Ero sivun ”Nooan arkki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkki kuntoon
Luovuttu ajatuksesta, että arkki olisi ollut oikeasti olemassa.
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Noahs_Ark.jpg|335px|thumb|[[Edward Hicks]]in ([[1780]]–[[1849]]) näkemys Nooan arkista]]
[[Kuva:Noahs_Ark.jpg|335px|thumb|[[Edward Hicks]]in ([[1780]]–[[1849]]) näkemys Nooan arkista]]
'''Nooan arkki''' on [[Raamattu|Raamatun]] [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[vedenpaisumus]]kertomuksessa esiintyvä suuri laiva, jossa eläimet ja ihmiset selvisivät koko maailman kattavasta tulvasta. Kertomus Nooasta löytyy [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|ensimmäisestä Mooseksen kirjasta]], luvuista 6–9.<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 6:1-22}}, {{raamatunpaikka|1. Moos. 7:1-24}}, {{raamatunpaikka|1. Moos. 8:1-22}}, {{raamatunpaikka|1. Moos. 9:1-29}}</ref>
'''Nooan arkki''' on [[Raamattu|Raamatun]] [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[vedenpaisumus]]kertomuksessa esiintyvä suuri laiva, jossa eläimet ja ihmiset kertomuksen mukaan selvisivät koko maailman kattavasta tulvasta. Kertomus Nooasta löytyy [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|ensimmäisestä Mooseksen kirjasta]], luvuista 6–9.<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 6:1-22}}, {{raamatunpaikka|1. Moos. 7:1-24}}, {{raamatunpaikka|1. Moos. 8:1-22}}, {{raamatunpaikka|1. Moos. 9:1-29}}</ref>


Raamatun kertomuksen mukaan [[Jahve|Jumala]] päätti tuhota ja siten puhdistaa ihmiskunnan, koska ihmisten pahuus oli kasvanut liian suureksi. Kuitenkin [[Nooa]] oli ollut Jumalalle kuuliainen, ja siksi Jumala määräsi hänet rakentamaan arkin. Arkin oli määrä pelastaa Nooa perheineen sekä eläimet. Niin sanotun [[pappiskirja]]n mukaan jokaista eläintä tuli kaksi kappaletta,<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 7:8-9}}</ref> paitsi kaloja.{{Lähde}} [[Jahvisti]]-lähteen mukaan puhtaita eläimiä ja lintuja tuli seitsemän paria, ja muita eläimiä kaksi kappaletta.<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 7:2-5}}</ref>
Raamatun kertomuksen mukaan [[Jahve|Jumala]] päätti tuhota ja siten puhdistaa ihmiskunnan, koska ihmisten pahuus oli kasvanut liian suureksi. Kuitenkin [[Nooa]] oli ollut Jumalalle kuuliainen, ja siksi Jumala määräsi hänet rakentamaan arkin. Arkin oli määrä pelastaa Nooa perheineen sekä eläimet. Niin sanotun [[pappiskirja]]n mukaan jokaista eläintä tuli kaksi kappaletta,<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 7:8-9}}</ref> paitsi kaloja.{{Lähde}} [[Jahvisti]]-lähteen mukaan puhtaita eläimiä ja lintuja tuli seitsemän paria, ja muita eläimiä kaksi kappaletta.<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 7:2-5}}</ref>


== Käsitykset tarinan historiallisuudesta ==
== Rakenne ==
Tulvamyyttejä koskeva vertaileva tutkimus käynnistyi 1870-luvulla. Mooseksen kirjassa kerrottu Nooan arkki -tarina perustuu vanhempiin mesopotamialaisiin kertomuksiin. Nykykäsityksen mukaan sen varhaisimmat versiot ovat peräisin [[Vanha-Babylonia|Vanhan Babylonian]] valtakunnan ajalta eli noin 4000 vuoden takaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Y. S. Chen|Nimeke=The Primeval Flood Catastrophe: Origins and Early Development in Mesopotamian Traditions|Vuosi=2013-10|Sivu=1–3|Julkaisija=OUP Oxford|Isbn=9780199676200|Kieli=en|www=https://books.google.fi/books?id=UrZGAgAAQBAJ&printsec=frontcover&redir_esc=y&hl=en#v=onepage&q&f=false|Viitattu=2018-01-19}}</ref>


