Ero sivun ”Uudenkylän rautatieasema” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historiaa: - korj., Kansanvaltuuskunta oli tuolloin jo Viipurissa
Lisätty matkustajamäärä vuodelta 2016 (Lähde: ESS:n paperiversio jossa VR:n antama tieto)
Rivi 14: Rivi 14:
|lakkautettu-h =
|lakkautettu-h =
|lakkautettu-t =
|lakkautettu-t =
|käyttäjät2 = n. 10 000 (2016) <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pirjo Kamppila | Otsikko = Edellinen avaus Villähteellä, seuraavana jonossa Hennala | Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat | Ajankohta = 11.12.2017 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = A5| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
|operaattori = [[VR-Yhtymä]]
|operaattori = [[VR-Yhtymä]]
|taajamajunat = Helsinki–Lahti–Kouvola - Kotka satama
|taajamajunat = Helsinki–Lahti–Kouvola - Kotka satama

Versio 18. helmikuuta 2018 kello 14.27

Uusikylä
Perustiedot
Lyhenne Ukä
Rataosa Lahti–Kouvola
Ratakilometri 149+485
Sijainti 60°55′40″N, 026°00′56″E
Kunta Lahti
Etäisyydet Lahti 20,6 km
Kouvola 40,6 km
Avattu 11.9.1870
Liikenne
Käyttäjiä (v.) n. 10 000 (2016) [1]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Taajamajunat Helsinki–Lahti–Kouvola - Kotka satama
Pysäköinti kyllä
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm[2]
Lyhin ja pisin pituus 120 m[2]
Pinnoite asvaltti
Laiturikatokset 2 kpl
Laiturinäytöt 2 kpl
Asemarakennus
Materiaali puu
Rakennettu 1940 (uusi)
Lipunmyynti ei
Ratapiha
Raiteisto 2 pääraidetta
1 sivuraide
Muut raiteet teollisuusraiteita
Uudenkylän asemarakennus.
Uudenkylän asemarakennus.

Uudenkylän rautatieasema on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosuudella Lahti–Kouvola. Liikennepaikka sijaitsee Lahden Uudessakylässä.

Historiaa

Liikennepaikka avattiiin Riihimäki–Pietari-radan yhteydessä syyskuussa 1870. Uusikylä oli tärkeä maanteiden risteyskohta, josta lähtivät tiet Lahteen, Heinolaan, Anjalaan ja Artjärvelle. Nastolan pitäjän ensimmäinen rautatieliikennepaikka sijoitettiinkin Uuteenkylään eikä pitäjän kirkon tuntumaan.[3] Uudenkylän asema oli radan korkein kohta. Uudenkylän asema oli tuolloin kolmannen luokan rautatieasema ja käsitti neljä huonetta ja keittiön, tavaramakasiinin, ulkohuoneen, kaksinkertaisen vahtituvan ja vesitornin.[4]

Uudenkylän rautatieasemalla osasto Brandenstein Suomen sisällissodan aikana katkaisi 13. huhtikuuta 1918 Länsi-Suomen punaisten ratayhteydet Pietariin. Nykyisen asemarakennuksen itäpuolella maantien eteläpuolella on saksalaisten kaatuneiden muistokivi. Kolme päivää ennen talvisodan päättymistä 10. maaliskuuta 1940 Uudenkylän asemalle osuivat neuvostoliittolaisesta lentokoneesta pudotetut palopommit, jotka sytyttivät asemarakennuksen tuleen. Pommitus ei vaatinut ihmisuhreja, vaikka asemalla seisseissä junissa oli sen tapahtuessa arviolta noin tuhat ihmistä. Tuhoutuneen asemarakennuksen tilalle valmistui uusi edellistä vaatimattomampi rakennus vielä saman vuoden aikana.[3]

2000- luku

Matkustajaliikenteen pysähdykset Uudessakylässä loppuivat vuonna 2005 kun lähemmäksi kunnan keskustaa avattiin Nastolan seisake. Uuteenkylään avattiin kuitenkin uusi seisake Lahti–Luumäki-rataosuuden peruskorjauksen yhteydessä 12.12.2010. Seisake sijoittui noin kilometrin verran Lahden suuntaan vanhasta liikennepaikasta.[5][3] Lahden suuntaan liikennöidään raiteelta 3 ja Kouvolaan raiteelta 1. Aseman Kouvolan suunnasta tulevat junat ohittavat aseman käyttäen raidetta 2 ja Lahden suunnasta tulevat junat ohittavat aseman käyttäen raidetta 1.[6]

Liikennöintiajat

VR:n maaliskuun 2016 lopulla uudistuneiden aikataulujen mukaan sekä Kouvolaan että Helsingin suuntaan ajetaan kumpaankin suuntaan nyt seitsemän kertaa arkipäivisin ja viikonloppuisin kolmesti Kouvolan suuntaan taajamajuna-yhteydellä sekä Helsingin suuntaan kahdesti. Lahdesta pääsee Pendolinolla tai InterCity2-junalla esimerkiksi Kouvolaan, kellonaikoina, jolloin taajamajuna-yhteyttä ei ole käytettävissä.

Lähteet

  1. Pirjo Kamppila: Edellinen avaus Villähteellä, seuraavana jonossa Hennala. Etelä-Suomen Sanomat, 11.12.2017, s. A5.
  2. a b Rautateiden verkkoselostus 2013 (s. 89) 2011. Liikennevirasto. Viitattu 12.6.2012.
  3. a b c Iltanen, Jussi: ”20. Pietarin rata ja oikorata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 252–253. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  4. Anneli Mäkelä, Nastolan historia II, s.243
  5. Nummelin, Markku: Tasoristeys-palsta. Resiina 1/2010, maaliskuu 2010, s. 61.
  6. Uusikylä (PDF) 29.3.2015. VR. Viitattu 14.5.2016.
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.