Ero sivun ”Naantali” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix; kultaranta oli omituisesti väestötietojen keskellä...
Rivi 26: Rivi 26:
| huomautus =
| huomautus =
}}
}}
'''Naantali''' ({{k-sv|Nådendal}}) on [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kaupunki]] [[Suomi|Suomessa]]. Se sijaitsee [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnassa]]. Kunnassa [[väkiluku|asuu]] {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> on sisävesiä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>.
'''Naantali''' ({{k-sv|Nådendal}}) on [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kaupunki]] [[Suomi|Suomessa]]. Se sijaitsee [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnassa]]. Kunnassa [[väkiluku|asuu]] {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> on sisävesiä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>. Kaupungin asukkaista suomenkielisiä on 97,6 % ja ruotsinkielisiä 1,7 %.


Naantalissa sijaitsee [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentin]] kesäasunto [[Kultaranta]]. Kaupungin asukkaista suomenkielisiä on 97,6 % ja ruotsinkielisiä 1,7 %.
Naantalissa sijaitsee [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentin]] kesäasunto [[Kultaranta]].


[[Merimasku]], [[Rymättylä]] ja [[Velkua]] liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi ja vaakuna säilyivät ennallaan. Osakuntaliitos 1.1.2011 siirsi Livonsaaren ja Lempisaaren alueet Maskusta Naantaliin. Liitosten jälkeen asukasluvuksi tuli vajaat 20&nbsp;000.<ref>[http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-28,104:2:481774,1:0:0:0:0:0: Kuntaliitos hyväksyttiin valtuustoissa pienin murinoin] (Turun Sanomat 28. elokuuta 2007)</ref> Liitetyt alueet kasvattivat kaupungin pinta-alaa yhteensä noin 50 neliökilometriä, maata alueesta on runsaat 27 km2, loput vesialuetta.
[[Merimasku]], [[Rymättylä]] ja [[Velkua]] liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi ja vaakuna säilyivät ennallaan. Osakuntaliitos 1.1.2011 siirsi Livonsaaren ja Lempisaaren alueet Maskusta Naantaliin. Liitosten jälkeen asukasluvuksi tuli vajaat 20&nbsp;000.<ref>[http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-28,104:2:481774,1:0:0:0:0:0: Kuntaliitos hyväksyttiin valtuustoissa pienin murinoin] (Turun Sanomat 28. elokuuta 2007)</ref> Liitetyt alueet kasvattivat kaupungin pinta-alaa yhteensä noin 50 neliökilometriä, maata alueesta on runsaat 27 km2, loput vesialuetta.

Versio 26. tammikuuta 2018 kello 23.46

Naantali
Nådendal

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°28′05″N, 022°01′35″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 529
Perustettu 1443
Kuntaliitokset Naantalin mlk (1964)
Merimasku (2009)
Velkua (2009)
Rymättylä (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 316,43 km²
234:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 688,24 km²
175:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 312,57 km²
– sisävesi 3,86 km²
– meri 371,81 km²
Väkiluku 19 993
54:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 63,96 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,8 %
– 15–64-v. 58,8 %
– yli 64-v. 26,3 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 95,3 %
ruotsinkielisiä 1,4 %
– muut 3,3 %
Kunnallisvero 6,40 %
300:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 8,0 % (2013) [6]
Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD

16
10
5
5
4
2
1
www.naantali.fi

Naantali (ruots. Nådendal) on kaupunki Suomessa. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 19 993 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 688,24 km2, josta 3,86 km2 on sisävesiä.[1] Väestötiheys on 63,96 asukasta/km2. Kaupungin asukkaista suomenkielisiä on 97,6 % ja ruotsinkielisiä 1,7 %.

Naantalissa sijaitsee tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta.

Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi ja vaakuna säilyivät ennallaan. Osakuntaliitos 1.1.2011 siirsi Livonsaaren ja Lempisaaren alueet Maskusta Naantaliin. Liitosten jälkeen asukasluvuksi tuli vajaat 20 000.[8] Liitetyt alueet kasvattivat kaupungin pinta-alaa yhteensä noin 50 neliökilometriä, maata alueesta on runsaat 27 km2, loput vesialuetta.

Taloustutkimuksen vuoden 2008 kuntien imagotutkimuksen mukaan Naantalilla on kokoluokkansa (Alle 20 000 as.) kunnista paras imago.[9]

Maantiede

Naantalin keskusta on mantereen puolella. Tämän lisäksi Naantaliin kuuluvat Luonnonmaan ja Otavan saaret, pieni osa Livonmaan saaresta sekä suuri määrä pienempiä saaria. Saarten alue on enimmäkseen metsää ja maaseutua, kun taas manner on enimmäkseen taajamaa. Livonmaan puolelle pääsee maateitse vain Maskun kautta.

