Ero sivun ”VMware” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
infoboksi
→‎Ongelmat: kuollut linkki pois + "tällä hetkellä"-ilmaisu myös
Rivi 82: Rivi 82:


==Ongelmat==
==Ongelmat==
Uusi Linux 2.6.x kernel saattaa vaatia erillisen korjauspaikkauksen mikäli halutaan käyttää kaikkia VMware Workstation 5.0 tai 5.5 toimintoja. Tämä paikkaus on vapaasti saatavilla nimellä ''vmware-any-any-updatexxx'' (tällä hetkellä xxx=109). Paikkaus löytyy täältä: [http://ftp.cvut.cz/vmware/ http://ftp.cvut.cz/vmware/]
Uusi Linux 2.6.x kernel saattaa vaatia erillisen korjauspaikkauksen mikäli halutaan käyttää kaikkia VMware Workstation 5.0 tai 5.5 toimintoja. Tämä paikkaus on vapaasti saatavilla nimellä ''vmware-any-any-updatexxx''


Mikäli verkkoympäristö käyttää Media Access Control ([[MAC]]) -osoitteita koneiden yksilölliseen tunnistukseen ([[UID]]), on suositeltavaa (ja ehkä jopa pakollista) käsin asettaa MAC-osoitteet virtuaalikoneille yksilöllisyyden varmistamiseksi. Esimerkki tällaisesta ympäristöstä on kytkin, joka käyttää MAC-osoitteita liikenteen rajoittamiseen ja estämiseen. MAC-osoitteen muutos tapahtuu poistamalla ensin kaikki virtuaaliset verkkosovittimet käytöstä, ja sitten muokkaamalla .vmx-tiedostoa (''VMware Configuration File'') seuraavasti:
Mikäli verkkoympäristö käyttää Media Access Control ([[MAC]]) -osoitteita koneiden yksilölliseen tunnistukseen ([[UID]]), on suositeltavaa (ja ehkä jopa pakollista) käsin asettaa MAC-osoitteet virtuaalikoneille yksilöllisyyden varmistamiseksi. Esimerkki tällaisesta ympäristöstä on kytkin, joka käyttää MAC-osoitteita liikenteen rajoittamiseen ja estämiseen. MAC-osoitteen muutos tapahtuu poistamalla ensin kaikki virtuaaliset verkkosovittimet käytöstä, ja sitten muokkaamalla .vmx-tiedostoa (''VMware Configuration File'') seuraavasti:

Versio 15. maaliskuuta 2018 kello 11.12

VMware
ISIN US9285634021
Kotipaikka Yhdysvallat Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat
Toimiala ohjelmistoteollisuus
Omistaja EMC Corporation

VMware Inc. on EMC Corporationin omistuksessa toimiva, virtualisointiohjelmistoja tarjoava yritys. VMwaren tunnetuimpia ohjelmistoja ovat maksullinen VMware Workstation ja ilmaiset VMware Player ja VMware Server. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Kalifornian Palo Altossa Yhdysvalloissa.

Tuotteet

VMware Workstation

Windows XP Ubuntussa.

VMware Workstation on ohjelmisto virtuaalitietokoneiden luontiin ja ajamiseen Intel x86-alustalla. Sillä voidaan ajaa yhden fyysisen tietokoneen päällä yhtä tai useampaa virtuaalista x86-tietokonetta. Jokaisessa näistä virtuaalikoneista voi toimia oma käyttöjärjestelmänsä, esimerkiksi Windows, Linux tai jokin BSD-variantti. VMware Workstation sallii siis esimerkiksi Windows XP:n ajamisen omassa ikkunassaan Linuxin työpöydällä. Muut VMwaren työkalut helpottavat tällaisten virtuaalikoneiden keskitettyä hallintaa ja päivitystä.

Erilaisten palvelimien ja työpäätteiden kasvava määrä yrityksissä on kasvattanut myös VMware Workstationin suosiota. Palvelimien ja päätteiden siirto yhden fyysisen tietokoneen alaisuudessa toimiviksi virtuaalikoneiksi helpottaa niiden hallintaa, lisää joustavuutta ja ennen kaikkea vähentää lattiapinta-alan tarvetta toimistossa. On kuitenkin syytä muistaa että samassa fyysisessä tietokoneessa ajettavat virtuaalikoneet jakavat koneen fyysiset resurssit keskenään. Saavutettujen etujen hintana on aina merkittävä suorituskyvyn lasku/virtualisoitu palvelin.

