Ero sivun ”Abessiivi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p malline loppuun, koska käsittelee sijamuotoja yleisesti eikä suomen kielen sijamuotoja |
Abessiivimuotojen luokittelua käytön perusteella |
||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
* huole'''ti''' |
* huole'''ti''' |
||
* ääne'''ti''' |
* ääne'''ti''' |
||
==== Abessiivi nominien yhteydessä ==== |
|||
Abessiivin käyttö on paljolti jäänyt muutamiin sanontoihin "fossiiliksi": ''hatutta'' päin, ''kengittä'', ''vaikeuksitta'', ''erotuksetta'', ''muitta mutkitta, pitemmittä puheitta, syyttä suotta.'' Joka ''syyttä'' suuttuu, se ''lahjatta'' leppyy. Joka ''kuritta'' kasvaa, se ''kunniatta'' kuolee. Muutoin sen asemesta käytetään yleensä [[prepositio]]ta ''ilman'' ja [[partitiivi]]a, esimerkiksi ''ilman rahaa'' = ''rahatta''. Eräissä murteissa ''ilman'' -sanaa kuitenkin käytetään abessiivin yhteydessä vahvistussanana: ''ilman rahatta'', mitä yleiskielessä pidetään virheenä. |
Abessiivin käyttö on paljolti jäänyt muutamiin sanontoihin "fossiiliksi": ''hatutta'' päin, ''kengittä'', ''vaikeuksitta'', ''erotuksetta'', ''muitta mutkitta, pitemmittä puheitta, syyttä suotta.'' Joka ''syyttä'' suuttuu, se ''lahjatta'' leppyy. Joka ''kuritta'' kasvaa, se ''kunniatta'' kuolee. Muutoin sen asemesta käytetään yleensä [[prepositio]]ta ''ilman'' ja [[partitiivi]]a, esimerkiksi ''ilman rahaa'' = ''rahatta''. Eräissä murteissa ''ilman'' -sanaa kuitenkin käytetään abessiivin yhteydessä vahvistussanana: ''ilman rahatta'', mitä yleiskielessä pidetään virheenä. |
||
Tavallisimpia abessiivimuotoisten nominien merkitysryhmiä ovat seuraavat:<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Vihervalli, Auroora | Otsikko = Pidemmittä puheitta – abessiivi | Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2017 | Vuosikerta = 50 | Numero = 4 | Sivut = 21–23 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Selite = Kielenhuollon tiedotuslehti}}</ref> |
|||
⚫ | |||
* tunnesana-abessiivit, jotka voivat kuvata kirjoittajan asennetta lauseen informaatioon: ''huoletta, surutta'' |
|||
* syyabessiivit: ''syyttä suotta, aiheetta, perusteetta'' |
|||
* korvaukseen viittaavat abessiivit: ''veloituksetta, maksutta, palkatta, korvauksetta, vastikkeetta'' |
|||
* sujuvuusabessiivit: ''ongelmitta, vaivatta, vaikeuksitta, keskeytyksittä, esteettä, virheettä, häiriöttä, tuloksetta'' |
|||
* selviytymisabessiivit, jotka arvioivat tapahtuman tulosta: ''vauriotta, vahingotta, naarmuitta, rangaistuksetta'' |
|||
* vahvikeabessiivit: ''kiistatta, ehdoitta, varauksetta, poikkeuksetta'' |
|||
==== Abessiivi verbien yhteydessä ==== |
|||
⚫ | |||
Sieni on ''keittämättä'' myrkyllinen. Varas hiipi sisään kenenkään ''huomaamatta''. |
Sieni on ''keittämättä'' myrkyllinen. Varas hiipi sisään kenenkään ''huomaamatta''. |
||
Rivi 27: | Rivi 38: | ||
=== Viro === |
=== Viro === |
||
Virossa abessiivin pääte on -ta. Virossa hyväksytään edelleen preposition käyttö abessiivin kanssa.{{lähde}} Suomen ''ilman''-prepositiota vastaa ''ilma''. Virossa voidaan sanoa ja kirjoittaa vaikkapa ''siilita'' mutta myös ''ilma siilita.'' Virossa ei ole vokaalisointua, joten abessiivin pääte on -''ta'' eikä ''tä'', vaikka sanassa olisikin ä, ö tai ü. |
Virossa abessiivin pääte on -ta. Virossa hyväksytään edelleen preposition käyttö abessiivin kanssa.{{lähde}} Suomen ''ilman''-prepositiota vastaa ''ilma''. Virossa voidaan sanoa ja kirjoittaa vaikkapa ''siilita'' mutta myös ''ilma siilita.'' Virossa ei ole vokaalisointua, joten abessiivin pääte on -''ta'' eikä ''tä'', vaikka sanassa olisikin ä, ö tai ü. |
||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{Sijamuodot}} |
{{Sijamuodot}} |
Versio 8. helmikuuta 2018 kello 10.03
Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.