Vuonna 1675 [[Athanasius Kircher]] yritti todistaa Raamatun kertomuksia kirjaimellisesti tosiksi. Hän esitti laskelmia, joiden mukaan arkki olisi voinut olla riittävän iso kuljettaakseen kaikki hänen tuntemansa eläinlajit. Vuoden 1875 painoksesta alkaen [[Encyclopædia Britannica|Encyclopedia Britannicassa]] ei esitetty enää arviota arkin koosta eikä arkkia pidetty historiallisena faktana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.gutenberg.org/files/34116/34116-h/34116-h.htm#ar112|nimeke=The Project Gutenberg eBook of Encyclopædia Britannica, Volume II Slice V - Arculf to Armour, Philip.|julkaisu=www.gutenberg.org|viitattu=2018-01-19|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Raamattu kertoo arkin olleen pituudeltaan 300, leveydeltään 50, ja korkeudeltaan 30 [[kyynärä]]ä.<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 6:15}}</ref> Kirjoittajien tarkoittamaa arkin kokoa ei voida laskea tarkasti, koska Raamatussa ei ole määritelty kyynärää. Jos koko lasketaan Egyptin kuninkaallisen kyynärän pituudella 0,5241 saadaan kooksi noin 157,2 × 26,2 × 15,7 [[metri]]ä, mikä vastaa Raamatun antamia mittoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kotisivu.lumonetti.fi/esa08/vedenpaisumus/arkin-mitat.html | Nimeke=Nooan arkin mitat}}</ref> Nykyajan laivanrakennusinsinöörit käyttävät tätä samaa pituuden ja leveyden suhdetta (6:1), jolla Nooan arkki rakennettiin. Näin arkin kokonaisvetoisuus oli noin 40&nbsp;000 kuutiometriä. Tällaisen aluksen uppoama on arviolta lähes yhtä suuri kuin 1900-luvulla rakennetun 269-metrisen [[RMS Titanic|Titanicin]] uppoama. Arkkia vahvistettiin sisäpuolelta rakentamalla siihen kaksi välipohjaa, jolloin saatiin kolme kantta ja kaikkiaan noin 8&nbsp;900 neliömetriä pinta-alaa.


