Ero sivun ”Jorma Etto” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän Risto hot sir muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Espoo tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
||
| Rivi 93: | Rivi 93: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{Wikisitaatit}} |
{{Wikisitaatit-rivi}} |
||
* [http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/Etto.htm Lappilaisia kirjailijoita: Jorma Etto]. Rovanieman kaupunki |
* [http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/Etto.htm Lappilaisia kirjailijoita: Jorma Etto]. Rovanieman kaupunki |
||
* [http://www.kirjastokaista.fi/jorma_etto_rovaniemen_kirjaston_legendaarinen_johtaja_muistelee/ Jorma Etto, Rovaniemen kirjaston legendaarinen johtaja muistelee.] Kirjastokaista-video |
* [http://www.kirjastokaista.fi/jorma_etto_rovaniemen_kirjaston_legendaarinen_johtaja_muistelee/ Jorma Etto, Rovaniemen kirjaston legendaarinen johtaja muistelee.] Kirjastokaista-video |
||
Versio 26. tammikuuta 2018 kello 07.02
| Jorma Etto | |
|---|---|
 Jorma Etto Helsingin kirjamessuilla 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. lokakuuta 1931 Rovaniemi |
| Kuollut | 15. joulukuuta 2016 (85 vuotta) |
| Ammatti | toimittaja, kirjailija ja kirjastonhoitaja |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jorma Etto (13. lokakuuta 1931 Rovaniemi – 15. joulukuuta 2016[1]) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija sekä kirjastonhoitaja. Koulutukseltaan hän oli yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja näytelmiä. Lisäksi hän on suomentanut lukuisia teoksia, muun muassa James Joycea ja Mark Twainia.
Etto toimi muun muassa Rovaniemen kaupunginkirjaston johtajana vuosina 1961–1984 sekä pohjoissuomalaisen kulttuurilehti Kaltion päätoimittajana 1964–1965.
Parhaiten Etto tunnetaan runostaan ”Suomalainen” (runokokoelmasta Ajastaikaa, 1964), jota presidentti Kekkonen siteerasi uudenvuodenpuheessaan[2] ja Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlassa jäähallissa.[3] Runo alkaa sanoilla:
- ”Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä,
- kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään”...
Tuotanto
Proosa
- Rakkauden oppi. Helsinki: Otava, 1957.
- Väärää rahaa. Helsinki: Otava, 1959.
- Merkkitulia. Hämeenlinna: Karisto, 1961.
- Joulupukin päiväkirja. Hämeenlinna: Karisto, 1963.
- Kirjailijat rakastavat toisiaan. Oulu: Pohjoinen, 1972.
- Potemkin ja muita rakkaustarinoita: Valitut novellit vuosilta 1955–1985. Oulu: Pohjoinen, 1986. ISBN 951-749-048-8.
- Claudia: Henrik E.:n selonteko tehtävästään täällä. Oulu: Pohjoinen, 1992. ISBN 951-749-164-6.
Runokokoelmat
- Elämä on: Epälyyrillisiä runoja. Helsinki: Otava, 1955.
- Ajastaikaa. Porvoo Helsinki: WSOY, 1964.
- & Wayland, Ros: -39°C. Rovaniemi: J. Etto, R. Wayland, 1976. ISBN 951-99083-6-6.
- Kalenterin lehtiä: 52 runoa. Oulu: Pohjoinen, 1983. ISBN 951-9152-49-0.
- Suomalainen ja muut valitut: Runoja vuosilta 1955–1985. Oulu: Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-031-3.
- Madonnan kuva avaruudessa. Oulu: Pohjoinen, 1987. ISBN 951-749-068-2.
- Rullarunoja – Scrollpoems. Helsinki: J. Etto, 1996. ISBN 952-90-7225-2.
- Talvirunot. Kuvitus: Andrew Stevenson. Helsinki: J. Etto, 2001. ISBN 952-91-3227-1.
- Viisi kirjaa runoja. Ntamo, 2014. ISBN 978-952-215-564-1.
Näytelmät
- Helvetin 16 (Oiva Arvolan kanssa, 1968)
- Oksat ja omenat (1969)
- Hyvää iltaa – henki menee: Poromies Heikin seikkailut sota-ajassa (Oiva Arvolan kanssa, 1970)
- Rakkaudesta viis eli Madame B:n asiakkaat (Oiva Arvolan kanssa, 1970)
- Jietaran juustoista (Oiva Arvolan kanssa, 1970)
- Bändi (Kukkaiskansa) (musikaali, 1971)
- Saatanan seitsemäntoista: Kaamos-revyy (Oiva Arvolan kanssa, 1972)
- Häkki (1974)
- Valtias (1975)
- Läskikapina (1980)
Kuunnelmat
- Isännät ja isäntien varjot: Kertomus talonpojan sortumisesta (Pentti Haanpään samannimisen romaanin mukaan, 1973)
Muuta tuotantoa
- Jätkä: Metsien miehet ja heidän työnsä. Valokuvat: Petteri Väisänen. Hämeenlinna: Karisto, 1964.
- Rovaniemi: Napapiirin maa. Valokuvat Matti Poutvaara. Porvoo Helsinki: WS, 1968.
- (toim.): Evakkotaival: Kuvia ja muisteluksia Lapin evakosta 1944–1945. Rovaniemi: Lapin maakuntaliitto, 1975. ISBN 951-99052-6-X.
- Rovaniemi. Valokuvat Matti Saanio. Oulu: Pohjoinen, 1979. ISBN 951-9152-00-8.
- Paikkoja: Tampere, Bergen, Firenze. Valokuvat Petri Nuutinen. Helsinki: Musta Taide, 2003. ISBN 952-9851-50-2.
Muita
- Ihmisen aikaa (runoja ja lauluja, Markku Huhtamon esitys. Ensiesitys Ravintola Kaksi kanaa, myös TV1 1986, sävellykset Matti ja Pirjo Bergström)
- Mielisuosio (TV 1 1987)
- Välitila – the space between (runo- ja kalligrafianäyttely Andrew Stevensonin kanssa 1996)
Muuta
Etolla on nimeään kantava tie (Jorma Eton tie) Rovaniemen keskustassa.[4]
Lähteet
- ↑ Hujanen, Miikka: ”Suomalainen”-runon kirjoittaja Jorma Etto on kuollut Yle Uutiset. 15.12.2016. Viitattu 15.12.2016.
- ↑ Markus Jääskeläisen sivu
- ↑ [1]
- ↑ Google Maps: "Jorma Eton tie, Rovaniemi" maps.google.fi.
Aiheesta muualla
Sitaatteja aiheesta Jorma Etto Wikisitaateissa- Lappilaisia kirjailijoita: Jorma Etto. Rovanieman kaupunki
- Jorma Etto, Rovaniemen kirjaston legendaarinen johtaja muistelee. Kirjastokaista-video
- Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kirjailijat sivusto
- Jorma Etto Kirjasampo.fi:ssä
