Ero sivun ”Leski” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Lesken taloudellinen turva Suomessa== |
==Lesken taloudellinen turva Suomessa== |
||
Leskellä on [[avio-oikeus]] puolison omaisuuteen, ellei sitä ole [[ |
Leskellä on [[avio-oikeus]] puolison omaisuuteen, ellei sitä ole [[avioehtosopimus|avioehtosopimuksella]] poistettu.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234 Avioliittolaki (234/1929)] 35 §.</ref> Vanhemmassa lainsäädännössä avio-oikeuden nimitys oli ''naimaosa''. Leskellä on oikeuksia [[jäämistöoikeus|jäämistöoikeuden]] perintökaaressa. Leskelle maksetaan [[leskeneläke]]ttä tietyissä tilanteissa. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 30. tammikuuta 2018 kello 13.15
Leski on avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ollut luonnollinen henkilö, jonka puoliso on kuollut liiton voimassa ollessa. Leski on myös siviilisääty.[1] Leskinaiset ovat yleisempiä kuin leskimiehet, koska naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään.
Leskeyteen liittyviä perinteitä
Aviopuolison kuoleman jälkeen leskellä oli suruaika, leskenvuosi, jonka aikana hän suri kuollutta läheistään. Kristinuskon mukaan avioliitto päättyy kuolemaan. Suruaikana uudelleenavioitumista ei katsottu hyvällä entisajanselvennä yhteiskunnassa.lähde?
Lesken taloudellinen turva Suomessa
Leskellä on avio-oikeus puolison omaisuuteen, ellei sitä ole avioehtosopimuksella poistettu.[2] Vanhemmassa lainsäädännössä avio-oikeuden nimitys oli naimaosa. Leskellä on oikeuksia jäämistöoikeuden perintökaaressa. Leskelle maksetaan leskeneläkettä tietyissä tilanteissa.