== Arkin koko, materiaali ja rakenne Mooseksen kirjassa ==
=== Tsohar ===


Nooaa käskettiin: ”Sinun tulee tehdä arkkiin ''tsohar'' [= katto tai ikkuna].”<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 6:16}}</ref> Ei ole täysin selvää, mikä ''tsohar'' oli tai miten se oli rakennettu. Jotkut tutkijat arvelevat, että se liittyy valoon, joten he kääntävät sen vastineella ”valoaukko” (KR 1938) tai ”akkuna” (Väl, KR 1776). Toiset taas yhdistävät sanan ''tsohar'' myöhäisempään arabialaiseen juureen, joka merkitsee ’(käden)selkää’, ’(eläimen) selkää’ tai ’(laivan) kantta’, ts. maasta tai vedestä poispäin olevaa osaa, ja sen vuoksi he kääntävät sen vastineella ”katto” (KR 1992, AT, RS, JB). Nooaa käskettiin päättämään tämä ''tsohar'' ”kyynärän korkeudelle”.<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 6:16}}</ref>
Arkin muotoa, sen merikelpoisuutta ja kantavuutta spekuloitiin etenkin renessanssiaikana. Kuvauksissa arkin mallina on käytetty usein oman ajan laivoja. Kircher kuvasi arkin kuitenkin laatikoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://worldwideflood.com/general/ark_history.htm|nimeke=WWF: Noah's Ark History|julkaisu=worldwideflood.com|viitattu=2018-01-19}}</ref> Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan arkin olleen pituudeltaan 300, leveydeltään 50, ja korkeudeltaan 30 [[kyynärä]]ä.<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 6:15}}</ref> Kirjoittajien tarkoittamaa arkin kokoa ei voida laskea tarkasti, koska käytetty kyynärä ei ole tiedossa. Nooaa käskettiin myös tekemään arkkiin ''tsohar'' [= katto tai ikkuna].”<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 6:16}}</ref> Ei ole täysin selvää, mikä ''tsohar'' oli tai miten se oli rakennettu. Jotkut tutkijat arvelevat, että se liittyy valoon, joten he kääntävät sen vastineella ”valoaukko” (KR 1938) tai ”akkuna” (Väl, KR 1776). Toiset taas yhdistävät sanan ''tsohar'' myöhäisempään arabialaiseen juureen, joka merkitsee ’(käden)selkää’, ’(eläimen) selkää’ tai ’(laivan) kantta’, ts. maasta tai vedestä poispäin olevaa osaa, ja sen vuoksi he kääntävät sen vastineella ”katto” (KR 1992, AT, RS, JB). Nooaa käskettiin päättämään tämä ''tsohar'' ”kyynärän korkeudelle”.<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 6:16}}</ref> Kertomuksessa Jumala käskee rakentamaan arkin gofer-puusta.<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 6:14}}</ref> Kyseinen sana esiintyy Raamatussa [[Hapax legomenon|vain kerran]], eikä sen merkityksestä ole varmaa tietoa. Sanan on otaksuttu tarkoittavan muun muassa [[sypressi|sypressiä.]]<ref>Jewish Encyclopedia, 1906: GOPHER-WOOD [http://www.jewishencyclopedia.com/articles/6808-gopher-wood]</ref> Suomalaisessa vuoden 1933/38 raamatunkäännöksessä materiaali oli 'honkapuu', vuoden 1992 käännöksessä sypressi.


== Nooan arkin etsintä ==
On siis oletettu, että ''tsoharin'' kautta saatiin riittävästi valoa ja voitiin huolehtia ilmanvaihdosta ja ettei se ollut pelkästään neliökyynärän kokoinen tirkistysreikä vaan sellainen kyynärän korkuinen aukko aivan katon alla, joka kulki kaikkien neljän sivun ympäri ja jonka yhteispinta-ala oli lähes 140 m<sup>2</sup>. Toisaalta katossa on voinut olla hiukan kaltevat puoliskot, jolloin sen alle tai muualle olisi silti voinut jäädä tarpeeksi suuri aukko ilmanvaihtoa varten. James F. Armstrong kirjoitti tästä mahdollisuudesta kirjassa ''Vetus Testamentum'':<ref>Armstrong, James F.: ''Vetus Testamentum''. Leiden 1960, s. 333.</ref> ”Lausetta ’kyynärän korkeudelle sinun tulee päättää se’ on vaikea ymmärtää, jos ṣōhar käännetään joko vastineella ’valo (= ikkuna)’ tai peräti ’(tasa)katto’. Jos kuitenkin oletetaan, että kyseessä oli satulakatto, ’kyynärän korkeudelle’ voi tarkoittaa sitä, että katon harja oli korkeammalla kuin seinien yläreuna. Nykyajan rakennuskäsittein ilmaistuna ’kyynärä’ olisi niiden pystytukien korkeus, joiden varaan harjahirsi asetetaan. – – Edellä esitetyn todistelun mukaan Nooan arkin katossa arvellaan olleen neljän prosentin kaltevuuskulma (1 kyynärän korotus – 25 kyynärää seinästä harjaan), mikä riittää hyvin sadevesien pois virtaamiseen.”
Nooan arkkia on etsitty ja väitetty löydetyn eri paikoista. [[Nooan arkin etsintä|Arkin etsintä]] luetaan nykyään [[Näennäisarkeologia|näennäisarkeologian]] alaan, ja löydöt ovat osoittautuneet luonnonmuodostumiksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Eric H. Cline|Nimeke=Biblical Archaeology: A Very Short Introduction|Vuosi=2009-09-28|Sivu=71–75|Julkaisija=Oxford University Press|Isbn=9780199741076|Kieli=en|www=https://books.google.fi/books?id=zwNIDHSPsSMC&pg=PA72&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false|Viitattu=2018-01-19}}</ref>

=== Gofer-puu ===

Jumalan käskyn mukaan arkki on rakennettava gofer-puusta.<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 6:14}}</ref> Kyseinen sana esiintyy Raamatussa [[Hapax legomenon|vain kerran]], eikä sen merkityksestä ole varmaa tietoa.