Naantalin naapurikunnat ovat Parainen, Masku, Raisio, Taivassalo ja Turku.

Naantalista on Turkuun matkaa 16 kilometriä.

Historia

Naantalin kirkko

Naantali on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Se perustettiin keskiajalla birgittalaisluostarin ja sen kaupunkia edelleen hallitsevan kirkon ympärille. Kaupungin perusti kuningas Kristofer Baijerilainen, joka siirsi alun perin Maskun Karinkylään perustetun (1438) luostarin Naantalin kirkon yhteyteen vuonna 1443. Luostarille myönnettiin oikeudet kaupankäyntiin, ja kaupunki alkoi kasvaa sen ympärille. Kaupungista tuli myös merkittävä pyhiinvaellusten kohde. Naantalin vaakunan kirjaimet vg tulevat Karinkylässä sijainneen luostarin synnyinpaikan latinankielisestä nimestä Vallis gratiae (Nådendal, ’Armon laakso’).

Luostari suljettiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen. Tämä merkitsi kaupungille suurta lama-aikaa, jonka aikana kaupunki tunnettiin luostarin perintönä lähinnä kudotuista sukistaan. Lamaa kesti 1700-luvun puoleen väliin saakka. Tällöin kaupunki sai tullipuomin ja tullikamarin.

Kylpylätoiminta Naantalissa alkoi jo 1723 kun Viluluodon terveyslähde avattiin. Toiminta vakiintui kuitenkin vasta 1863 kun kylpylä siirrettiin kaupungin rantaan kirkon alapuolelle. 1868 valmistui edelleen toimiva ravintola Kaivohuone. Vanhan kylpylän toiminta päättyi kysynnän vähetessä 1863. Vuonna 1984 turkulaisten yrittäjien, Ritva ja Pekka Niemen yhtiö Kuntoutusyhtymä Oy rakennutti Kalevanniemelle uuden ja ajanmukaisen kylpylän. Tämä kohotti kaupungin mainetta matkakohteena. Vuonna 1922 Luonnonmaalla sijaitsevasta Kultarannasta tuli tasavallan presidentin kesäasunto.

Kaupungille koitti parempi aika 1950-luvulla, kun kaupungin taloutta hallitsevat raskaan teollisuuden yksiköt perustettiin. Vuonna 1964 kaupungin asukasluku kasvoi huomattavasti, kun Naantali ja väkiluvultaan suurempi Naantalin maalaiskunta yhdistettiin.

Liikenne

S/S Ukkopekka Naantalissa vuonna 2004.

Naantaliin johtava päätie on Armonlaaksontie eli kantatie 40 eli E18. Saaristoon johtava tie on Rymättyläntie eli seututie 189 ja mantereesta erottava silta on Naantalinsalmen silta. Ukko-Pekan silta sen vieressä on kevyelle liikenteelle.

Raision keskustan kautta kulkeva vanha Naantalintie on Turun ja Naantalin välisen tiheän bussiliikenteen pääreitti. Kaupunkiin johtaa myös rautatie Raisiosta, mutta sillä ei ole enää henkilöliikennettä. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama. Naantalista 15 kilometrin säteellä Turussa sijaitsevat Turun lentoasema, kolme rautatieasemaa (satama, päärautatieasema ja Kupittaa) sekä Turun satama.

Kesäisin Turun ja Naantalin väliä liikennöi kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka.[10]

Elinkeinoelämä

Nesteen omistama Naantalin öljynjalostamon satama on osa Naantalin satamaa.

Turismin lisäksi Naantalin merkittävimmät elinkeinot ovat sähkötuotteiden valmistus, öljynjalostus, muu teollisuus ja palvelut. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin tavarasatama. Satamassa on myös Suomen Viljavan Naantalin viljasiilot, Fortumin Naantalin voimalaitos, joka muun muassa tuottaa vesikaukolämpöä Turun alueen asukkaille, Nesteen Naantalin jalostamo ja Exxon Mobilin Naantalin voiteluainetehdas. Luonnonmaalla sijaitsee Turun Korjaustelakka Oy, joka on Pohjois-Euroopan suurin kuivatelakka.