Abessiivi eri kielissä
Suomi
Suomessa abessiivia käytetään puhekielessä murrealueesta riippuen niukasti tai ei ollenkaan, eikä kirjakielessäkään kovin runsaasti. Poikkeuksena verbien ma-infinitiivimuodot (tekemättä), joiden kanssa abessiivia käytetään edelleen produktiivisesti uusienkin verbien kanssa tarkoittamaan tekemättömyyttä. Yleiskielessä abessiivin sijapääte on -tta tai -ttä vokaalisoinnun mukaisesti. Esimerkkejä:
- rahatta
- näöttä
- selittelemättä
Joissakin murteissa abessiivin pääte on kuitenkin -ti, mitä eräissä vakiintuneissa yhteyksissä käytetään yleiskielessäkin:
- huoleti
- ääneti
Abessiivi nominien yhteydessä
Abessiivin käyttö on paljolti jäänyt muutamiin sanontoihin "fossiiliksi": hatutta päin, kengittä, vaikeuksitta, erotuksetta, muitta mutkitta, pitemmittä puheitta, syyttä suotta. Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Muutoin sen asemesta käytetään yleensä prepositiota ilman ja partitiivia, esimerkiksi ilman rahaa = rahatta. Eräissä murteissa ilman -sanaa kuitenkin käytetään abessiivin yhteydessä vahvistussanana: ilman rahatta, mitä yleiskielessä pidetään virheenä.
Tavallisimpia abessiivimuotoisten nominien merkitysryhmiä ovat seuraavat:[1]
- tunnesana-abessiivit, jotka voivat kuvata kirjoittajan asennetta lauseen informaatioon: huoletta, surutta
- syyabessiivit: syyttä suotta, aiheetta, perusteetta
- korvaukseen viittaavat abessiivit: veloituksetta, maksutta, palkatta, korvauksetta, vastikkeetta
- sujuvuusabessiivit: ongelmitta, vaivatta, vaikeuksitta, keskeytyksittä, esteettä, virheettä, häiriöttä, tuloksetta
- selviytymisabessiivit, jotka arvioivat tapahtuman tulosta: vauriotta, vahingotta, naarmuitta, rangaistuksetta
- vahvikeabessiivit: kiistatta, ehdoitta, varauksetta, poikkeuksetta
Abessiivi verbien yhteydessä
Verbien kolmannen infinitiivin abessiivi on erittäin yleinen nykykielessäkin: Sieni on keittämättä myrkyllinen. Varas hiipi sisään kenenkään huomaamatta.
Näistäkin osa on kiteytynyt sanonnoiksi: epäilemättä, säälimättä, hinnasta tinkimättä, äkkiarvaamatta, lukuun ottamatta, riippumatta siitä, siitä huolimatta.
Viro
Virossa abessiivin pääte on -ta. Virossa hyväksytään edelleen preposition käyttö abessiivin kanssa.lähde? Suomen ilman-prepositiota vastaa ilma. Virossa voidaan sanoa ja kirjoittaa vaikkapa siilita mutta myös ilma siilita. Virossa ei ole vokaalisointua, joten abessiivin pääte on -ta eikä tä, vaikka sanassa olisikin ä, ö tai ü.
Lähteet
- ↑ Vihervalli, Auroora: Pidemmittä puheitta – abessiivi. (Kielenhuollon tiedotuslehti) Kielikello, 2017, 50. vsk, nro 4, s. 21–23. Kotimaisten kielten keskus.
abessiivi • ablatiivi • absolutiivi • adessiivi • adverbiaali • akkusatiivi • allatiivi • benefaktiivi • datiivi • delatiivi • distributiivi • eksessiivi • ekvatiivi • elatiivi • ergatiivi • essiivi • finaali • formaali • genetiivi • illatiivi • inessiivi • instruktiivi • instrumentaali • kausaali • kausatiivi • komitatiivi • komparatiivi • latiivi • lokatiivi • modaali • multiplikatiivi • nominatiivi • oppositiivi • partitiivi • prepositionaali • prolatiivi • separatiivi • situatiivi • sosiatiivi • sublatiivi • superessiivi • superlatiivi • temporaali • temporaalinen distributiivi • terminatiivi • translatiivi • vokatiivi