Ero sivun ”Uunilinnut (suku)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p MiPe siirsi sivun Uunilinnut uudelle nimelle Uunilinnut (suku): Artikkeli heimosta (Phylloscopidae) tulee tälle nimelle |
|
(ei mitään eroa)
| |
Versio 18. helmikuuta 2018 kello 15.57
| Uunilinnut | |
|---|---|
 Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kertut Sylviidae |
| Suku: |
Uunilinnut Phylloscopus Boie, 1826 |
| Katso myös | |
|
|
|
Uunilinnut (Phylloscopus) on kerttujen heimoon kuuluva varpuslintusuku. Uunilintuihin kuuluu BirdLifen mukaan viisikymmentäkuusi lajia.
Suvun lajit ovat pieniä, vihertäviä tai kellertäviä lintuja.[1] Nokka on ohut ja lyhyehkö. Nokan tyvessä on sukasia, jotka peittävät osittain sieraimet. Siivet ovat pitkät ja pyrstö hieman haarautuva.[2] Eri lajit muistuttavat suuresti toisiaan, ja ovat parhaiten erotettavissa laulun perusteella. Muutamalla lajilla on selvä juova silmäkulmassa ja muutamalla on siivissään vaaleat poikkijuovat.[1]
Useimmat uunilintulajit elävät Aasian vuoristoalueilla ja metsissä. useita lajeja pesii myös Euroopassa ja Afrikassa. Ainoa Pohjois-Amerikassa pesivä uunilintu on lapinuunilintu. Suomessa pesii viisi lajia: uunilintu eli pajulintu, tiltaltti, sirittäjä, idänuunilintu ja lapinuunilintu. Muut maassa tavattavat uulinnut kuten vuoriuunilintu ja siperianuunilintu ovat harhailijoita. Idästä tulevat harhailijat eksyvät Suomeen lähinnä syksyisin, jolloin niitä havaitaan etenkin ulkosaariston lintuasemilla.[1] Uunilinnut viihtyvät puissa. Ne rakentavat pesänsä kuitenkin maahan tai hyvin lähelle sitä.[2]
Uunilintuihin (Phylloscopus) kuuluvia lajeja
- Afganistaninuunilintu (Phylloscopus subviridis)
- Afrikanuunilintu (Phylloscopus ruficapilla)
- Amurinuunilintu (Phylloscopus coronatus)
- Assaminuunilintu (Phylloscopus cantator)
- Balkaninuunilintu (Phylloscopus orientalis)
- Bambu-uunilintu (Phylloscopus umbrovirens)
- Burjatianuunilintu (Phylloscopus plumbeitarsus)
- Cebunuunilintu (Phylloscopus cebuensis)
- Celebesinuunilintu (Phylloscopus sarasinorum)
- Emeinuunilintu (Phylloscopus emeiensis)
- Filippiinienuunilintu (Phylloscopus olivaceus)
- Hainaninuunilintu (Phylloscopus hainanus)
- Himalajanuunilintu (Phylloscopus pulcher)
- Hippiäisuunilintu (Phylloscopus proregulus)
- Iberiantiltaltti (Phylloscopus ibericus)
- Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides)
- Indokiinanuunilintu (Phylloscopus reguloides)
- Izunuunilintu (Phylloscopus ijimae)
- Japaninuunilintu (Phylloscopus borealoides)
- Kameruninuunilintu (Phylloscopus herberti)
- Kanariantiltaltti (Phylloscopus canariensis)
- Kansunuunilintu (Phylloscopus kansuensis)
- Karakoruminuunilintu (Phylloscopus occipitalis)
- Kashmirinuunilintu (Phylloscopus humei)
- Kaukasianuunilintu (Phylloscopus nitidus)
- Kiinanuunilintu (Phylloscopus armandii)
- Kivikkouunilintu (Phylloscopus griseolus)
- Kolombangaranuunilintu (Phylloscopus amoenus)
- Kongonuunilintu (Phylloscopus laurae)
- Kukkauunilintu (Phylloscopus maculipennis)
- Kultauunilintu (Phylloscopus ricketti)
- Lapinuunilintu (Phylloscopus borealis)
- Mäntyuunilintu (Phylloscopus tytleri)
- Nokiuunilintu (Phylloscopus fuligiventer)
- Pajulintu (Phylloscopus trochilus)
- Papuanuunilintu (Phylloscopus poliocephalus)
- Pensasuunilintu (Phylloscopus subaffinis)
- Phylloscopus calciatilis[3]
- Pikkutiltaltti (Phylloscopus neglectus)
- Purouunilintu (Phylloscopus magnirostris)
- Ruskouunilintu (Phylloscopus fuscatus)
- Sancristobalinuunilintu (Phylloscopus makirensis)
- Sichuaninuunilintu (Phylloscopus yunnanensis)
- Siperianuunilintu (Phylloscopus schwarzi)
- Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix)
- Sundanuunilintu (Phylloscopus trivirgatus)
- Säihkyuunilintu (Phylloscopus laetus)
- Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus)
- Tiibetinuunilintu (Phylloscopus chloronotus)
- Tiltaltti (Phylloscopus collybita)
- Timorinuunilintu (Phylloscopus presbytes)
- Ugandanuunilintu (Phylloscopus budongoensis)
- Ussurinuunilintu (Phylloscopus tenellipes)
- Vuoritiltaltti (Phylloscopus sindianus)
- Vuoriuunilintu (Phylloscopus bonelli)
- Ylänköuunilintu (Phylloscopus affinis)
- Yunnaninuunilintu (Phylloscopus davisoni)
Lähteet
- ↑ a b c (toim.) Kaija Kangasniemi: Kodin suuri eläinkirja 10 Töy-Ä, s. 47. WeilinGöös, 1981. ISBN 951-35-1713-6.
- ↑ a b Tuulikki Lahti, Kalevi K. Malmström, Marja Martin ja Kari Tuominen: ZOO Suuri eläinkirja 4, s. 381. WSOY, 1979. ISBN 951-0-08249-X.
- ↑ http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2009/12/kaakkois-aasiasta_loytyi_tieteelle_tuntematon_lintulaji_1323459.html