Suomen presidentinvaali 1950

Suomen presidentinvaali 1950

1946 ← 15.–16. tammikuuta 1950 → 1956

Ehdokas Juho Kusti Paasikivi Mauno Pekkala Puolue Kokoomuspuolue SKDL Valitsijamiesääniä 171 67

Presidentti ennen vaaleja Juho Kusti Paasikivi Kokoomuspuolue Uusi presidentti Juho Kusti Paasikivi Kokoomuspuolue

Suomen presidentinvaalin 1950 voitti tasavallan presidenttinä vuodesta 1946 alkaen toiminut kokoomuspuolueen J. K. Paasikivi. Paasikiveä tukivat lisäksi muun muassa RKP, edistyspuolue ja SDP. Valitsijamiesten vaalit käytiin 15.–16. tammikuuta ja presidentti valittiin 15. helmikuuta. Edelliset normaalissa järjestyksessä pidetyt presidentinvaalit olivat olleet vuonna 1937.

Ennen vaalia oli kaavailtu myös J. K. Paasikiven virkakauden jatkamista poikkeuslailla, mihin Paasikivi oli itsekin halukas. Hanketta ajoivat etenkin SDP ja Kokoomus. Puolueiden väliset neuvottelut poikkeuslaista etenivät lopulta niin pitkälle, että Paasikiven jatkovalintaan tarvittavasta 5/6 enemmistöstä puuttui vain viisi kansanedustajaa. Kun tähän ei kuitenkaan päästy, poikkeuslaki haudattiin. Paasikivelle lähettämässään kirjeessä presidentti K. J. Ståhlberg tuomitsi poikkeuslain jyrkin sanoin: "Jos Suomen kansa ei jaksa eikä viitsi kerran kuudessa vuodessa valita itselleen valtionpäämiestä, ei se toden totta ansaitse itsenäistä kansanvaltaista valtiota." Aivan vuoden 1949 lopulla Neuvostoliiton kirjailijaliiton lehti Literaturnaja gazeta hyökkäsi Paasikiven ehdokkuutta vastaan, millä ei kuitenkaan ollut vaikutusta vaaliin. Vuoden 1949 viimeisenä päivänä Neuvostoliiton apulaisulkoministeri Andrei Gromyko jätti Suomen Moskovan-suurlähettiläälle Cay Sundströmille nootin, jossa väitettiin Suomen piilottelevan yli kolmeasataa Neuvostoliiton saksalaista, sotarikollisiksi katsottua henkilöä.

SDP ei nimennyt vaaleihin omaa ehdokasta, mutta antoi ymmärtää tukevansa Paasikiven uudelleenvalintaa. SDP:n vahvimman miehen Väinö Tannerin ollessa syrjässä politiikasta puolueen vetovoimaisin ehdokas olisi ollut pääministeri K.-A. Fagerholm, jolla ei kuitenkaan ollut puoluetta johtaneen ns. asevelisiiven kannatusta, koska nämä katsoivat hänen myötäilleen sodan jälkeen liiaksi kansandemokraatteja. Maalaisliiton ehdokkaana oli eduskunnan puhemies Urho Kekkonen ja SKDL:n pääjohtaja Mauno Pekkala.

Historioitsija Jukka Tarkan mukaan presidentinvaalin tulos oli kolmella tavalla merkittävä: suomalaiset eivät taipuneet Moskovan painostuksen edessä, Paasikivi jatkoi presidenttinä ja Urho Kekkoselle vaali oli kenraaliharjoitus tosikoitosta eli seuraavaa presidentinvaalia varten.

Tulokset

Valitsijamiesten vaalit

Äänestysaktiivisuus oli 63,8 prosenttia, 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä valitsijamiesten vaaleissa 1937.

vaaliliitto	puolue	valitsija- miehet	äänet
			lukumäärä	osuus
J. K. Paasikiven kannattajat	A+B+C+D+E+F	107	585 063	37,10%
	A Kansallinen Kokoomuspuolue	68	360 789	22,88%
	B Ruotsalainen Kansanpuolue	23	137 209	8,70%
	C Kansallinen Edistyspuolue	14	75 115	4,76%
	D Itsenäinen Keskiluokka	1	9 152	0,58%
	E Ruotsalainen vapaamielinen puolue	1	2 109	0,13%
	F Pienviljelijäin Puolue		689	0,04%
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue		64	343 828	21,80%
Mauno Pekkalan kannattajat	Suomen Kansan Demokraattinen Liitto	67	338 035	21,43%
Urho Kekkosen kannattajat	Maalaisliitto	62	309 060	19,60%
Muut		--	1 057	0,07%
Yhteensä		300	1 577 043	100%
Lähde: Suomen virallinen tilasto

Valitsijamiesten suorittama vaali

ehdokas	puolue	äänet
J. K. Paasikivi	Kokoomus, RKP, Edistyspuolue, IK, FP ja PP	171
Mauno Pekkala	SKDL	67
Urho Kekkonen	Maalaisliitto	62
Lähde: Tasavallan presidentin kanslia