Ero sivun ”Petäjävesi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 83: | Rivi 83: | ||
[[Tiedosto:Pet%C3%A4j%C3%A4vesi_Old_Church_from_south.JPG|thumb|Petäjäveden vanha kirkko etelästä]] |
[[Tiedosto:Pet%C3%A4j%C3%A4vesi_Old_Church_from_south.JPG|thumb|Petäjäveden vanha kirkko etelästä]] |
||
== |
== Palvelut == |
||
Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu, Peruskoulun yläaste ja Petäjäveden lukio. |
Petäjävedellä toimivat Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu, Peruskoulun yläaste ja Petäjäveden lukio. |
||
Perusterveydenhuollon palveluista huolehtii Keski-Suomen Seututerveyskeskus, johon kuuluvat Petäjäveden lisäksi Joutsa, Toivakka, Luhanka, Keuruu, Multia, Laukaa ja Konnevesi. Erikoissairaanhoidon palveluista Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri. |
|||
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seututk.fi/fi-FI/Seututerveyskeskus | Nimeke = Seututerveyskeskus | Julkaisu = Keski-Suomen Seututerveyskeskus | Viitattu = 2.3.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.petajavesi.fi/sosiaali-ja-terveys | Nimeke = Sosiaali ja terveys | Julkaisu = Petäjävesi | Viitattu = 2.3.2018 }}</ref> |
|||
== Nähtävyyksiä == |
== Nähtävyyksiä == |
||
Versio 2. maaliskuuta 2018 kello 18.49
| Petäjävesi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Jyväskylän seutukunta |
| Kuntanumero | 592 |
| Perustettu | 1868 |
| Kokonaispinta-ala |
495,41 km² 224:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 456,42 km² |
| – sisävesi | 38,99 km² |
| Väkiluku |
3 593 203:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 7,87 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 18,9 % |
| – 15–64-v. | 56,3 % |
| – yli 64-v. | 24,8 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,5 % |
| Kunnallisvero |
9,90 % 25:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Eero Vainio |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • Ps. • SDP • Kok. • KD • Vihr. • Vas. •Muut |
9 3→1[7] 2 2 2 2 1 2[7] |
| www.petajavesi.fi | |
Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 593 ihmistä (31.12.2023),[2] ja sen pinta-ala on 495,41 km² josta 38,99 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,87 asukasta/km².
Petäjävesi on tunnettu puukirkosta, Takomarkkinoistaan ja seppäkulttuuristaan. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Osa Suomen MM-rallin erikoiskokeista ajetaan Petäjäveden alueella.
Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.[8]
Maantiede
Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.
Petäjävedellä on kaikkiaan 99 järveä. Niistä suurimmat ovat Petäjävedeksikin kutsuttu Jämsänvesi, Ala-Kintaus ja Ylä-Kintaus.[9]
Petäjävedellä on kaksi Natura-kohdetta: Syrjäharju, jossa on harjuselänteen lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelman alue, ja Sallistensuon laajahko, varsin luonnontilainen keidassuo.[10]
Kyliä
Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro
Asuinalueita
Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto, Oiniemi
Historia
Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879.
Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.[11]
Petäjävedelle sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.
Ilmatieteen laitos rakensi säätutkan Petäjävedelle vuonna 2015.[12]
Hallinto
Petäjäveden kunnanjohtaja vuodesta 2016 on Eero Vainio. Hän on Suomen nuorimpia kunnanjohtajia, valintansa aikaan 29-vuotias.[13]
Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
Talous
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Petäjäveden Metalli, Petäjäveden osuuspankki ja Ässä-Konsultit.[14]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.
Liikenne
Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.
Palvelut
Petäjävedellä toimivat Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu, Peruskoulun yläaste ja Petäjäveden lukio.
Perusterveydenhuollon palveluista huolehtii Keski-Suomen Seututerveyskeskus, johon kuuluvat Petäjäveden lisäksi Joutsa, Toivakka, Luhanka, Keuruu, Multia, Laukaa ja Konnevesi. Erikoissairaanhoidon palveluista Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri. [16][17]
Nähtävyyksiä
- Petäjäveden vanha kirkko Unescon maailmanperintökohde
- Karhunahas retkeilyreitti
- Karikkoselkä meteoriittijärvi
- Tampin kierros retkeilyreitti
- Keski-Suomen tieliikennemuseo
- Radio- ja puhelinmuseo
Tunnettuja petäjävetisiä
- Kaija Kiiski, näyttelijä
- Mikko Hannula, urheilutoimittaja
- Jarmo Kytölehto, entinen ralliautoilija
- Juhana Vähänen, kirjailija
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Petäjävesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ a b Perussuomalaisista siirtyi 2 valtuutettua sitoutumattomiksi joulukuussa 2017. Keskisuomalainen 13.12.2017
- ↑ Petäjänveden radio- ja puhelinmuseo
- ↑ Petäjävesi Järvi-Wiki. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Natura 2000-alueet Keski-Suomessa (myös linkitetyt alasivut) Ympäristö. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ Kymmenes säätutka Petäjävedelle – Ilmatieteen laitoksen sääennusteet tehostuvat Yle. 2015. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Petäjävesi siirtyi Vainion aikaan – 29-vuotias kunnanjohtaja on palveluammatissa Yle. 1.8.2016. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Alueen Petäjävesi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus. Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Sosiaali ja terveys Petäjävesi. Viitattu 2.3.2018.
Kirjallisuutta
- Lerkkanen, Lea: Perhe kuin puolet pitäjää : Petäjäveden Metsäkulma, Piesalankylä, Kukkaro, Karikko, Urria - alueen kyläkirja. Petäjävesi: Metsäkulma-seura, 2013. 485 sivua. ISBN 978-952-93-2861-1.
- Nislin, Mikko & Koskinen, Markku: Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa: Petäjäveden musiikkielämän vaiheita 1920-luvulta 2000-luvulle. Petäjävesi: Osuuskunta Smartisti, 2013. ISBN 978-952-93-2149-0.
Aiheesta muualla
| ||||||||||