Kokemäenjoen alue

Kokemäenjoen alue (vesistöaluetunnus 35.1) on Kokemäenjoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 3 679,21 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 5,25 %. Se käsittää Kokemäenjoen vesistössä alueen, joka alkaa Tampereen Pyhäjärven luusuasta, ja sisältää tällä välillä Kokemäenjoen ja kaikkien siihen laskevien vesistöjen valuma-alueet, lukuun ottamatta omiksi ensimmäisen jakovaiheen osa-alueikseen Kokemäenjoen vesistön sisällä määriteltyjä Loimijoen (35.9) ja Ikaalisten reitin (35.5) valuma-alueita. Osa-alue päättyy Kokemäenjoen suistossa on Porissa Selkämereen ja sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 27 046,12 neliökilometriä ja järvisyys 10,99 %.

Jakautuminen osa-alueisiin

Kokemäenjoen alue jakautuu yhdeksään toisen jakovaiheen osa-alueeseen. Alajuoksulta alkaen pääuoman osittain ja tämän jälkeen uudestaan alajuoksulta alkaen ja sivu-uomien valuma-alueet myötäpäivään kiertäen Kokemäenjoen alueen toisen jakovaiheen osa-alueita ovat:

• Jokivarren ja yläpuolisen järvireitin lähivaluma-alueen muodostavat toisen jakovaiheen osa-alueet:
  • Kokemäenjoen alaosa (35.11)
  • Kokemäenjoen yläosa (35.12)
  • Kuloveden alue (35.13)
• Jokeen ja sen yläpuoliseen järvireittiin laskevat toisen jakovaiheen valuma-alueet:
  • Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14)
  • Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15)
  • Saikkalanjoen valuma-alue (35.16)
  • Sarkolanjoen valuma-alue (35.17)
  • Sammunjoen valuma-alue (35.18)
  • Tattaranjoen valuma-alue (35.19)

Toisen jakovaiheen osa-alueista kolme ensimmäistä (35.11, 35.12, 35.13) sisältävät Kokemäenjoen varsinaisen pääuoman sekä sen yläpuoliset Liekoveden, Rautaveden ja Kuloveden lähimpine valuma-alueineen. Muista toisen jakovaiheen osa-alueista Harjunpäänjoen (35.14), Kauvatsanjoen (35.15), Sammunjoen (35.18) ja Tarttaranjoen (35.19) valuma-alueet laskevat Kokemäenjokeen ja Sarkolanjoen (35.17) ja Saikkalanjoen valuma-alueet (35.16) Kuloveteen.

Kokemäenjokeen myös laskevan Loimijoen valuma-alue sekä Kokemäen jokiosuuden yläpuoliseen järvireittiin laskeva Ikaalisten reitin valuma-alue eivät kuulu Kokemäenjoen alueeseen vaan Loimijoen valuma-alue (35.9) ja Ikalisten reitin valuma-alue (35.5) muodostavat vesistöaluejaossa kumpikin omat toisen jakovaiheen osa-alueensa Kokemäenjoen vesistön sisällä.

Vesistöt osa-alueittain

Kokemäenjoen alaosa

Osa-alueet

Kokemäenjoen alaosan alueeseen kuuluvat suiston ja Harjavallan voimalaitoksen väliset vesistöt 0−36 kilometrin matkalta. Kokemäenjoen alaosan alueella (35.11) Kokemäenjokeen laskee Kokemäenjoen alueen toisen jakovaiheen osa-alueista Tattaranjoen valuma-alue (35.19).

