Ero sivun ”Immi Hellén” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Aiheesta muualla: Lisätty linkki
lis. Kirjallisuutta
Rivi 1: Rivi 1:
[[Image:Ingeborg Hellén.jpg|thumb|Ingeborg "Immi" Hellén]]
[[Image:Ingeborg Hellén.jpg|thumb|Ingeborg "Immi" Hellén]]
'''Ingeborg''' ('''Immi''') '''Hellén''' ([[18. tammikuuta]] [[1861]] [[Kuorevesi]] – [[20. tammikuuta]] [[1937]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[runoilija]], jonka teoksista tunnetuimpia ovat sanoitukset [[lastenlaulu]]ihin [[Suojelusenkeli (laulu)|Suojelusenkeli]] ("Maan korvessa kulkevi lapsosen tie...") ja [[Pieni nokikolari]] ("Pieni nokipoika vaan..." - suomennos), joululauluun [[Joulukirkkoon]] ("Kello löi jo viisi, lapset herätkää”...) sekä lauluihin Paimenpoika ("Jäi toiset aamulla nukkumaan"...), [[Oravan pesä]] ("Kas, kuusen latvassa oksien alla..."), [[Peipon pesä]] ("Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän"...), Kellot kaikuu ja Mä olen niin pienoinen.
'''Ingeborg''' ('''Immi''') '''Hellén''' ([[14. tammikuuta]] [[1861]] [[Kuorevesi]] – [[20. tammikuuta]] [[1937]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[runoilija]], jonka teoksista tunnetuimpia ovat sanoitukset [[lastenlaulu]]ihin ''[[Suojelusenkeli (laulu)|Suojelusenkeli]]'' (”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”) ja ''[[Pieni nokikolari]]'' (”Pieni nokipoika vaan... suomennos), joululauluun ''[[Joulukirkkoon]]'' (”Kello löi jo viisi, lapset herätkää”) sekä lauluihin ''Paimenpoika'' ("Jäi toiset aamulla nukkumaan"...), ''[[Oravan pesä]]'' (”Kas, kuusen latvassa oksien alla”), ''[[Peipon pesä]]'' (”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”), ''Kellot kaikuu'' ja ''Mä olen niin pienoinen''.


Koulutukseltaan ja kutsumukseltaan Immi Hellén oli [[kansakoulu]]nopettaja. Hän kävi [[Tampere]]en ruotsalaisen tyttökoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi [[Jyväskylän seminaari]]sta vuonna 1884. Tämän jälkeen hän toimi opettajana, aluksi [[Vaasa]]ssa ja vuosina 1885–1927 Helsingissä Lapinlahden kansakoulussa. Hän toimi myös eläinsuojeluyhdistyksessä ja [[raittiusliike|raittiusliikkeessä]]. Nämä arvot heijastuvat myös Hellénin runoissa ja lauluissa.<ref>[http://www.museo24.fi/adminFrame.php?action=INavigation::viewArticle%2810732%29 Immi Hellen opettajana]. Museo24. Jämsä. Viitattu 22.2.2014.</ref>
Koulutukseltaan ja kutsumukseltaan Immi Hellén oli [[kansakoulu]]nopettaja. Hän kävi [[Tampere]]en ruotsalaisen tyttökoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi [[Jyväskylän seminaari]]sta vuonna 1884. Tämän jälkeen hän toimi opettajana, aluksi [[Vaasa]]ssa ja vuosina 1885–1927 Helsingissä Lapinlahden kansakoulussa. Hän toimi myös eläinsuojeluyhdistyksessä ja [[raittiusliike|raittiusliikkeessä]]. Nämä arvot heijastuvat myös Hellénin runoissa ja lauluissa.<ref>[http://www.museo24.fi/adminFrame.php?action=INavigation::viewArticle%2810732%29 Immi Hellen opettajana.] Museo24. Jämsä. Viitattu 22.2.2014.</ref>


Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.jyu.fi/tdk/museo/naisoppilaat/immihellen.htm | Nimeke=Immi (Ingeborg) Hellén, seminaarin uranuurtajanaisia | Julkaisija=Jyväskylän yliopiston museo | Viitattu=27.7.2011}}</ref> Kuorevedellä on järjestetty kolme kertaa runoilija Immi Hellénin nimeä kantava lastenrunojen kirjoituskilpailu. Ensimmäinen 1998, jolloin osallistujia oli 667 ja runoja yli 4000. Seuraavat runokilpailut järjestettiin 2001 ja 2004.<ref>[http://www.museo24.fi/adminFrame.php?action=INavigation::viewArticle%2810737%29 Immi Hellenin perintö]. Museo24. Jämsä. Viitattu 22.2.2014.</ref>
Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.jyu.fi/tdk/museo/naisoppilaat/immihellen.htm | Nimeke=Immi (Ingeborg) Hellén, seminaarin uranuurtajanaisia | Julkaisija=Jyväskylän yliopiston museo | Viitattu=27.7.2011}}</ref> Kuorevedellä on järjestetty kolme kertaa runoilija Immi Hellénin nimeä kantava lastenrunojen kirjoituskilpailu — ensimmäinen 1998, jolloin osallistujia oli 667 ja runoja yli 4000. Seuraavat runokilpailut järjestettiin 2001 ja 2004.<ref>[http://www.museo24.fi/adminFrame.php?action=INavigation::viewArticle%2810737%29 Immi Hellenin perintö.] Museo24. Jämsä. Viitattu 22.2.2014.</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