Materiaalin on otaksuttu olevan [[sypressi]] sanojen samankaltaisuuden vuoksi. Toinen tulkinta on [[mänty]] (gofrit). Jos tekstien uskotaan olevan vanhempiin assyrialais-babylonialaisiin kertomuksiin perustuvia, tulkinta olisi [[setri]]. Puun sijaan materiaali voi olla [[kaisla]] tai [[papyrus]] (assyrialainen giparu, "ruoko").
On myös mahdollista että sanan alkukirjain on virheen vuoksi muuttunut ja alkuperäinen materiaali oli ''kofer'', joka tarkoittaa pajusta, niinistä tai palmunlehdistä yms. punottua rakennetta, joka piellä tiivistettiin vesitiiviiksi. Tämä oli yleinen alusten rakennusmateriaali alueilla jossa puuta ei ollut saatavilla. <ref>Jewish Encyclopedia, 1906: GOPHER-WOOD [http://www.jewishencyclopedia.com/articles/6808-gopher-wood]</ref>

Vuoden 1933/38 raamatunkäännöksessä materiaali oli 'honkapuu', vuoden 1992 käännöksessä sypressi. Lisäksi Nooan ei käsketty pelkästään tilkitä arkin saumoja, vaan tiivistää se sisältä ja ulkoa maatervalla.

=== Kantavuus ===

Arkin matkustajaluettelo oli varsin vaikuttava. Nooan, hänen vaimonsa, kolmen poikansa ja näiden vaimojen lisäksi mukaan täytyi ottaa elollisia ”kaikenlaisesta lihasta – – kaksi kutakin”. ”Niiden tulee olla koiras ja naaras. Lentävistä luomuksista lajiensa mukaan ja kotieläimistä lajiensa mukaan, kaikista maan liikkuvista eläimistä lajiensa mukaan, tulee sisään luoksesi kaksi kutakin säilyttääksesi ne elossa.” Puhtaita maaeläimiä ja lintuja piti ottaa seitsemän kutakin lajia. Lisäksi täytyi lastata mukaan paljon erilaista ravintoa kaikille noille luomuksille yli vuoden ajaksi.<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 6:18–21}}; {{Raamatunpaikka|1 Moos. 7:2-3}}</ref>

Valittujen eläinten ”lajit” tarkoittivat eläinryhmiä, joilla oli sellaiset Luojan asettamat selvät ja muuttumattomat rajat, joiden puitteissa luomukset pystyvät lisääntymään ”lajiensa mukaan”. Jotkut ovat arvioineet, että nykyään tunnetut sadattuhannet eläinlajit voidaan jakaa verrattain harvoihin kantalajeihin, mm. hevosen ”lajiin” ja lehmän ”lajiin”, pari esimerkkiä mainitaksemme. Rajoja, jotka Jumala oli asettanut ”lajien” mukaan lisääntymiselle, ei saanut eikä voitu ylittää. Tämän vuoksi jotkut tutkijat ovat sanoneet, että jos arkissa olisi ollut vain 43 ”lajia” nisäkkäitä, 74 ”lajia” lintuja ja 10 ”lajia” matelijoita, ne olisivat voineet tuottaa kaikki nykyään tunnetut lajit. Jotkut ovat esittäneet summittaisemman arvion, jonka mukaan 72 ”lajia” nelijalkaisia ja vajaat 200 ”lajia” lintuja olisi riittänyt. Todisteena siitä, että koko nykyisin tunnettu tavattoman vaihteleva eläinmaailma olisi voinut tulla vedenpaisumuksen jälkeen niin harvojen ”lajien” sisällä tapahtuneesta pariutumisesta, on ihmislajin keskuudessa vallitseva loputon vaihtelu: on lyhyitä, pitkiä, lihavia ja laihoja, on hiusten, silmien ja ihon värin lukemattomia muunnoksia, ja silti he kaikki polveutuvat yhdestä ja samasta Nooan perheestä.