Tällä osuudella Kokemäenjoen alaosan alue jakautuu kolmannen jakovaiheen osa-alueisiin tai siihen laskee ensimmäisen ja toisen jakovaiheen osa-alueita seuraavasti:

• Kokemäenjoen alaosan alueen (35.11) jokivarsiosuuksia:
  • Porin alue (35.111)
  • Ulvilan - Harjavallan alue (35.112)

• Kokemäenjokeen sen alaosan alueella (35.11) laskevia kolmannen jakovaiheen valuma-alueita:
  • Friitalan - Lattomeren valuma-alue (35.113)
  • Suntinojan valuma-alue (35.114)

• Kokemäenjokeen sen alaosan alueella (35.11) laskevia toisen jakovaiheen valuma-alueita:
  • Tattaranjoen valuma-alue (35.19):

Alajuoksulta yläjuoksulle

Kokemäenjoen alaosan alueella Kokemäenjokeen yhtyvät alla mainitut joet tai ojat. Niiden yhtymäkohdista on ilmoitettu etäisyys Kokemäenjoen suistosta ja kummalta puolelta se yhtyy Kokemäenjokeen myötävirtaan katsottuna.

• Porin alueeseen (35.111) kuuluva Järviojan valuma-alue (6 km oikealta) Porissa on pinta-alataan 48 km². Järvioja yhtyy Kokemäenjoen suistoon pohjoisesta ja se haarautuu kahteen vastakkaiseen suuntaan Järvenkylän kohdalla. Alueella ollut Pyntösjärvi on kuivatettu pelloksi eikä tällä valuma-alueella ole enää muita järviä.
• Suntinojan valuma-alue (35.114) Porissa (6 km vasemmalta) on pinta-alataan 62 km² ja sen laskuoja Suntinoja on 11 kilometriä pitkä. Se yhtyy Kokemäenjokeen suistossa Raumanjuovaan eteläpuolelta. Sen valuma-alueella ei ole järviä.
• Harjunpäänjoen valuma-alue (13 km oikealta) on pinta-alaltaan 512 km² ja sen laskujoki on Harjunpäänjoki, joka yhtyy Kokemäenjokeen Porissa sen pohjoispuolelta. Joki on Joutsijärven laskujoki ja se on 33 kilometriä pitkä. Harjunpäänjoen valuma-alueella (35.14) on yli 50 järveä.
• Friitalan - Lattomeren valuma-alueella (35.113) Lattomeren peltoaukeaa kuivattavat monet ojat, jotka laskevat Murjunojaan Porissa. Se laskee Kokemäenjokeen Saarenluotoa vastapäätä joen eteläpuolelta (oikealta) ja on 11 kilometriä pitkä. Murjunjoen valuma-alue on pinta-alataan 47 km². Alueella ei ole järviä.
• Saarenluodon eteläpään kohdalta alkavalla Ulvilan - Harjavallan alueella (35.113) Ulvilan taajamassa (19 km oikealta) on jäänne muinaisesta luodosta, jonka muut juovat paitsi Kokemäenjoen uoma ovat maatuneet. Tällaisen maatuneen juovan painanteeseen on jäänyt Pappilanjärvi, joka laskee jokeen pohjoisesta Ulvilan sillan juureen. Samaisella entisellä luodolla on myös pieni Nikinjärvi, jonka syntyyn on vaikuttanut samat seikat.
• Tattaranjoen valuma-alue (35.19, 28 km vasemmalta) on pinta-alaltaan 138 km² ja sen laskujokena on Tattaranjoki, joka yhtyy Kokemäenjokeen Nakkilassa. Se on 13 kilometriä pitkä ja juoksee Nakkilan taajaman läpi. Tattaranjokeen yhtyvät muun muassa Palojoki (35.193), Rekonoja, Saamanoja, Hiirijärvenoja ja Kurkelanoja (35.192). Valuma-alueella ei ole järviä, sillä ne on kaikki kuivatettu pelloksi tai metsäksi. Suurin järvi oli Leistilänjärvi, jota kuivatettiin parin sadan vuoden aikana ja siitä saatiin peltoa 1500 hehtaaria. Kuivatettu Hiirijärvi on kansallisesti tunnettu Pyhän Henrikin legendan takia. Hiirijärveen laskee myös Harolanjärvi, josta on jäljellä suo.

