Ero sivun ”Alicante” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 94: Rivi 94:
Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella n. 7000 vuotta sitten. Metsästäjä-keräilijät asettuivat Benacantil-kukkulan rinteille. Heistä muodostui alkuperäinen [[Iberian esihistoria|ibeeri]]-väestö. [[Antiikin Kreikka|Kreikkalaiset]] ja [[Karthago|karthagolaiset]] perustivat Alicanten kaupungin 324 eaa. nimellä ''Akra Leuke'' (valkoinen vuori/niemi). Vuonna 201 eaa. [[Rooman valtakunta|roomalaiset]] valloittivat sen ja antoivat kaupungille nimen ''Lucentum'' ({{k-fi|valon kaupunki}}).<ref>http://www.alicante.com/v/attractions/</ref> [[Hannibal]]in sanotaan nousseen siellä maihin sotanorsujensa kanssa. Roomalaisten jälkeen kaupunkia hallitsivat 400—700 -luvuilla germaaniperäiset [[Visigoottien valtakunta|visigootit]]. Vuodesta 718 vuoteen 1249 kaupunkia hallitsivat [[Al-Andalus]] -nimisen valtakunnan perustaneet [[maurit]], jotka kutsuivat sitä nimellä ''Medina Al Laqant''. [[Alfonso X]] valloitti kaupungin 1265 ja liitti sen [[Kastilia]]an. Vuonna 1304 se liitettiin Valencian kuningaskuntaan, [[Aragonia]]n alaisuudessa.
Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella n. 7000 vuotta sitten. Metsästäjä-keräilijät asettuivat Benacantil-kukkulan rinteille. Heistä muodostui alkuperäinen [[Iberian esihistoria|ibeeri]]-väestö. [[Antiikin Kreikka|Kreikkalaiset]] ja [[Karthago|karthagolaiset]] perustivat Alicanten kaupungin 324 eaa. nimellä ''Akra Leuke'' (valkoinen vuori/niemi). Vuonna 201 eaa. [[Rooman valtakunta|roomalaiset]] valloittivat sen ja antoivat kaupungille nimen ''Lucentum'' ({{k-fi|valon kaupunki}}).<ref>http://www.alicante.com/v/attractions/</ref> [[Hannibal]]in sanotaan nousseen siellä maihin sotanorsujensa kanssa. Roomalaisten jälkeen kaupunkia hallitsivat 400—700 -luvuilla germaaniperäiset [[Visigoottien valtakunta|visigootit]]. Vuodesta 718 vuoteen 1249 kaupunkia hallitsivat [[Al-Andalus]] -nimisen valtakunnan perustaneet [[maurit]], jotka kutsuivat sitä nimellä ''Medina Al Laqant''. [[Alfonso X]] valloitti kaupungin 1265 ja liitti sen [[Kastilia]]an. Vuonna 1304 se liitettiin Valencian kuningaskuntaan, [[Aragonia]]n alaisuudessa.


Alicanten kukoistuksen aika oli 1400-luvulla, jolloin osana Valencian kuningaskuntaa siitä tuli tärkeä riisiä, viinejä, oliiviöljyä, appelsiinejä ja villaa vievä kauppasatama. [[Filip III (Espanja)|Felipe III]] karkoitti vuosien 1609 ja 1614 välillä tuhansia [[Morisko|moriskoja]], joilla oli yhteyksiä rannikkoa ryösteleviin [[Berberit|berberi]]-merirosvoihin. Tämä aiheutti pulaa ammattitaitoisista käsityöläisistä ja maanviljelijöistä, johti maatalouden romahtamiseen sekä maa-aateliston köyhtymiseen.
Alicanten kukoistuksen aika oli 1400—1500 -luvuilla, jolloin osana Valencian kuningaskuntaa siitä tuli tärkeä riisiä, viinejä, oliiviöljyä, appelsiinejä ja villaa vievä kauppasatama. Asukasmäärä kaksinkertaistui. [[Filip III (Espanja)|Felipe III]] karkoitti vuosien 1609 ja 1614 välillä tuhansia [[Morisko|moriskoja]], joilla oli yhteyksiä rannikkoa ryösteleviin [[Berberit|berberi]]-merirosvoihin. Tämä aiheutti pulaa ammattitaitoisista käsityöläisistä ja maanviljelijöistä, johti maatalouden romahtamiseen sekä maa-aateliston köyhtymiseen.


