Ero sivun ”Vammaisurheilu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 17112570, jonka teki Pe-ga-sos (keskustelu) häiriköintiä
Merkkaukset: rv Kumoaminen
Kumottu muokkaus 17112576, jonka teki Savir (keskustelu) häiriköintiä
Merkkaukset: rv Kumoaminen
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Handcycle race (1808493211).jpg|pienoiskuva|Käsipolkupyöräilyä.]]
[[Tiedosto:Handcycle race (1808493211).jpg|pienoiskuva|Käsipolkupyöräilyä.]]
'''Vammaisurheilu''' on [[Vammaisuus|vammaisten]] henkilöiden harjoittamaa [[urheilu]]a ja [[liikunta]]a. Vammaisurheilua alettiin harrastaa laajassa mitassa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, kun [[Sotainvalidi|sodassa oli vammautunut]] lukuisia ihmisiä.
'''Vammaisurheilu''' on [[Vammaisuus|vammaisten]] henkilöiden harjoittamaa [[urheilu]]a. Vammaisurheilua alettiin harrastaa laajassa mitassa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, kun [[Sotainvalidi|sodassa oli vammautunut]] lukuisia ihmisiä.

==Nimitys==
Nimitys ''vammaisurheilu'' on yleiskäsite vammaisten henkilöiden urheilusta ja liikunnasta. Vammaishuippu-urheilun synonyyminä [[Paralympialaiset|paralympialaisiin]] liittyen voidaan käyttää nimitystä ''paraurheilu''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vammaisurheilu.fi/mika-on-vau/medialle/terminologiaa | Nimeke = Terminologiaa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU | Viitattu = 25.2.2018 }}</ref>


== Vammaisurheilukilpailujen historiaa ==
== Vammaisurheilukilpailujen historiaa ==

Versio 25. helmikuuta 2018 kello 20.45

Käsipolkupyöräilyä.

Vammaisurheilu on vammaisten henkilöiden harjoittamaa urheilua. Vammaisurheilua alettiin harrastaa laajassa mitassa toisen maailmansodan jälkeen, kun sodassa oli vammautunut lukuisia ihmisiä.

Vammaisurheilukilpailujen historiaa

Englannissa järjestettiin vuonna 1948 kilpailut, jotka oli tarkoitettu sodassa vammautuneille veteraaneille.[1] Muutamaa vuotta myöhemmin Hollannissa järjestettiin vastaavanlainen tapahtuma.[2]

Paralympia-nimellä kilpailtiin ensimmäisen kerran Roomassa 1960, jolloin osallistujiksi kelpuutettiin vain selkäydinvammaiset urheilijat. Torontossa vuonna 1976 mukaan tulivat näkövammaiset ja amputoidut urheilijat. Arnheimissa vuonna 1980 mukaan tulivat CP-vammaiset urheilijat ja Atlantassa vuonna 1996 kehitysvammaiset urheilijat. Talviparalympialaiset alkoivat vuonna 1976.[3]

Vuodesta 1988 lähtien olympialaisten järjestäjä on sitoutunut järjestämään samoilla suorituspaikoilla myös paralympialaiset, kun olympialaiset ovat päättyneet.[3] Kehitysvammaisilla on lisäksi omat kansainväliset arvokilpailunsa, nimeltään Special Olympics. Kuulovammaisten paralympialaisia vastaavaa tapahtumaa kutsutaan nimellä Deaflympics.

Vammaisilla voi vamman laadusta riippuen olla suorituksessa mukana henkilökohtainen avustaja.

Lajeja ja luokittelua

Jalkaproteesilla varustettu hollantilainen Annette Roozen hyppäämässä pituutta.

Vammaisurheilussa kilpaillaan pääasiallisesti samoissa lajeissa kuin vammattomien urheilussa. Lajeja on sovellettu niin, että eri tavoin vammautuneet urheilijat voivat niihin osallistua. Esimerkkinä voidaan mainita liikuntavammaisten istumalentopallo, jossa ovat menestyneet sodista kärsineet maat kuten Iran ja Bosnia ja Hertsegovina. Muita vammaisurheilun joukkuelajeja ovat muun muassa näkövammaisten maalipallo sekä liikuntavammaisten pyörätuolikoripallo, sähköpyörätuolisalibandy, pyörätuolirugby ja kelkkajääkiekko. Tarkoitusta varten suunniteltuja apuvälineitä käyttäen eri tavoin vammaiset henkilöt voivat harrastaa monia yksilölajeja kuten alppihiihtoa, tennistä, purjehdusta ja erilaisia yleisurheilulajeja, muun muassa pyörätuolikelausta. Raaja-amputoiduille on kehitetty erilaisia proteeseja juoksulajeja varten. Kenties tunnetuin proteeseilla juokseva urheilija on ollut Oscar Pistorius.