Kokemäenjoen yläosa

Osa-alueet

Kokemäenjoen yläosan alue alkaa Harjavallan voimalaitokselta ja päättyy Sastamalan taajamassa (entinen Vammala) Kokemäenjoen luusuaan 36−112 kilometrin matkalta. Kokemäenjoen yläosan alueella (35.12) Kokemäenjokeen laskevat Kokemäenjoen alueen toisen jakovaiheen osa-alueista Sammunjoen valuma-alue (35.18) ja Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) sekä Kokemäenjoen vesistön ensimmäisen jakovaiheen osa-alueen muodostava Loimijoen valuma-alue (35.9), jota vesistöaluejaossa ei lueta Kokemäenjoen alueeseen.

Tällä osuudella Kokemäenjoen alaosan alue jakautuu kolmannen jakovaiheen osa-alueisiin tai siihen laskee ensimmäisen ja toisen jakovaiheen osa-alueita seuraavasti:

• Kokemäenjoen yläosan alueen (35.12) jokivarsiosuuksia:
  • Kokemäen alue (35.121)
  • Karhiniemen alue (35.122)
  • Keikyän alue (35.123)

• Kokemäenjokeen sen yläosan alueella (35.12) laskevia kolmannen jakovaiheen valuma-alueita:
  • Luojoen valuma-alue (35.124)
  • Kikkelänjoen valuma-alue (35.125)
  • Raijalanjoen valuma-alue (35.126)
  • Sonnilanjoen valuma-alue (35.127)

• Kokemäenjokeen sen yläosan alueella (35.12) laskevia toisen jakovaiheen valuma-alueita:
  • Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15)
  • Sammunjoen valuma-alue (35.18)

• Kokemäenjokeen sen yläosan alueella (35.12) laskevia ensimmäisen jakovaiheen valuma-alueita:
  • Loimijoen valuma-alue (35.9)

Alajuoksulta yläjuoksulle

Kokemäenjoen yläosan alueella Kokemäenjokeen yhtyvät alla mainitut joet tai ojat. Suluissa ovat jokien ja ojien yhtymäkohtien etäisyydet Kokemäenjoen suistosta sekä osa-alueiden tunnukset.

