Ero sivun ”Abessiivi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p malline loppuun, koska käsittelee sijamuotoja yleisesti eikä suomen kielen sijamuotoja
Abessiivimuotojen luokittelua käytön perusteella
Rivi 15: Rivi 15:
* huole'''ti'''
* huole'''ti'''
* ääne'''ti'''
* ääne'''ti'''

==== Abessiivi nominien yhteydessä ====


Abessiivin käyttö on paljolti jäänyt muutamiin sanontoihin "fossiiliksi": ''hatutta'' päin, ''kengittä'', ''vaikeuksitta'', ''erotuksetta'', ''muitta mutkitta, pitemmittä puheitta, syyttä suotta.'' Joka ''syyttä'' suuttuu, se ''lahjatta'' leppyy. Joka ''kuritta'' kasvaa, se ''kunniatta'' kuolee. Muutoin sen asemesta käytetään yleensä [[prepositio]]ta ''ilman'' ja [[partitiivi]]a, esimerkiksi ''ilman rahaa'' = ''rahatta''. Eräissä murteissa ''ilman'' -sanaa kuitenkin käytetään abessiivin yhteydessä vahvistussanana: ''ilman rahatta'', mitä yleiskielessä pidetään virheenä.
Abessiivin käyttö on paljolti jäänyt muutamiin sanontoihin "fossiiliksi": ''hatutta'' päin, ''kengittä'', ''vaikeuksitta'', ''erotuksetta'', ''muitta mutkitta, pitemmittä puheitta, syyttä suotta.'' Joka ''syyttä'' suuttuu, se ''lahjatta'' leppyy. Joka ''kuritta'' kasvaa, se ''kunniatta'' kuolee. Muutoin sen asemesta käytetään yleensä [[prepositio]]ta ''ilman'' ja [[partitiivi]]a, esimerkiksi ''ilman rahaa'' = ''rahatta''. Eräissä murteissa ''ilman'' -sanaa kuitenkin käytetään abessiivin yhteydessä vahvistussanana: ''ilman rahatta'', mitä yleiskielessä pidetään virheenä.


Tavallisimpia abessiivimuotoisten nominien merkitysryhmiä ovat seuraavat:<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Vihervalli, Auroora | Otsikko = Pidemmittä puheitta – abessiivi | Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2017 | Vuosikerta = 50 | Numero = 4 | Sivut = 21–23 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Selite = Kielenhuollon tiedotuslehti}}</ref>
[[Verbi]]en kolmannen [[infinitiivi]]n abessiivi sitä vastoin on erittäin yleinen nykykielessäkin:
* tunnesana-abessiivit, jotka voivat kuvata kirjoittajan asennetta lauseen informaatioon: ''huoletta, surutta''
* syyabessiivit: ''syyttä suotta, aiheetta, perusteetta''
* korvaukseen viittaavat abessiivit: ''veloituksetta, maksutta, palkatta, korvauksetta, vastikkeetta''
* sujuvuusabessiivit: ''ongelmitta, vaivatta, vaikeuksitta, keskeytyksittä, esteettä, virheettä, häiriöttä, tuloksetta''
* selviytymisabessiivit, jotka arvioivat tapahtuman tulosta: ''vauriotta, vahingotta, naarmuitta, rangaistuksetta''
* vahvikeabessiivit: ''kiistatta, ehdoitta, varauksetta, poikkeuksetta''


==== Abessiivi verbien yhteydessä ====

[[Verbi]]en kolmannen [[infinitiivi]]n abessiivi on erittäin yleinen nykykielessäkin:
Sieni on ''keittämättä'' myrkyllinen. Varas hiipi sisään kenenkään ''huomaamatta''.
Sieni on ''keittämättä'' myrkyllinen. Varas hiipi sisään kenenkään ''huomaamatta''.