==Kirjallisuutta==
*{{Kirjaviite | Tekijä=Alanko, Anna-Liisa | Nimeke = Kotiveräjältä maailman turuille: Kansalliset kasvatusaatteet Immi Hellénin runoissa | Vuosi = 1997 | Julkaisupaikka = Joensuu | Julkaisija = Joensuun yliopisto | Isbn = 951-70849-3-5 | Selite=Diss. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja, 35 | Tunniste={{ISSN|0781-0334}} }}
* {{Kansallisbiografia | id=4590 | nimi=Hellén, Immi (1861–1937) | tekijä=Alanko, Anna-Liisa | ajankohta=20.7.2016 | osa=3 | sivu=729–730 }}
* ''Jyväskylän seminaari 1863–1937'' (matrikkeli). Valistus 1937.


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Wikiaineisto}}
{{Wikiaineisto}}
* Vapaasti ladattavia Immi Hellénin e-kirjoja [https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a48342 Project Gutenbergiltä]
* Vapaasti ladattavia Immi Hellénin e-kirjoja [http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a48342 Project Gutenbergissä.]
* [http://www.jamsa.fi/kirjasto/hellen-esittely.html Hellénistä Jämsän kirjaston sivuilla]
* [http://www.jamsa.fi/kirjasto/hellen-esittely.html Hellénistä Jämsän kirjaston sivuilla.]
* [http://www.jyu.fi/tdk/museo/naisoppilaat/immihellen.htm Hellénistä Jyväskylän yliopiston museon sivuilla]
* [http://www.jyu.fi/tdk/museo/naisoppilaat/immihellen.htm Hellénistä Jyväskylän yliopiston museon sivuilla.]
* [http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175994119249 Immi Hellén Kirjasampo.fi:ssä]
* [http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175994119249 Immi Hellén.] Kirjasampo.
* ''Jyväskylän seminaari 1863–1937'' (matrikkeli), Valistus 1937


{{Tynkä/Kirjailija}}
{{Tynkä/Kirjailija}}

Versio 9. helmikuuta 2018 kello 20.08

Ingeborg "Immi" Hellén

Ingeborg (Immi) Hellén (14. tammikuuta 1861 Kuorevesi20. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen runoilija, jonka teoksista tunnetuimpia ovat sanoitukset lastenlauluihin Suojelusenkeli (”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”) ja Pieni nokikolari (”Pieni nokipoika vaan...” — suomennos), joululauluun Joulukirkkoon (”Kello löi jo viisi, lapset herätkää”) sekä lauluihin Paimenpoika ("Jäi toiset aamulla nukkumaan"...), Oravan pesä (”Kas, kuusen latvassa oksien alla”), Peipon pesä (”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”), Kellot kaikuu ja Mä olen niin pienoinen.

Koulutukseltaan ja kutsumukseltaan Immi Hellén oli kansakoulunopettaja. Hän kävi Tampereen ruotsalaisen tyttökoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1884. Tämän jälkeen hän toimi opettajana, aluksi Vaasassa ja vuosina 1885–1927 Helsingissä Lapinlahden kansakoulussa. Hän toimi myös eläinsuojeluyhdistyksessä ja raittiusliikkeessä. Nämä arvot heijastuvat myös Hellénin runoissa ja lauluissa.[1]

Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä.[2] Kuorevedellä on järjestetty kolme kertaa runoilija Immi Hellénin nimeä kantava lastenrunojen kirjoituskilpailu — ensimmäinen 1998, jolloin osallistujia oli 667 ja runoja yli 4000. Seuraavat runokilpailut järjestettiin 2001 ja 2004.[3]

Lähteet

  1. Immi Hellen opettajana. Museo24. Jämsä. Viitattu 22.2.2014.
  2. Immi (Ingeborg) Hellén, seminaarin uranuurtajanaisia Jyväskylän yliopiston museo. Viitattu 27.7.2011.
  3. Immi Hellenin perintö. Museo24. Jämsä. Viitattu 22.2.2014.

Kirjallisuutta

  • Alanko, Anna-Liisa: Kotiveräjältä maailman turuille: Kansalliset kasvatusaatteet Immi Hellénin runoissa. Diss. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja, 35. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1997. ISSN 0781-0334. ISBN 951-70849-3-5.
  • Alanko, Anna-Liisa: ”Hellén, Immi (1861–1937)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 729–730. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.
  • Jyväskylän seminaari 1863–1937 (matrikkeli). Valistus 1937.

Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.