• Kokemäen alue (35.121) alkaa Harjavallan voimalaitokselta (36 km) ja sisältää ne vesistöt, joita ei alla erikseen mainita. Se rajautuu etelässä hiekaharjun muodostamaan selänteeseen, minkä vuoksi siihen laskevia ojia ei ole. Harjulla olevilta järviltä ei ole Kokemäenjokeen laskuojia, mutta tästä huolimatta kaksi niistä eli Palojärvi ja Pitkäjärvi kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön.
• Rausenoja (45 km vasemmalta) Kokemäen alueella kerää Kokemäellä ojiinsa vettä Järilän harjulta ja Rausenkulman peltoaukelta 19 km² valuma-alueelta.
• Koomanoja (50 km vasemmalta) Kokemäen alueella on noin 10 kilometriä pitkä oja Kokemäen Peipohjassa. Sen valuma-alueen pinta-ala on 39 km².
• Sonnilanjoki (54 km vasemmalta) on 19 kilometriä pitkä ja Sonnilanjoen valuma-alueen (35.127) laskujoki. Valuma-alueen pinta-ala on 87 km².
• Kolsin voimalaitos (56 km) katkaisee joen vapaan virtauksen. Se on Kokemäen alueen (35.121) ylärajana ja Karhiniemen alueen (35.122) alarajana.
• Kynsijärvenoja (65 km oikealta) Karhiniemen alueella yhtyy Kokemäenjokeen Kokemäellä Kynsikankaalla ja sen valuma-alueen pinta-ala on 16 km². Takajärvi on sen valuma-alueen ainoa järvi.
• Pahanalhonoja (66 km oikealta) Karhiniemen alueella kokoaa useita ojia yhteen 17 km² suuruiselta alueelta Kokemäen Alhomaalla. Valuma-alueeseen kuuluvat läntinen Ollijärvi, itäinen Ollijärvi, Maalisjärvi ja Valkeajärvi.
• Raijalanjoki (84 km vasemmalta) laskee Kokemäenjoen Kiettareenhaaraan Huittisissa. Raijalanjoen valuma-alueen (35.126) pinta-ala on 68 km² ja sen ainoa järvi on ollut Raijalanjärvi, joka on kuivatettu pelloksi. Kuivatuksen yhteydessä joen uoma siirrettiin kiertämään Raijalanjärven entistä rantaa.
• Ala-Kauvatsan joki (81 km oikealta) laskee Kokemäenjoen Kyttälänhaaraan Kokemäen ja Huittisten rajalla ja se on Kauvatsanjoen valuma-alueen (35.15) laskujoki. Kauvatsanjoen valuma-alueen (35.15) pinta-ala on 813 km² ja siihen kuuluu yli 100 järveä.
• Loimijoki (86 km vasemmalta) laskee Kokemäenjokeen Huittisten Lauhassa ja se on Loimijoen valuma-alueen (35.9) laskujoki. Valuma-alueen pinta-ala on 1388 km² ja siihen kuuluu yli 180 järveä.
• Sammunjoki (88 km vasemmalta) laskee Kokemäenjokeen Huittisten Sammussa. Sammunjoen valuma-alueen (35.18) pinta-ala on 294 km² ja siihen kuuluu seuraavat 9 järveä: Ruokojärvi, Sammakkajärvi, Lailujärvi, Pikku Murtojärvi, Murtojärvi, Iso-Kuovanen, Vihdanlammi, Hanhijärvi ja Houhajärvi.
• Ripo-oja (89 km vasemmalta) Karhiniemen alueella laskee jokeen Karhiniemen sillaan alapuolella. Ojan valuma-alueen pinta-ala on 19 km².
• Riitaniitunoja (94 km oikealta) Karhiniemen alueella laskee Kokemäenjokeen Sastamalan Keikyässä Villilän alapuolella. Ojan valuma-alue on 14 km² suuruinen.
• Malvaanoja (99 km oikealta) Karhiniemen alueella laskee Kokemäenjokeen Sastamalan Keikyässä Äetsän voimalaitoksen alapuolella. Ojan valuma-alue on 11 km² suuruinen ja jossa on Lamminjärvi.
• Äetsän voimalaitos (99 km) katkaisee joen vapaan virtauksen. Se on Karhiniemen alueen (35.122) ylärajana ja Keikyän alueen (35.123) alarajana.
• Kanalanoja (101 km vasemmalta) Keikyän alueella laskee Keilyässä Peulan vastarannalla voimalaitoksen yläpuolelle. Valuma-alueen, jonka pinta-ala on 14 km², sijaitsee Lammijärvi. Järvellä ei ole laskuojaa.
• Luojoki (103 km oikealta) on 9 kilometriä pitkä ja sen kautta laskevat Tyrisevän ja Kivijärven vedet Äetsän yläpuolelle. Luojoen valuma-alueen (35.124) pinta-ala on 24 km².
• Kilpijoki (103 km vasemmalta), joka on 6 kilometriä pitkä, laskee Kokemäenjokeen Keikyän alueella Luojokea vastapäätä. Sen valuma-alueen pinta-ala on 16 km².
• Kikkelänjoki (107 km oikealta) on 7 kilometriä pitkä ja se laskee Kokemäenjokeen Kiikassa. Kikkelänjoen valuma-alueen (35.125) pinta-ala on 56 km² ja siihen kuuluvat Kiimajärvi, Lamminjärvi, Kaitajärvi, Syväjärvi ja Kortejärvi.
• Tyrvään voimalaitos (112 km) sijaitsee Kokemäenjoen alkupäässä Liekoveden luusuassa. Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) alkaa tästä.