On olemassa myös pelkästään vammaisille henkilöille suunnattuja lajeja, kuten näkövammaisten sokkopingis ja maalipallo sekä liikuntavammaisten boccia.

Vammaisuusluokitus on urheilun osalta varsin tarkkaa. Luokittelun suorittavat terveydenhuollon ammattilaiset sekä varta vasten luokittelua varten järjestetyn koulutuksen käyneet lajiasiantuntijat. Osassa lajeista kullakin luokalla on omat kilpailunsa, ja joissakin lajeissa luokkia on yhdistelty, jolloin käytössä on tarkkaan määritellyt hyvitysjärjestelmät. Paralympialajeissa sekä liikunta- ja näkövammaisten lajeissa on kummassakin yleensä kolme vammaluokkaa. Urheilija, jolla on sekä liikunta- että näkövamma, voi kilpailla yhdistetyssä luokassa, jolloin hänelle on vammansa perusteella määritelty henkilökohtainen hyvitysprosentti.

Vammaisurheilijat (tai jopa täysin terveet henkilöt) voivat yrittää myös huijata luokituksissa esittäen todellista vaikeampaa vammaa päästäkseen kilpailemaan itselleen edullisemmassa luokassa. Huijausyritykset ovat lisääntyneet sitä mukaa, kun vammaisurheilun saama huomio ja suosio on kasvanut.[4]

Vammaisurheilujärjestöt

Suurimmat maailmanlaajuiset vammaisurheilujärjestöt ovat Special Olympics sekä Kansainvälinen Paralympiakomitea (IPC), jotka kuuluvat kansainväliseen olympiaperheeseen. Neljän vuoden välein järjestettävät Special Olympics -kilpailut on suunnattu kehitysvammaisille urheilijoille. Paralympialaisissa kilpailevat pääasiassa liikunta- ja näkövammaiset urheilijat.

Vammaisurheilu Suomessa

Elokuussa 2007 suomalaiset vammaisurheilujärjestöt käynnistivät työryhmät selvittämään yhden yhteisen vammaisurheilujärjestön perustamista. Mukana olivat Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ry (ELLI), Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL), Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU). Yhdistyssuunnitelmien tuloksena perustettiin Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry 17. syyskuuta 2009. Kehitysvammaisten urheilua ja liikuntaa organisoiva Special Olympics Finland toimii VAU:n yhteydessä.[5] Suomen Paralympiakomitea valmistelee, valitsee, rahoittaa ja johtaa Suomen joukkueen kesä- ja talviparalympialaisiin.[6] Osassa lajeista, kuten judossa ja ratsastuksessa, vammaisurheilu on integroitu osaksi lajiliittojen toimintaa.[7]

Suomessa on vuosien saatossa ollut lukuisia menestyneitä vammaisurheilijoita, muun muassa yleisurheilijat Leo-Pekka Tähti, Markku Niinimäki ja Timo Sulisalo, Tauno Mannila (3 kultaa Toronto 1976), hiihtäjät Tanja Kari, Jouko Grip ja Merja Hanski sekä ampuja Minna Leinonen.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Matthew Lodge: Paraolympialaiset-valiojoukon urheilua. It -Invalidiliitto, Kesäkuu 6/12, 72. vsk, nro 6, s. 56. Invalidiliitto ry.
  2. ↑ Ilkka Vuorikuru: Juuret veteraanikisoissa. Uutispäivä Demari, 2010, nro 13.1., s. 15.
  3. ↑ a b Suomen Paralympiakomitea paralympia.fi. Viitattu 29.7.2011.
  4. ↑ Eberle, Lukas: Competing under False Pretenses: Fake Handicaps a Growing Problem for Disabled Sports (saksasta englanniksi kääntänyt Christopher Sultan) Spiegel Online International. 27.4.2012. Viitattu 26.8.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry vammaisurheilu.fi. Viitattu 3.2.2011.
  6. ↑ Suomen Paralympiakomitea paralympia.fi. Viitattu 29.7.2011.
  7. ↑ Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry vammaisurheilu.fi. Viitattu 29.7.2011.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vammaisurheilu&oldid=17112589”