Suurimmat työnantajat ovat Neste, Fortum, Tata Steel Naantali Steel Service Centre, Finnfeeds Finland, Turun Korjaustelakka, Naantalin Kylpylä, Naantalin kaupunki, Muumimaailma, Boyfood ja Terhi Oy. Yritystoimipaikkoja kaupungissa on 936.[11]

Elinkeinorakenne

  • palvelut 59,0 %
  • jalostus 34,4 %
  • alkutuotanto 0,3 %
  • muu tai tuntematon 6,3 %

Kylpylätoiminta

Naantalin kaupungilla on pitkät kylpyläperinteet. Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 1700-luvulla lähdettä käytettiin terveyslähteenä ja lähteelle rakennettiin pieni kaivohuone. Vuonna 1863 Nunnalahdelle rakennetun kylpylän hoitoihin kuului mm. Viluluodon 'ihmeitä tekevän' terveysveden juonti ja savihoidot. Myöhemmin kylpylätoiminta tyrehtyi, kunnes se herätettiin jälleen henkiin 1984, kun Naantalin Kylpylä perustettiin.

Urheilu

Naantalin tunnetuimmat urheiluseurat ovat Naantalin Löyly (lajeina maastohiihto ja yleisurheilu) sekä VG-62 (lajeina jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, ringette, yksinluistelu ja muodostelmaluistelu). Näiden seurojen toiminta keskittyy Kuparivuoren mäelle, jossa sijaitsee yleisurheilukenttä ja kaksi jäähallia, vuonna 2002 avattu 500-katsomopaikkainen Aurinkoareena ja 1986 avattu Kuparivuori-halli[12]. Koripallossa Naantalia edustaa Naantalin Koripalloilijat (NaKo).

Golf

Naantalissa on kaksi golfkenttää. Vuonna 2006 avattiin Aurinko Golf Venkaan ja 2007 Kultaranta Golf Luonnonmaalle. Molemmilla kentillä on täysimittainen 18-reikäinen golfkenttä; Aurinko Golf:issa on lisäksi tasoituskelpoinen 9 reiän kenttä ja Kultaranta Golf:issa par 3- ja par 2-kentät. Molemmilta kentiltä löytyy myös klubitalo palveluineen.

Salibandy

Jääkiekon ja jalkapallon jälkeen harrastajamäärältään Suomen kolmanneksi suurin laji, salibandy, on myös Naantalissa vahvasti edustettuna. Naantalin salibandyseura on SB Naantali. Joukkueita on naisissa, miehissä ja junioreissa.

Lentopallo

Lentopalloa pelataan miehissä ykkössarjassa, kaksi joukkuetta kolmossarjassa sekä viitossarjassa. Naisissa sarjana on nelossarja. Joukkue on VG-62. Lisäksi kaupungissa on aktiivista lentopallopuulaakitoimintaa, joukkueita siinä on talvella yli kaksikymmentä, kesällä beach-puulaakissa hieman enemmän.

Ringette

Naantalilla on pitkät perinteet ringetessä. Jo Suomen ensimmäisessä ringetteturnauksessa 1980 oli mukana kaksi joukkuetta Naantalista. Nykyään Naantalin VG-62 on SM-sarjan menestynein ringettejoukkue.

Nähtävyydet

Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta Luonnonmaan saarella.
Naantalin vanhaa kaupunkia (2012)
Naantalin vierasvenesatamaa, ja Risto Räppääjä -elokuvista tuttu "Elvi-tädin kioski"
Muumi ja Hemulin talo Muumimaailmassa.
Karvetin kaupunginosa.

Naantalin vanha kaupunki on vanha puutaloalue, joka on nähtävyys jo itsessään. Miljöö on tuttu myös Risto Räppääjä -elokuvista. Meritse kesällä, kahdesti päivässä, yhteyttä Naantalin ja Turun välillä pitää höyrylaiva S/S Ukkopekka.

Kaupungissa on useita tunnettuja matkailunähtävyyksiä. Näitä ovat luostarikirkon lisäksi Kailon saaressa sijaitseva Muumimaailma sekä presidentin kesäasunto Kultaranta. Vilkas venesatama, lukuisat ravintolat ja kahvilat sekä pienet putiikit ja galleriat ovat kaupungin matkailullisia vetovoimatekijöitä.kenen mukaan?

Naantalissa järjestettäviä tapahtumia ovat kesäkuussa järjestettävät Naantalin Musiikkijuhlat (vuosittain lähes 18 000 konserttikävijää) sekä heinäkuussa vietettävä Unikeonpäivä.