Kuloveden alue

Osa-alueet

Kuloveden alue alkaa Melon voimalaitoksesta, sivuaa Saikkalanjoen ja Sarkolanjoen suusta ja päättyy Tyrvään voimalaitokseen. Alueen vedet laskevat Kuloveteen ja siitä edelleen Rautaveteen.

Tällä osuudella Kuloveden alue jakautuu kolmannen jakovaiheen osa-alueisiin tai siihen laskee ensimmäisen ja toisen jakovaiheen osa-alueita seuraavasti:

• Kuloveden alueen (35.12) järvireitin lähivaluma-alueet:
  • Rautaveden alue (35.131)
  • Kuloveden lähialue (35.132)

• Kuloveden alueen (35.12) järvireittiin laskevia kolmannen jakovaiheen valuma-alueita:
  • Vaunujoen valuma-alue (35.133)
  • Rautajoen valuma-alue (35.134)
  • Heinijärven valuma-alue (35.135)
  • Piimäsjärven valuma-alue (35.136)
  • Ekojoen valuma-alue (35.137)
  • Ylistenjärven valuma-alue (35.138)

• Kuloveden alueen (35.12) järvireittiin laskevia toisen jakovaiheen valuma-alueita:
  • Saikkalanjoen valuma-alue (35.16)
  • Sarkolanjoen valuma-alue (35.17)

• Kuloveden alueen (35.12) järvireittiin laskevia ensimmäisen jakovaiheen valuma-alueita:
  • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5)

Alajuoksulta yläjuoksulle

Rautavesi

Rautaveteen laskee yli 40 järveä. Järveen laskee sen pohjoispuolelta useita jokia tai ojia, joiden latvoilla on järviä. Valuma-alueen pinta-ala ja joen pituus on merkitty sulkuihin.

• Vaunujoki (78 km² ja 18 km) on Vaunujoen valuma-alueen (35.133) laskujoki. Se on jokimainen oja, joka virtaa hitaasti leveänä johtuen Liekoveden vedenpinnan nostosta. Vaunujoen alauoksulla on joesta 3 kilometriä pengerrettyä. Vauninperän suunnalla Lattio-oja laskee Pikku-Lattion, Iso-Lattion ja Himmaan vedet. Myllymaan yläpuolella yhtyy Vaunujokeen puolestaan Humalisjärven laskuoja. Lakkiniemellä jokeen yhtyy kaksi ojaa, joiden yläjuoksulla sijaitsevat viisi järveä. Toinen laskuoja on Valkeajärven ja toinen on Kyynärjärvi, Miekkajärvi, Joutsijärvi ja Tervalammi. Kaukaisin järvi sijaitsee Vaunujoen latvoilla Kotajärvenmaan takana. Siellä sijaitsee pieni Kotajärvi.
• Rautajoki (33 km² ja 12 km) on Rautajoen valuma-alueen (35.134) ja samalla alueensa suurimman järven Pääjärven laskujoki. Heti Pääjärven jälkeen joen alkujuoksulla sen nimi on Pääjärvenoja, keskijuoksulla Kaivolamminoja ja vasta alajuoksulla Rautajoki. Seudun poimutteuneessa kalliossa on paljon pieniä järviä. Iso Haukijärvi ja Pikku Haukijärvi laskevat Rautajokeen yhteistä lasku-uomaa pitkin. Myös pienen Paskolammen vedet purkautuvat samaan ojaan. Hieman ylempänä yhtyy Kaivolammenojaan Kuolemanjärvi. Oja saa nimensä Kaivolammesta, jonka läpi se virtaa. Lammen yläpuolelle eli Pääjärvenojaan laskevat loput järvistä. Poikkelusojaa myöten laskevat Iso-Poikkelus, Pikku-Poikkelus, Saarijärvi, Saarilammi ja Rajalammi. Pääjärvenoja laskee Salosjärven läpi ja sen yläpuolelle yhtyy Mustalammin laskuoja. Ojan lähteenä oleva Pääjärvi dominoi vaikutuksella koko valuma-aluetta.
• Lähes suoraan pohjoisesta laskeva Heinijärvenoja (29 km² ja 12 km) on Heinijärven valuma-alueen (35.135) ja samalla Heinijärven laskuoja. Se on syntynyt kalliorepeämään ja se kerää syvään painanteeseen ympäristönsä valumavedet. Painanteeseen on syntynyt muutama järvi, joista Lamminjärvi on alin. Ylempänä ovat peräkkäin Alinen Heinijärvi ja Heinijärvi. Näiden yläpuolella ovat vielä Hornionjärvi ja Vähäjärvi. Alajuoksulla Lamminjärveen laskee oikealta puolelta Anijärven laskuoja. Vasemmalla puolella on kolme pikkujärveä: Maholammi, Perkojärvi ja Ritarijärvi. Niiden laskuoja etenee metsässä kadoten välillä maan alle. Heinijärveen laskee Valkeajärven, Ylisen Ritajärven ja Alisen Ritajärven yhteinen laskuoja. Kaitajärvi laskee pääojaan Heinjärven yläpuolella, mutta lähellä olevalla Pikkujärvellä ei ole laskuojaa. Horvionjärven yläpuolella yhtyvät pääojaa Hanhijärven ja Paskolammin laskuojat. Valuma-alueen latvavedet saavat alkuunsa Murtosuolta, jonka läpi laskee ylin järvi Laihalammi.
• Karkussa Rautaveden pohjoisosiin laskee pieniä ojia, joista osa on järvien laskuojia. Tällaisia järviä ovat Nohkuanjärvi ja Kakkurilammi, joiden laskuoja on Nohkuanoja. Hourunoja laskee Riippilänjärveen tuoden Kalatonjärven, Hurttionjärven, Potkujärven ja Suolijärven vedet mukanaan. Riippilänjärven laskuoja on Koskenoja, joka laskee Rautaveteen Äijärinlahdessa. Sorvijärvi sijaitsee golfradan sisällä eikä siitä lähde laskuojaa.