Ranskalaiset piirittivät kaupunkia [[Espanjan perimyssota|Espanjan perimyssodassa]] 1709 ja [[Pyreneiden niemimaan sota|Pyreneitten niemimaan sodassa]] 1812 ja myöhemmin [[Espanjan ensimmäinen tasavalta|ensimmäistä tasavaltaa]] kannattaneet [[Cartagena (Espanja)|Cartagena]]n federalistit 1873. [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodassa]] Alicante oli yksi viimeisistä kaupungeista, jotka antautuivat [[Francisco Franco|Francolle]]. Kaupunkia pommitettiin vuonna 1938.
Ranskalaiset piirittivät kaupunkia [[Espanjan perimyssota|Espanjan perimyssodassa]] 1709 ja [[Pyreneiden niemimaan sota|Pyreneitten niemimaan sodassa]] 1812 ja myöhemmin [[Espanjan ensimmäinen tasavalta|ensimmäistä tasavaltaa]] kannattaneet [[Cartagena (Espanja)|Cartagena]]n federalistit 1873. Kaupankäynti oli lamassa 1900-luvun alkuun asti, kunnes kenkä- ja kalateollisuus sekä appelsiininviljely alkoivat elvyttää taloutta. Asukasmäärä ylitti 100 000 vuonna 1909.

Italialaiset pommittivat kaupunkia toukokuussa 1938 ja 300 ihmistä kuoli. [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodassa]] Alicante oli viimeinen kaupunki, joka antautui [[Francisco Franco|Francolle]].


==Kuvia ==
==Kuvia ==

Versio 28. helmikuuta 2018 kello 18.50

Alicante/Alacant
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Alicante/Alacant

Koordinaatit: 38°20′43″N, 0°28′59″W

Valtio Espanja Espanja
Itsehallintoalue Valencia
Maakunta Alicante
Perustettu 324
Hallinto
 – Pormestari Gabriel Echávarri (PSOE)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 201,27 km²
Korkeus 0–3 m
Väkiluku (2015) 328 648[1]
 – Väestötiheys 1 650 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 03000-03016
Väkiluvun lähde: [2]









Alicante (kat. Alacant) on Espanjan samannimisen maakunnan pääkaupunki Valencian itsehallintoalueella. Se sijaitsee Välimeren rannalla ja on tärkeä satamakaupunki. Alicantesta kulkee laivayhteys Baleaareille sekä Oraniin Algeriaan ja sitä palvelee vilkas kansainvälinen El Altetin lentokenttä.

Kaupungin asukasluku on 328 648 (2015).[3] Metropolialueella Alicante–Elx/Elche asuu noin 725 000 ihmistä.[4]

Valencian itsehallintoalueen viralliset kielet ovat katalaanin paikallinen murre valencia ja espanja.

Alicante on yksi Espanjan nopeimmin kasvavista kaupungeista. Sen talous perustuu turismiin, viinin tuotantoon, palveluihin ja hallintoon. Vientituotteita ovat viini, oliiviöljy, vihannekset ja hedelmät. Alueella on lisäksi kevyttä teollisuutta: elintarviketeollisuutta, nahka-, jalkine-, tekstiili- ja keramiikkateollisuutta. Alueen ruokaerikoisuuksia ovat turrón nougat sekä hunaja- ja mantelimakeiset.

Kaupungin nähtävyyksiin kuuluu linna, Castell de Santa Bàrbara (esp. Castillo de Santa Bárbara), joka sijaitsee Benacantil-nimisellä kukkulalla.

Paikallinen juhlapäivä on Pyhän Johanneksen (Johannes Kastajan) tulet, Las Hogueras de San Juan, jota vietetään 24.6.