VMware Player

VMware Player

VMwareInternetissä on saatavilla useita valmiita virtuaalikoneen levykuvia, joissa on valmiiksi asennettuna jokin käyttöjärjestelmä.

Versio 3.0:stä lähtien Player pystyy luomaan virtuaalikoneita.[1] Playeristä puuttuvat kuitenkin kehittyneemmät ominaisuudet.[2]

Myös ilmaistyökaluja virtuaalikoneiden (VM) luontiin, muokkaukseen ja muuntamiseen löytyy, joten virtualisoinnin käyttö on mahdollista myös täysin ilmaiseksi (jopa kaupallisessa käytössä).

VMware Server (aiemmin VMware GSX Server)

VMware Server on ilmainen isäntäohjelmisto virtuaalikoneille. Siinä on keskitytty palvelimien virtualisointiin ja VMware Playeristä poiketen sillä voi myös luoda ja muokata virtuaalikoneita. Muilla VMwaren tuotteilla luotujen virtuaalikoneiden lisäksi Server osaa ajaa myös Microsoft Virtual PC -ohjelmistolla luotuja koneita. Virtualisoinnin alalla vallitsevan kovan kilpailun vuoksi VMware Server on ilmaisjakelussa siinä toivossa, että sen käyttäjät päivittäisivät jossain vaiheessa kehittyneempään VMware ESX Serveriin.

VMware ESX Server

ESX Server toimii VMwaren omalla VMkernellillä eli ESX server on itse asiassa aito käyttöjärjestelmä. Tällä tavoin isäntäkoneen resurssien jakoa virtuaalikoneiden kesken voidaan hallita tarkemmin ja koko järjestelmä on turvallisempi. VMkernel ei sisällä mitään Linux-komponentteja, mutta ESX server hyödyntää Linux alustaista virtuaalikonetta (Service Console) käyttöliittymänpalveluiden tuottamiseen.

ESX Serverin yhteydessä toimivat kaksi muutakin työkalua, VirtualCenter ja VMotion:

  • VirtualCenterillä voidaan valvoa ja hallita useaa ESX ja VMware (GSX) Serveriä samanaikaisesti
  • VMotion sallii virtuaalikoneiden siirtelyn isäntäpalvelimelta toiselle niin, että ne ovat toiminnassa koko siirron ajan.

ESXi

ESX palvelimen ydin, kernel käsittelee vain virtuaalikoneiden (host) toiminnan sekä niiden resurssien hallinnan. ESX-palvelimen hallinta sekä käyttöjärjestelmän omat tai kolmansien osapuolien palvelut tarjoaa kernelin yhteydessä toimiva Console Operating System.

Uudemmassa ESXi:ssä nämä palvelut on uskallettu tuoda suoraan kerneliin osittain ehkä siksi, että ESXi:ssä lisäpalvelut tulee olla digitaalisesti allekirjoitettu eli VMwaren hyväksymiä. ESXi:ssä tarkkaa vianselvitystä ja diagnostiikkaa voidaan tehdä komentoriviltä (ESXi Shell).

ESXi 4.1 versiosta lähtien voidaan käyttöjärjestelmä integroida AD:hen käyttöoikeuksien määrittelyä varten, lisäksi paikalliset tunnukset ovat mahdollisia. Määritykset tehdään esimerkiksi Vsphere-hallinnasta. Käyttöjärjestelmän asennus voidaan määrittää skriptien avulla jolloin jokaista ESXi palvelinta ei tarvitse asentaa ja määrittää käsin.

ESXi 5.0 virtuaalikoneiden hardware tasot voidaan päivittää versioon 8, joka mahdollistaa mm. USB 3.0 tuen sekä enemmän prosessoritehoa virtuaalikoneelle 32 virtuaaliprosessorin tuen ansiosta.

Toiminta

VMware Workstationia tai muita VMware-ohjelmistoja käyttäviä tietokoneita ja käyttöjärjestelmiä kutsutaan isänniksi (host). Ohjelman sisällä toimivia virtuaalikoneita ja niiden käyttöjärjestelmiä kutsutaan vastaavasti vieraiksi (guest). Emulaattoreiden tapaan VMwaren sovellukset tarjoavat täysin simuloidut laitteet vieraskäyttöjärjestelmille: esimerkiksi riippumatta isäntäkoneen verkkokortin merkistä ja mallista, se näkyy vieraalle AMD PCnet -verkkosovittimena. VMware virtualisoi kaikki järjestelmän oleellisimmat laitteet, kuten näytönohjaimet, verkkosovittimet, äänilaitteet ja kiintolevyn sovittimet. Se tarjoaa myös läpiviennin USB-, sarja- ja rinnakkaisporteille.