Joidenkuiden mielestä nämä arviot saattavat tuntua liian suppeilta, varsinkin kun joidenkin lähteiden, esimerkiksi ''The Encyclopedia Americanan'',<ref>''The Encyclopedia Americana''. 1977. 1. osa, s. 859–873.</ref> mukaan eläinlajeja on runsaat 1&nbsp;300&nbsp;000. Yli 60 prosenttia niistä on kuitenkin hyönteisiä. Näitä lukuja pienentää edelleen se, että 24&nbsp;000 sammakkoeläimestä, matelijasta, linnusta ja nisäkkäästä 10&nbsp;000 on lintuja, 9&nbsp;000 matelijoita ja sammakkoeläimiä, joista monet olisivat voineet säilyä elossa arkin ulkopuolella, ja vain 5&nbsp;000 on nisäkkäitä, ja näistäkin delfiinit ja muut valaat olisivat jääneet arkin ulkopuolelle. Eräät tutkijat arvioivat, että on olemassa vain noin 290 lammasta suurempaa maanisäkäslajia ja noin 1&nbsp;360 rottaa pienempää lajia.<ref>Nelson, B. C.: ''The Deluge Story in Stone'', 1949, s. 156; Rehwinkel, A. M.: ''The Flood in the Light of the Bible, Geology, and Archaeology'', 1957, s. 69.</ref> Vaikka arviot siis perustuisivatkin näihin suuriin lukuihin, kaikkia näitä lajeja edustavat eläinparit olisivat vaivatta mahtuneet arkkiin.

Viisi kuukautta vedenpaisumuksen alkamisen jälkeen ”arkki pysähtyi Araratin vuorille”, jossa kaikki arkissa olevat saattoivat elää vielä joitakin kuukausia. Vuoden ja kymmenen päivän kuluttua vedenpaisumuksen alkamisesta ovi lopulta avattiin jälleen ja kaikki arkissa olleet astuivat maihin.<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 7:11; 8:4, 14}}</ref>

=== Muissa vedenpaisumuskertomuksissa ===

Myös monissa muissa kulttuureissa on samankaltaisia kertomuksia <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nwcreation.net/noahlegends.html#anchor489364 | Nimeke=Flood Stories from Around the World}}</ref>, kuten maailman vanhimmassa [[eepos|eepoksessa]], [[babylonia]]laisessa [[Gilgameš]]issa (jossa rakennelman jokainen sivu on 120 kyynärää eli se on kuutio). Kertomuksia esiintyy maailmassa lähinnä alueilla, joissa on tulvia muutenkin. Näissä kertomuksissa on suuria eroja. Pääsääntöisesti tulvasta pelastaudutaan kertomuksissa kiipeämällä vuorille, rakentamalla muuri ja käyttämällä veneitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talkorigins.org/faqs/flood-myths.html | Nimeke=Flood Legends from Around the World | Julkaisu=Talk Origins}}</ref>

