Ero sivun ”Mireksi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ak: Uusi sivu: {{Orgaaninen yhdiste | nimi = Mireksi | iupac = | kuva = Mirex.svg | kuva2 = Mirex 3D.png | cas = 2385-85-5 | kaava = H...
 
Aiheesta muualla ym
 
Rivi 13: Rivi 13:
| smiles = C12(C3(C4(C5(C3(C(C1(C5(C2(C4(Cl)Cl)Cl)Cl)Cl)(Cl)Cl)Cl)Cl)Cl)Cl)Cl<ref name="ncbi">{{Verkkoviite| Julkaisija=NCBI | Nimeke=Mirex – Substance summary | Julkaisu =PubChem | Osoite =https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/16945 | Luettu=13.3.2018}}</ref>
| smiles = C12(C3(C4(C5(C3(C(C1(C5(C2(C4(Cl)Cl)Cl)Cl)Cl)(Cl)Cl)Cl)Cl)Cl)Cl)Cl<ref name="ncbi">{{Verkkoviite| Julkaisija=NCBI | Nimeke=Mirex – Substance summary | Julkaisu =PubChem | Osoite =https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/16945 | Luettu=13.3.2018}}</ref>
}}
}}
'''Mireksi''' tai '''mirex''' (C<sub>10</sub>Cl<sub>12</sub>) on kloorattuihin hiilivetyihin kuuluva [[orgaaninen yhdiste]]. Yhdistettä on käytetty aikaisemmin hyönteismyrkkynä erityisesti muurahaisten ja termiittien torjuntaan. Aineen käytöstä on kuitenkin luovuttu sen ympäristölle ja terveydelle haitallisten vaikutusten vuoksi. Aineen käyttö on kielletty [[Tukholman sopimus|Tukholman sopimuksella]]<ref name="ymparisto" />.
'''Mireksi''' tai '''mirex''' (C<sub>10</sub>Cl<sub>12</sub>) on kloorattuihin hiilivetyihin kuuluva [[orgaaninen yhdiste]]. Yhdistettä on käytetty aikaisemmin [[hyönteismyrkky]]nä erityisesti [[muurahaiset|muurahaisten]] ja [[termiitit|termiittien]] torjuntaan. Aineen käytöstä on kuitenkin luovuttu sen ympäristölle ja terveydelle haitallisten vaikutusten vuoksi. Aineen käyttö on kielletty [[Tukholman sopimus|Tukholman sopimuksella]]<ref name="ymparisto" />.


==Ominaisuudet==
== Ominaisuudet ==
Huoneenlämpötilassa mireksi on väritöntä kiteistä ainetta. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee kohtalaisesti aromaattisiin hiilivetyihin.<ref name="Merck" /> Yhdiste on myrkyllistä ja mahdollisesti karsinogeenista. Eläinkokeissa sen on myös havaittu aiheuttavan sikiöille epämuodostumia. Mireksi hajoaa luonnossa erittäin hitaasti muun muassa hapettuen [[klordekoni]]ksi ja kertyy ravintokejussa.<ref name ="ullmann">Robert L. Metcalf & Abraham Rami Horowitz: ''Insect Control, 2. Individual Insecticides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 13.3.2018</ref><ref name="ymparisto">{{Verkkoviite | Osoite =www.ymparisto.fi/download/noname/%7BBC6ED7DD-E206-462B-8586-465F14377644%7D/128592 | Nimeke =Mirex | Tekijä =Timo Seppälä & Päivi Munne | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =1.10.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Ympäristökeskus | Viitattu =13.3.2018 | Kieli = }}</ref><ref name ="eisler">{{Kirjaviite | Tekijä =Ronald Eisler | Nimeke =Eisler's Encyclopedia of Environmentally Hazardous Priority Chemicals | Vuosi =2007 | Sivu =503 | Julkaisija =Elsevier | Tunniste =ISBN 9780444531056 | www =https://books.google.fi/books?id=B3qXQswP8zIC&pg=PA503&dq=Mirex&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwiY0JfDgunZAhUhYpoKHfpQDC84ChDoAQg-MAM#v=onepage&q=Mirex&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =13.1.2018 | Kieli ={{en}}}}</ref>
Huoneenlämpötilassa mireksi on väritöntä kiteistä ainetta. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee kohtalaisesti [[aromaattinen hiilivety|aromaattisiin hiilivetyihin]].<ref name="Merck" /> Yhdiste on myrkyllistä ja mahdollisesti [[karsinogeeni]]sta. Eläinkokeissa sen on myös havaittu aiheuttavan sikiöille epämuodostumia. Mireksi hajoaa luonnossa erittäin hitaasti muun muassa hapettuen [[klordekoni]]ksi ja kertyy [[ravintoketju]]ssa.<ref name ="ullmann">Robert L. Metcalf & Abraham Rami Horowitz: ''Insect Control, 2. Individual Insecticides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 13.3.2018</ref><ref name="ymparisto">{{Verkkoviite | Osoite =www.ymparisto.fi/download/noname/%7BBC6ED7DD-E206-462B-8586-465F14377644%7D/128592 | Nimeke =Mirex | Tekijä =Timo Seppälä & Päivi Munne | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =1.10.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Ympäristökeskus | Viitattu =13.3.2018 | Kieli = }}</ref><ref name ="eisler">{{Kirjaviite | Tekijä =Ronald Eisler | Nimeke =Eisler's Encyclopedia of Environmentally Hazardous Priority Chemicals | Vuosi =2007 | Sivu =503 | Julkaisija =Elsevier | Tunniste =ISBN 9780444531056 | www =https://books.google.fi/books?id=B3qXQswP8zIC&pg=PA503&dq=Mirex&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwiY0JfDgunZAhUhYpoKHfpQDC84ChDoAQg-MAM#v=onepage&q=Mirex&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =13.1.2018 | Kieli ={{en}}}}</ref>


