Naisasialiitto Unioni

Unioni Naisasialiitto Suomessa ry - Unionen Kvinnosaksförbund rf perustettiin 10. helmikuuta 1892 Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat Maikki Friberg (1861-1927), taidemaalari ja kirjailija Helena Westermarck (1850-1938), Unionin ensimmäinen puheenjohtaja Lucina Hagman (1853-1946) sekä Annie Furuhjelm (1854-1937), Helmi Tengen (1875-1971) ja Ida Sofia Salin (1865-1952). Lucina Hagman oli mukana perustamassa Marttaliittoa toukokuussa 1899. Voimistelun opettaja Helmi Tengen sai ensimmäisenä naisena ajokortin Suomessa.

Vuonna 1980 perustettu Avoin Naisten Korkeakoulu (ANK) järjestää 2000-luvun alussakin Idan testamenttaamassa Villa Salin -huvilassa koulutusta ja virkistystä naisille. Kun Maikki Friberg kuoli 1927, jäi hänen kotinsa ja kirjakokoelmansa Unionille. Maikin jäämistöä hyödyntää myös ANK. Professori Riitta Jallinojan tutkimuksissa selvisi, että 1970-luvun lopulla, juuri ennen ANK:n perustamista, Unionin jäsenten isien koulutustausta oli selvästi pienempi kuin silloisen feministien etujoukon, ruotsinkielisen Feministit-Feministerna (F-F) -järjestön jäsenten isien koulutustausta. Eli toisin sanoen, unionilaiset olivat yhteiskunnalliselta taustaltaan lähempänä kansan syviä rivejä kuin F-F:n aktivistit.

Kirjallisuutta

• Kvinnans 100 år: Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf - Unioni Naisasialiitto Suomessa ry 1892-1992/ [text: Eeva-Liisa Nurmi, Nina Degerstadt ...]; [översättning: Nina Roos]. Helsinfors [Helsinki] 1994.

• Jallinoja, Riitta. Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet: naisasialiike naisten elämäntilanteen muutoksen ja yhteiskunnallis-aatteellisen murroksen heijastajana. Väitöskirja. Porvoo: WSOY, 1983.

Aiheesta muualla

• Unionin historiaa