Koska kaikki vieraskäyttöjärjestelmät käyttävät samoja laitteistoajureita riippumatta isäntäkoneen laitteistosta, ovat virtuaalikoneet siirrettävissä isäntien välillä ilman minkäänlaista riskiä laitteisto-ongelmista. Virtuaalikone voidaan esimerkiksi asettaa tauko-tilaan, kopioida toiselle isännälle ja jatkaa toimintaa siellä tismalleen siitä mihin jäätiin. VMotion-työkalun avulla konetta ei tarvitse edes pysäyttää siirron ajaksi, vaan ne voidaan pitää käynnissä koko siirron ajan.

VMwarella on kaksi pääasiallista tuotetta suuriin konesaleihin (data center) ja palvelinryppäisiin - VMware ESX Server ja VMware Server (entinen GSX). ESX Server on VMwaren lippulaiva organisaatiotason sovelluksien ajamiseen konesaleissa. ESX:llä saavutetaan jopa 60-80% tehonlisäys x86-käytössä, sillä se toimii täysin "puhtaalta raudalta". VMware GSX Server ja sen seuraaja VMware Server ovat nekin suunnatut palvelinkäyttöön, mutta vaativat erillisen käyttöjärjestelmän alustakseen. Näin ollen näillä ohjelmilla ei päästä aivan ESX Serverin tehokkuuteen, mutta toisaalta laitteistotuki on laajempi.

Ominaisuudet

Verkkosovittimen, CD-ROM-aseman, kiintolevyjen ja USB-laitteiden siltauksen ohella VMware Workstation antaa myös mahdollisuuden simuloida ylimääräisiä laitteita. Esimerkiksi ISO-levykuvan voi liittää CD- tai DVD-asemaksi, .vmdk-tiedostoja (VMware Virtual Disk File) kovalevyiksi ja verkkoyhteyksissä voi käyttää osoitteenmuunnosta (NAT) suoran siltauksen sijaan.

VMware Workstationilla onnistuu myös LiveCD:n (Live-Linux) kokeilu ilman että sitä tarvitsee edes polttaa levykuvasta varsinaiseksi levyksi. Virtuaalikoneista on myös mahdollista ottaa ns. snapshot, eli koneen sen hetkinen tila tallennetaan kokonaisuudessaan tiedostoon ja tähän tilaan voidaan palata takaisin milloin tahansa. Monien snapshotien ottaminen tekee VMware Workstationista kätevän työkalun esimerkiksi monimutkaisen ohjelmiston esittelyyn tai ohjelmistokehityksen testiympäristöksi. Virtuaalikoneista voi muodostaa myös ryhmiä, joita sitten voi hallita keskitetysti.

Palvelinversiot ja niiden apuohjelmat tekevät helpoksi useiden vanhojen palvelimien muunnoksen ja siirron virtuaalipalvelimiksi yhden uuden isäntäpalvelimen päälle.

Ongelmat

Uusi Linux 2.6.x kernel saattaa vaatia erillisen korjauspaikkauksen mikäli halutaan käyttää kaikkia VMware Workstation 5.0 tai 5.5 toimintoja. Tämä paikkaus on vapaasti saatavilla nimellä vmware-any-any-updatexxx

Mikäli verkkoympäristö käyttää Media Access Control (MAC) -osoitteita koneiden yksilölliseen tunnistukseen (UID), on suositeltavaa (ja ehkä jopa pakollista) käsin asettaa MAC-osoitteet virtuaalikoneille yksilöllisyyden varmistamiseksi. Esimerkki tällaisesta ympäristöstä on kytkin, joka käyttää MAC-osoitteita liikenteen rajoittamiseen ja estämiseen. MAC-osoitteen muutos tapahtuu poistamalla ensin kaikki virtuaaliset verkkosovittimet käytöstä, ja sitten muokkaamalla .vmx-tiedostoa (VMware Configuration File) seuraavasti:

  • ethernet0.address -kohtaan haluttu yksilöllinen MAC-osoite
  • ethernet0.addresstype -kohtaan static
  • ethernet0.generatedaddress pois kokonaan

Lähteet

  1. New Features in VMware Player vmware.com. 12 NOV 2009.
  2. VMware Player FAQs vmware.com. Viitattu 2010-12-2.

Aiheesta muualla