Rautaveden etelärantaan laskee vain muutama oja tai joki. Täällä valuma-alueet ovat pieniä ja metsien järvet laskevat Kokemäenjoen yläosan alueelle.

• Pesurinoja (41 km² ja 12 km) Rautaveden alueella (35.131) on Ylistenjärven valuma-alueen laskuoja. Sillä on vähän haaroja ja sen kautta laskee pääasiassa Ylistenjärvi Liekoveteen kulkien Keskistenjärven ja Tapiolanjärven kautta. Kaksi viimeistä ovat samalla luonnonsuojelualueita.
• Uitonoja Rautaveden alueella laskee Ketolan kylän läpi Komeronlahteen Vehmaanniemen itäpuolelle. Se yhtyy Aittomäenojasta, Ahonojasta ja kolmannesta ojasta, jossa on suuri padottu tekolampi.
• Ekojoki (55 km² ja 16 km) virtaa Stormin kylän läpi ennen laskemistaan Evonlahteen Ekon kylässä. Ekojoen valuma-alueella (35.137) on 8 suurempaa järveä ja neljä suurta rikastehiekka-allasta. Ekojoella on 10 kilometrin matkan varrella monta nimeä. Se alkaa Ekojärveltä Ekojärvenkanavana, muuttuu sitten Lamminojaksi, Harjastenojaksi ja Stormin jälkeen Ekojoeksi. Ekojärvenkanavaan yhtyy Herajärven laskuoja ja Lamminaukealla siihen yhtyy neljän järven sivuhaara. Sieltä virtaa Pikku Kiimajärven, Kiimajärven, Pitkäjärven ja Kotojärven vedet. Ojajärven laskuoja yhtyy Harjastenojaan ja ennen Stormia siihen ohjataan rikastealtaiden vesiä. Pieni sivuoja virtaa Varrenlammin läpi ja pieni Korvalammi laskee alempana Ekojokeen.