Uskonnolliset yhteisöt

Naantalissa toimii kolme evankelisluterilaista seurakuntaa: Naantalin seurakunta[13], Merimaskun seurakunta[14] ja Rymättylän seurakunta[15], jotka kuuluvat Naantalin seurakuntayhtymään[16].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Naantalin helluntaiseurakunta[17].

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Naantalin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 328
1985
  
13 246
1990
  
14 622
1995
  
15 854
2000
  
16 743
2005
  
17 788
2010
  
18 596
2015
  
18 961
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Kaupunginosat ennen kuntaliitosta 2009

Naantali on kaupunkisuunnittelua ja tilastointia varten jaettu 21 kaupunginosaan, joista 12 sijaitsee mantereella ja loput Luonnonmaalla. Mannerpuolella asuu 12 207 asukasta. Kaupunginosat ja asukasluvut:


Ympäristö ja luonto

Naantalin edustan merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jossa erikokoiset salmet, selät ja saaret vaihtelevat. Turun-Naantalin edustan merialueen tilaa on systemaattisesti tarkkailtu 1960-luvun lopulta lähtien.[19]

Naantalin merkittävin luontokohde on valtakunnallisesti arvokas luonnonsuojelualue, Tamminiemen luonnonsuojelualue, josta suurin osa on jalopuuvaltaista kuivaa lehtometsää.

Naantalin keskustasta kilometri itään sijaitsee Luolalanjärvi, joka on suosittu lintuvesi.

Naantalin lounaisosissa sijaitsee Pakinaisten saaristo, joka on 571 hehtaarin kokoinen, saaristoinen Natura 2000- ja luonnonsuojelualue. Naantalin keskiosissa Merimaskussa sijaitsee noin 11 hehtaarin kokoinen Villivuoren luonnonsuojelualue joka on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty maakunnallisesti arvokkaana suojelukohteena luonnontieteellisin ja maisemallisin perustein. Villivuorella pesii uhanalainen kangaskiuru.

Luonnonmaan saaren länsirannalla sijaitsee Naantalin ainoa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Se on vanha ja kookas mänty, joka on maakunnallisesti arvokas luontokohde ja esitetty Turun seudun maakuntakaavassa.[20]

Naantalin kaupungin nimikkokasvi on humala ja nimikkolintu on leppälintu.

Ystävyyskaupungit

[21]

Kuuluisia naantalilaisia

Tilastoja

Naantalin kirkko ja ranta 1920-luvulla.

Ikärakenne:

  • 0-14 v. 18,2 %
  • 15-24 v. 11,2 %
  • 25-44 v. 25,1 %
  • 45-64 v. 30,1 %
  • yli 64 v. 15,3 %
Naantali nähtynä Muumimaailmasta. Vasemmalla Kailon saareen vievä ponttoonisilta, sen oikealla puolella Naantalin kirkko ja venesatamaa.

Katso myös

Lähteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kuntavaalit 2017, Naantali Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Kuntaliitos hyväksyttiin valtuustoissa pienin murinoin (Turun Sanomat 28. elokuuta 2007)
  9. Lotta Engdahl: Kuntien imagotutkimus 2008 15.12.2008. Taloustutkimus Oy. Viitattu 15.12.2008.
  10. Höyrylaiva SS Ukkopekka ukkopekka.fi. Viitattu 30.3.2008.
  11. Naantalin palveluhakemisto 1.1.2009-. Naantalin kaupunki.
  12. Jäähallit naantali.fi. 13.3.2013. Naantalin kaupunki. Viitattu 14.11.2015.
  13. Naantalin seurakunta Naantalin seurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  14. Merimaskun seurakunta Merimaskun seurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  15. Rymättylän seurakunta Rymättylän seurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  16. Naantalin seurakuntayhtymä Naantalin seurakuntayhtymä. Viitattu 27.1.2012.
  17. Naantalin helluntaiseurakunta Naantalin helluntaiseurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
  19. http://www.naantali.fi/ymparisto_ja_luonto/fi_FI/ymparisto_ja_luonto/
  20. Naantalin Kaupunki: Lausunnot ja muistitukset Naantalin Luonnonmaan, Lapilan ja muiden saarien 7.4.-21.5.2008 nähtävillä olleesta osayleiskaavaehdotuksesta naantali.fi. 1.12.2008. Viitattu 3.3.2009.
  21. Naantali pähkinänkuoressa Naantalin kaupunki. Viitattu 5.3.2009.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Naantali.