca2+) hapetusluku on yhtä suuri kuin ionin varaus. Ionirakenteisessa molekyylissä atomien hapetuslukujen summa on yhtä suuri kuin ionin varaus.
Ionien välittämää sähkövirtaa kutsutaan ionivirraksi.
Kun atomi vastaanottaa elektronin, siitä tulee negatiivinen. Kun atomi taas luovuttaa elektronin, siitä tulee positiivinen.
Lähteet
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.