Rivi 27: Rivi 38:
=== Viro ===
=== Viro ===
Virossa abessiivin pääte on -ta. Virossa hyväksytään edelleen preposition käyttö abessiivin kanssa.{{lähde}} Suomen ''ilman''-prepositiota vastaa ''ilma''. Virossa voidaan sanoa ja kirjoittaa vaikkapa ''siilita'' mutta myös ''ilma siilita.'' Virossa ei ole vokaalisointua, joten abessiivin pääte on -''ta'' eikä ''tä'', vaikka sanassa olisikin ä, ö tai ü.
Virossa abessiivin pääte on -ta. Virossa hyväksytään edelleen preposition käyttö abessiivin kanssa.{{lähde}} Suomen ''ilman''-prepositiota vastaa ''ilma''. Virossa voidaan sanoa ja kirjoittaa vaikkapa ''siilita'' mutta myös ''ilma siilita.'' Virossa ei ole vokaalisointua, joten abessiivin pääte on -''ta'' eikä ''tä'', vaikka sanassa olisikin ä, ö tai ü.

== Lähteet ==
{{Viitteet}}


{{Sijamuodot}}
{{Sijamuodot}}

Versio 8. helmikuuta 2018 kello 10.03

Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.

Abessiivi eri kielissä

Suomi

Suomessa abessiivia käytetään puhekielessä murrealueesta riippuen niukasti tai ei ollenkaan, eikä kirjakielessäkään kovin runsaasti. Poikkeuksena verbien ma-infinitiivimuodot (tekemättä), joiden kanssa abessiivia käytetään edelleen produktiivisesti uusienkin verbien kanssa tarkoittamaan tekemättömyyttä. Yleiskielessä abessiivin sijapääte on -tta tai -ttä vokaalisoinnun mukaisesti. Esimerkkejä:

  • rahatta
  • näöttä
  • selittelettä

Joissakin murteissa abessiivin pääte on kuitenkin -ti, mitä eräissä vakiintuneissa yhteyksissä käytetään yleiskielessäkin:

  • huoleti
  • ääneti

Abessiivi nominien yhteydessä

Abessiivin käyttö on paljolti jäänyt muutamiin sanontoihin "fossiiliksi": hatutta päin, kengittä, vaikeuksitta, erotuksetta, muitta mutkitta, pitemmittä puheitta, syyttä suotta. Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Muutoin sen asemesta käytetään yleensä prepositiota ilman ja partitiivia, esimerkiksi ilman rahaa = rahatta. Eräissä murteissa ilman -sanaa kuitenkin käytetään abessiivin yhteydessä vahvistussanana: ilman rahatta, mitä yleiskielessä pidetään virheenä.

Tavallisimpia abessiivimuotoisten nominien merkitysryhmiä ovat seuraavat:[1]

  • tunnesana-abessiivit, jotka voivat kuvata kirjoittajan asennetta lauseen informaatioon: huoletta, surutta
  • syyabessiivit: syyttä suotta, aiheetta, perusteetta
  • korvaukseen viittaavat abessiivit: veloituksetta, maksutta, palkatta, korvauksetta, vastikkeetta
  • sujuvuusabessiivit: ongelmitta, vaivatta, vaikeuksitta, keskeytyksittä, esteettä, virheettä, häiriöttä, tuloksetta
  • selviytymisabessiivit, jotka arvioivat tapahtuman tulosta: vauriotta, vahingotta, naarmuitta, rangaistuksetta
  • vahvikeabessiivit: kiistatta, ehdoitta, varauksetta, poikkeuksetta

Abessiivi verbien yhteydessä

Verbien kolmannen infinitiivin abessiivi on erittäin yleinen nykykielessäkin: Sieni on keittämättä myrkyllinen. Varas hiipi sisään kenenkään huomaamatta.

Näistäkin osa on kiteytynyt sanonnoiksi: epäilemättä, säälimättä, hinnasta tinkimättä, äkkiarvaamatta, lukuun ottamatta, riippumatta siitä, siitä huolimatta.

Viro

Virossa abessiivin pääte on -ta. Virossa hyväksytään edelleen preposition käyttö abessiivin kanssa.lähde? Suomen ilman-prepositiota vastaa ilma. Virossa voidaan sanoa ja kirjoittaa vaikkapa siilita mutta myös ilma siilita. Virossa ei ole vokaalisointua, joten abessiivin pääte on -ta eikä , vaikka sanassa olisikin ä, ö tai ü.

Lähteet

  1. Vihervalli, Auroora: Pidemmittä puheitta – abessiivi. (Kielenhuollon tiedotuslehti) Kielikello, 2017, 50. vsk, nro 4, s. 21–23. Kotimaisten kielten keskus.