== Durupinarin löytö ==
{{Pääartikkeli|[[Durupinarin löytö]]}}

[[Israel]]in valtion perustamisen aikoihin toukokuussa 1948 Itä-[[Turkki|Turkissa]] tapahtui maanjäristys ja oli suuria rankkasateita. Suuri järistys paljasti Masherin rinteestä [[Doğubeyazıt]]in läheltä [[Durupinarin muodostuma|laivaa muistuttavan muodostuman]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nwcreation.net/noahwyatt.html | Nimeke=Has Noah's Ark Been Discovered? | Julkaisu=Northwest Creation Network}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.csun.edu/~vcgeo005/bogus.html | Tekijä=Collins, Lorence Gene & Fasold, David Franklin | Nimeke=Bogus "Noah's Ark" from Turkey Exposed as a Common Geologic Structure | Julkaisija=Department of Geological Sciences, California State University Northridge}}</ref> Lokakuussa 1959 Turkin ilmavoimat kartoitti aluetta, ja lentäjän ottamia kuvia analysoinut kapteeni Ilhan Durupinar huomasi kuvista sukkulamaisen muodostuman. Se muistuttaa päältä katsoen hämmästyttävästi haaksirikkoutunutta laivaa ja on kooltaan täsmälleen Raamatussa ilmoitettua Nooan arkin kokoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kotisivu.lumonetti.fi/esa08/vedenpaisumus/nooan-arkki.html | Nimeke=Nooan arkki}}</ref> Durupinar oli mukana vuonna 1960 paikalla käyneessä amerikkalaisten [[adventismi|adventististen]] tiedemiesten ja Turkin sotilaiden retkikunnassa, joka muun muassa räjäytti auki osan muodostumaa ja tuli siihen tulokseen että kyse on savi- ja kalliomuodostumasta, joka vain sattumalta muistuttaa laivaa.<ref name="ultra">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.ultra-lehti.com/kirjat/arv-nooan.html| Nimeke= Ultran artikkeli ja kirja-arvostelu| Tekijä = Hiltunen, Juha| Viitattu = 16.2.2013}}</ref>

[[Ronald Wyatt]] ja [[David Fasold]] tutkivat löytöä uudestaan 1970- ja 1980-luvuilla. He kartoittivat aluetta maaperätutkalla ja uskoivat löytäneensä arkin rakenteiden nauloja.<ref name="ultra"/> Käynnin jälkeen Fasold ja Wyatt esittivät erilaisia näkemyksiä siitä millainen arkki oli paikalla ollut, Fasold uskoi arkin olleen tehty pääosin mesopotamialaiseen tapaan kaislasta ja bitumista, ja Wyatt Raamatun mallin mukaan puusta. Paikalla kahdeksan kertaa käyneen kristityn, kreationistin, geofysiikan ja avaruusfysiikan tutkijan [[John Baumgardner]]in vuonna 1996 antaman ilmoituksen mukaan kyse ei ole Nooan arkista, vaan Wyatt on väärentänyt kaikki muodostuman ihmistekoisuutta suoraan tukevat todisteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.tentmaker.org/WAR/BaumgardnerLetter.html| Nimeke= Letter from John Baumgardner| Viitattu = 16.2.2013| Kieli = {{en}}}}</ref>

== Katso myös ==

* [[Gilgameš]]
* [[Nooan arkin etsintä]]
* [[Tulvageologia]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}


== Aiheesta muualla ==

{{Commonscat|Noah's Ark|Nooan arkki}}
*[http://www.nwcreation.net/noahlegends.html#anchor489364 Samankaltainen tarina muissa kulttuureissa] {{en}}
* [http://noanarkki.googlepages.com Nooan Arkki – Mullistava laivalöytö Araratin vuoristossa, Tuominen Seppo]

=== Nooan arkin historiallisuuden puolesta ===

*[http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa1/32.htm Veden varassa]
*[http://www.answersingenesis.org/home/area/faq/noah.asp Noah's Ark – FAQ] {{en}}
*[http://www.answersingenesis.org/creation/v21/i1/ark.asp Modeling the size of Noah’s Ark] {{en}}
*[http://www.answersingenesis.org/creation/v14/i4/report.asp AiG Nooan arkin todisteiden vakuuttavuudesta] {{en}}
*[http://www.netikka.net/mpeltonen/arkki.htm Vedenpaisumus ja Nooan arkki]
*[http://www.kolumbus.fi/r.berg/Nooan_arkki.html Nooan arkin piirustukset]