Kulovesi

Kuloveden lähialue (35.132) tarkoittaa Kuloveden järvialuetta ja siihen välittömästi laskevia ojia ja jokia. Kuloveden lähialueen valuma-alue on pienempi kuin Rautavedellä, joten ojat ovat lyhyempiä ja järviä on vähemmän. Järven pohjoisrantaa laskee kuitenkin laajat Saikkalanjoen valuma-alue (35.16), joka muodostaa Kokemäenjoen alueeseen (35.1) kuuluvan Kokemäen vesistön toisen jakovaiheen osa-alueen, ja Ikaalisten reitti (35.5), joka muodostaa Kokemäenjoen alueeseen (35.1) kuulumattoman Kokemäenjoen vesistön ensimmäisen vaiheen jakoalueen.

Alueen vesistöt luetellaan seuraavassa aloittamalla pohjoisrannan laskuojista lähtien liikkeelle lännestä ja jatkaen tämän jälkeen etelärannan laskuojista. Suluissa on tarvittaessa ilmoitettu ojan valuma-alueen pinta-ala ja ojan pituus.

• Kiuralassa Kuloveden lähialueella (35.132) on pieni Hyyryjärvi, jonka laskuoja ei ylety Kuloveteen asti.
• Saikkalanjoki (259 km² ja 6 km) on Saikkalanjoen valuma-alueen (35.16) laskujoki, joka laskee Kuloveden Piikkilänjärveen Nokialla Siurossa. Valuma-alueella, jonka pinta-ala on 259 km², on yli 40 järveä.
• Piikkilänjärveen Kuloveden lähialueella laskee myös Launiasjärven laskuoja (6 km).
• Siuronkosken kautta laskevat Ikaalisten reitin (3 165 km²) valuma-alueen (35.5) vedet Kuloveteen.
• Ruutana Kuloveden lähialueella laskee Naarlahteen Siuron lähelle.

Etelärannan laskuojat ovat lännestä itään seuraavat:

• Kärppälänjoki (52 km² ja 14 km) on Piimäsjärven valuma-alueen (35.136) laskujoki, joka laskee Kuloveteen Kärppälänlahdessa. Tämän valuma-alueen järviä ovat Alinen Piimäsjärvi, Ylinen Piimäsjärvi, Korvalammi ja Paskolammi.
• Kuloveden lähialueella (35.132) Otajärven vedet laskevat Myllyojan (17 km² ja 6 km) kautta Kutalanvuolteeseen.
• Lanajoki (106 km² ja 10 km) eli Sarkolanjoki on Sarkolanjoen valuma-alueen (35.17) laskujoki. Valuma-aueella on seuraavat 17 järveä: Siukolanjärvi, Murtoonjärvi, Suonojärvi, Kyynäräjärvi, Kaakkolammi, Vahtolammi, Rekujärvi, Kivijärvi, Saarijärvi, Löyttyjärvi, Valkijärvi, Pikku-Hyyhönen, Iso-Hyyhönen, Lampijärvi, Mustajärvi, Ruokojärvi ja Iso Oravajärvi.
• Sarkolanlahteen laskevat Kuloveden lähialueella myös Sanasjärvi, Ylinenjärvi ja Pieni Kakkurijärvi,
• Siuroa vastapäätä Kuloveden lähialueella laskee Iso Kakkurijärvi Miinanlahteen ja Taulajärvi Jutistenlahteen.
• Nokianvirtaan Kuloveden lähialueella laskevat etelästä Teernijärvi ja Kahtalammi yhteistä laskuojaa (6 km² ja 1,5 km) myöten.

Kuloveden alueen kuivatettuja järviä ovat olleet ainakin Vankimusjärvi ja Pohjalanjärvi.

Katso myös

• Kokemäenjoen alueen lasketut järvet
• Eurajoen vesistö

Lähteet

• Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
• OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 5.2.2015.

Viitteet

Kokemäenjoen vesistö (35)

Kokemäenjoen alue (35.1)