Elektrometallurgiska Aktiebolaget

Elektrometallurgiska Aktiebolaget oli vuosina 1915–1935 toiminut suomalainen metallin valmistaja. Yhtiön perustivat 1915 diplomi-insinööri Berndt Grönblom ja vapaaherra Gustaf Aminoff. Yhtiön valmistusohjelmaan kuului alkuvaiheessa rautaromusta tuotetun harkkoraudan, piiraudan ja karbidin valmistus. Piiraudalla oli yhtiön perustamisvaiheessa suuri kysyntä Venäjällä. Yhtiöllä oli sulatot vuodesta 1916 Ruokolahden Vuoksenniskan kylässä ja 1916–1920 Nokialla. Vuoksenniskan sulaton oli tarkoitus saada käyttämänsä sähkö Tornatorin Tainionkosken voimalasta, mutta ensimmäinen maailmansota viivytti voimalan valmistumista ja esti myös tuotannossa tarvittavien komponenttien muun muassa sulatusuunien hiilielekrodien saannin. Sodan jälkeen vuonna 1926 Elektrometallurgiska Aktiebolaget alkoi valmistaa rautalejeerinkejä ja 1931 volframirautaa (FeW).

Vuonna 1926 yhtiön omistajat perustivat rinnalle Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolagin, joka rakennutti Vuoksenniskan sulaton yhteyteen puuhiomon. Elektrometallurgiska Aktiebolaget yhdistettiin 1933 tähän yhtiöön, ja puuhiomon sekä sulaton toiminta jatkui nyt nimellä Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolag. Uusi yhtiö rakensi 1935–1938 Imatralle uuden rautatehtaan, joka hyödynsi vuonna 1935 valmistuneen Outokumpu Oy:n Imatran kuparitehtaan tuotannossa sivutuotteena syntyvää kiisutuhkaa. Uudella tehtaalla oli 12 000 kW:n sähkömasuuni ja kaksi 25 tonnin valokaariuunia. Imatralla valmistettiin kobolttia, kromi- ja molybdeenirautaa, harkkorautaa ja kranaattiterästä sekä valssattuja terästuotteita kuten rautatiekiskoja. Puuhiokkeen valmistus sen sijaan päättyi 1939.

Imatran tehdasta laajennettiin sodan jälkeen, kun sotakorvausteollisuus tarvitsi runsaasti harkkorautaa. Tehdas alkoi samalla myös erikoistua korkealaatuisten erikoisteräslajien muun muassa ruostumattoman teräksen valmistukseen. Vuoksenniska Oy:llä oli rautatehdas Imatran lisäksi myös Turussa 1943–1978 sekä molybdeenikaivos Mätäsvaarassa 1940–1947 ja 1961–1967 rautakaivos Jussarössa.

Grönblomin suvun omistama Oy Vuoksenniska Ab joutui vaikeuksiin vuosien 1957–1958 taantumassa. Tilanne ei parantunut, ja yhtiötä alettiin saneerata 1960-luvun puolivälin jälkeen. Vuoksenniskaa rahoittanut Yhdyspankki vaati Grönblomin sukua sijoittamaan yhtiöön lisää varoja ja jäädyttämään suvun saamiset yhtiöltä. Tähän suku ei suostunut. Yhdyspankki osti lopulta kaikki osakkeet omistajasuvulta vuonna 1967 turvatakseen saatavansa. 

Vuonna 1969 Vuoksenniskan ja Fiskarsin omistamien Koverharin ja Åminneforsin terästuotanto yhdistettiin uuden Ovako Steel Groupin alaisuuteen. Fiskars myi koko teräksenvalmistuksensa Ovakolle 1979. 1980-luvulla Ovako ja ruotsalainen SKF Steel fuusioituivat Ovako Steel -nimiseksi yhtiöksi. Vuonna 1991 Ovakon lakkautusuhan alla ollut Imatran tehdas siirtyi uuden Imatra Steel -yhtiön hallintaan, kun tehtaan johto osti sen valtion avustuksella.

Lähteet

• Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto : Elektrometallurgiska Aktiebolaget
• Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto : Imatra Steel Oy
• VirtuaaliVuoksi : Imatran rauta- ja terästehdas

Kirjallisuutta

• Laakasuo, Risto: Berndt Grönblom ja hänen yrityksensä. Ovako 1985. ISBN 951-99702-2-3 (sid.), ISBN 951-99702-3-1 (nid.).
• Blomgren, Christer: Puuhiokkeesta rautaan ja teräkseen: roiskeita ja sirpaleita Vuoksenniska-yhtiön ja sen edeltäjän Elektrometallurgiska ab:n vuosikymmeniltä. Imatra Steel 1996. ISBN 9789529082551.
• Blomgren, Christer: Rautainen leipäpuu. Muistoja ja muistelmia Elektrometallurgiska AB:n ja Vuoksenniska-yhtiön tehtailta ja kaivoksilta. Imatra Steel 1999. ISBN 952-91-1654-3.

Aiheesta muualla

• https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/ovako.shtml