Historia

Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella n. 7000 vuotta sitten. Metsästäjä-keräilijät asettuivat Benacantil-kukkulan rinteille. Heistä muodostui alkuperäinen ibeeri-väestö. Kreikkalaiset ja karthagolaiset perustivat Alicanten kaupungin 324 eaa. nimellä Akra Leuke (valkoinen vuori/niemi). Vuonna 201 eaa. roomalaiset valloittivat sen ja antoivat kaupungille nimen Lucentum (suom. valon kaupunki).[5] Hannibalin sanotaan nousseen siellä maihin sotanorsujensa kanssa. Roomalaisten jälkeen kaupunkia hallitsivat 400—700 -luvuilla germaaniperäiset visigootit. Vuodesta 718 vuoteen 1249 kaupunkia hallitsivat Al-Andalus -nimisen valtakunnan perustaneet maurit, jotka kutsuivat sitä nimellä Medina Al Laqant. Alfonso X valloitti kaupungin 1265 ja liitti sen Kastiliaan. Vuonna 1304 se liitettiin Valencian kuningaskuntaan, Aragonian alaisuudessa.

Alicanten kukoistuksen aika oli 1400—1500 -luvuilla, jolloin osana Valencian kuningaskuntaa siitä tuli tärkeä riisiä, viinejä, oliiviöljyä, appelsiinejä ja villaa vievä kauppasatama. Asukasmäärä kaksinkertaistui. Felipe III karkoitti vuosien 1609 ja 1614 välillä tuhansia moriskoja, joilla oli yhteyksiä rannikkoa ryösteleviin berberi-merirosvoihin. Tämä aiheutti pulaa ammattitaitoisista käsityöläisistä ja maanviljelijöistä, johti maatalouden romahtamiseen sekä maa-aateliston köyhtymiseen.

Ranskalaiset piirittivät kaupunkia Espanjan perimyssodassa 1709 ja Pyreneitten niemimaan sodassa 1812 ja myöhemmin ensimmäistä tasavaltaa kannattaneet Cartagenan federalistit 1873. Kaupankäynti oli lamassa 1900-luvun alkuun asti, kunnes kenkä- ja kalateollisuus sekä appelsiininviljely alkoivat elvyttää taloutta. Asukasmäärä ylitti 100 000 vuonna 1909.

Italialaiset pommittivat kaupunkia toukokuussa 1938 ja 300 ihmistä kuoli. Espanjan sisällissodassa Alicante oli viimeinen kaupunki, joka antautui Francolle.

Kuvia

  • L' Esplanada d' Espanya, La Explanada de España, taustalla Benacantil-kukkula.
    L' Esplanada d' Espanya, La Explanada de España, taustalla Benacantil-kukkula.
  • Kaupungintalo
    Kaupungintalo
  • Plaça dels Cavalls (Plaça dels Estels), Plaza de los Luceros
    Plaça dels Cavalls (Plaça dels Estels), Plaza de los Luceros
  • Castell de Santa Bàrbara, Castillo de Santa Bárbara
    Castell de Santa Bàrbara, Castillo de Santa Bárbara
  • Basílica de Santa María
    Basílica de Santa María
  • Parc/Parque del Palmeral
    Parc/Parque del Palmeral
  • Platja/Playa del Postiguet
    Platja/Playa del Postiguet
  • Avenida de Maisonnave
    Avenida de Maisonnave
  • Mercat/Mercado Central (Keskuskauppahalli)
    Mercat/Mercado Central (Keskuskauppahalli)

Lähteet

  1. ↑ INE
  2. ↑ Population figures and Demographic Censuses Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 6.8.2009.
  3. ↑ http://www.ine.es/jaxiT3/Datos.htm?t=2911
  4. ↑ Jefferey Sellers ym. (toim.):The Political Ecology of the Metropolis; Clemente J. Navarro: The Political Ecology of the Spanish Metropolis – Place, Socio–Economic and Regional Effects, 2013, s. 269
  5. ↑ http://www.alicante.com/v/attractions/

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alicante.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alicante&oldid=17119776”