==Valmistus ja käyttö==
== Valmistus ja käyttö ==
Mireksiä valmistetaan dimeroimalla [[heksakloorisyklopentadieeni]]ä.<ref name="ullmann" /> Mireksiä on käytetty erityisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa termiittien sekä ''Solenopsis''-suvun tulimuurahaisia vastaan. Yhdistettä on käytetty Yhdysvalloissa 1950-luvulta alkaen kunnes sen käyttö kiellettiin vuonna 1978. Yhdisteen käytöllä on pitkäaikaisia seurauksia luonnossa ja Suurten järvien alueella arvioilta noin 51 miljoonaa hehtaaria on saastunut mireksin vuoksi. Mireksiä käytettiin myös polymeerien palonestokemikaalina.<ref name="Merck" /><ref name="ymparisto" /><ref name="ullmann" /><ref name="eisler" />
Mireksiä valmistetaan dimeroimalla [[heksakloorisyklopentadieeni]]ä.<ref name="ullmann" /> Mireksiä on käytetty erityisesti [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja [[Kanada]]ssa termiittien sekä ''[[Solenopsis]]''-suvun tulimuurahaisia vastaan. Yhdistettä on käytetty Yhdysvalloissa 1950-luvulta alkaen kunnes sen käyttö kiellettiin vuonna 1978. Yhdisteen käytöllä on pitkäaikaisia seurauksia luonnossa ja [[Suuret järvet|Suurten järvien]] alueella arvioilta noin 51 miljoonaa hehtaaria on saastunut mireksin vuoksi. Mireksiä käytettiin myös polymeerien palonestokemikaalina.<ref name="Merck" /><ref name="ymparisto" /><ref name="ullmann" /><ref name="eisler" />


==Lähteet==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB59573 Human Metabolome Database (HMDB): Mirex] {{en}}
*[http://www.t3db.ca/toxins/T3D0855 Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Mirex] {{en}}
*[http://www.genome.jp/dbget-bin/www_bget?cpd:C14184 Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Mirex] {{en}}
*[https://www.chemblink.com/products/2385-85-5.htm ChemBlink: Mirex] {{en}}


{{Torjunta-aineita}}
{{Torjunta-aineita}}

Nykyinen versio 13. maaliskuuta 2018 kello 16.34

Mireksi
Tunnisteet
CAS-numero 2385-85-5
PubChem CID 16945
SMILES C12(C3(C4(C5(C3(C(C1(C5(C2(C4(Cl)Cl)Cl)Cl)Cl)(Cl)Cl)Cl)Cl)Cl)Cl)Cl[1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C10Cl12
Moolimassa 545,5 g/mol
Sulamispiste 485 °C (hajoaa)[2]
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen

Mireksi tai mirex (C10Cl12) on kloorattuihin hiilivetyihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä on käytetty aikaisemmin hyönteismyrkkynä erityisesti muurahaisten ja termiittien torjuntaan. Aineen käytöstä on kuitenkin luovuttu sen ympäristölle ja terveydelle haitallisten vaikutusten vuoksi. Aineen käyttö on kielletty Tukholman sopimuksella[3].

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa mireksi on väritöntä kiteistä ainetta. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee kohtalaisesti aromaattisiin hiilivetyihin.[2] Yhdiste on myrkyllistä ja mahdollisesti karsinogeenista. Eläinkokeissa sen on myös havaittu aiheuttavan sikiöille epämuodostumia. Mireksi hajoaa luonnossa erittäin hitaasti muun muassa hapettuen klordekoniksi ja kertyy ravintoketjussa.[4][3][5]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mireksiä valmistetaan dimeroimalla heksakloorisyklopentadieeniä.[4] Mireksiä on käytetty erityisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa termiittien sekä Solenopsis-suvun tulimuurahaisia vastaan. Yhdistettä on käytetty Yhdysvalloissa 1950-luvulta alkaen kunnes sen käyttö kiellettiin vuonna 1978. Yhdisteen käytöllä on pitkäaikaisia seurauksia luonnossa ja Suurten järvien alueella arvioilta noin 51 miljoonaa hehtaaria on saastunut mireksin vuoksi. Mireksiä käytettiin myös polymeerien palonestokemikaalina.[2][3][4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Mirex – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 13.3.2018.
  2. ↑ a b c Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1062. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Timo Seppälä & Päivi Munne: [www.ymparisto.fi/download/noname/%7BBC6ED7DD-E206-462B-8586-465F14377644%7D/128592 Mirex] 1.10.2013. Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.3.2018.
  4. ↑ a b c Robert L. Metcalf & Abraham Rami Horowitz: Insect Control, 2. Individual Insecticides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 13.3.2018
  5. ↑ a b Ronald Eisler: Eisler's Encyclopedia of Environmentally Hazardous Priority Chemicals, s. 503. Elsevier, 2007. ISBN 9780444531056. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.1.2018). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torjunta-aineita
Jyrsijät
Loiset

Malationi

Kasvituholaiset

Dimetoaatti

Rikkakasvit
Hyönteiset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mireksi&oldid=17150300”