=== Nooan arkin historiallisuutta vastaan ===

* [http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/vedenpaisumus/ Vedenpaisumus, Nooan arkki ja tieteen tosiasiat]
* [http://www.otto.net/x-usko/arkki.html Nooan arkin ja maailmantulvan ongelmia]


[[Luokka:Vanha testamentti]]
[[Luokka:Vanha testamentti]]

Versio 19. tammikuuta 2018 kello 13.21

Edward Hicksin (17801849) näkemys Nooan arkista

Nooan arkki on Raamatun Vanhan testamentin vedenpaisumuskertomuksessa esiintyvä suuri laiva, jossa eläimet ja ihmiset kertomuksen mukaan selvisivät koko maailman kattavasta tulvasta. Kertomus Nooasta löytyy ensimmäisestä Mooseksen kirjasta, luvuista 6–9.[1]

Raamatun kertomuksen mukaan Jumala päätti tuhota ja siten puhdistaa ihmiskunnan, koska ihmisten pahuus oli kasvanut liian suureksi. Kuitenkin Nooa oli ollut Jumalalle kuuliainen, ja siksi Jumala määräsi hänet rakentamaan arkin. Arkin oli määrä pelastaa Nooa perheineen sekä eläimet. Niin sanotun pappiskirjan mukaan jokaista eläintä tuli kaksi kappaletta,[2] paitsi kaloja.lähde? Jahvisti-lähteen mukaan puhtaita eläimiä ja lintuja tuli seitsemän paria, ja muita eläimiä kaksi kappaletta.[3]

Käsitykset tarinan historiallisuudesta

Tulvamyyttejä koskeva vertaileva tutkimus käynnistyi 1870-luvulla. Mooseksen kirjassa kerrottu Nooan arkki -tarina perustuu vanhempiin mesopotamialaisiin kertomuksiin. Nykykäsityksen mukaan sen varhaisimmat versiot ovat peräisin Vanhan Babylonian valtakunnan ajalta eli noin 4000 vuoden takaa.[4]

Vuonna 1675 Athanasius Kircher yritti todistaa Raamatun kertomuksia kirjaimellisesti tosiksi. Hän esitti laskelmia, joiden mukaan arkki olisi voinut olla riittävän iso kuljettaakseen kaikki hänen tuntemansa eläinlajit. Vuoden 1875 painoksesta alkaen Encyclopedia Britannicassa ei esitetty enää arviota arkin koosta eikä arkkia pidetty historiallisena faktana.[5]

Arkin koko, materiaali ja rakenne Mooseksen kirjassa

Arkin muotoa, sen merikelpoisuutta ja kantavuutta spekuloitiin etenkin renessanssiaikana. Kuvauksissa arkin mallina on käytetty usein oman ajan laivoja. Kircher kuvasi arkin kuitenkin laatikoksi.[6] Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan arkin olleen pituudeltaan 300, leveydeltään 50, ja korkeudeltaan 30 kyynärää.[7] Kirjoittajien tarkoittamaa arkin kokoa ei voida laskea tarkasti, koska käytetty kyynärä ei ole tiedossa. Nooaa käskettiin myös tekemään arkkiin tsohar [= katto tai ikkuna].”[8] Ei ole täysin selvää, mikä tsohar oli tai miten se oli rakennettu. Jotkut tutkijat arvelevat, että se liittyy valoon, joten he kääntävät sen vastineella ”valoaukko” (KR 1938) tai ”akkuna” (Väl, KR 1776). Toiset taas yhdistävät sanan tsohar myöhäisempään arabialaiseen juureen, joka merkitsee ’(käden)selkää’, ’(eläimen) selkää’ tai ’(laivan) kantta’, ts. maasta tai vedestä poispäin olevaa osaa, ja sen vuoksi he kääntävät sen vastineella ”katto” (KR 1992, AT, RS, JB). Nooaa käskettiin päättämään tämä tsohar ”kyynärän korkeudelle”.[9] Kertomuksessa Jumala käskee rakentamaan arkin gofer-puusta.[10] Kyseinen sana esiintyy Raamatussa vain kerran, eikä sen merkityksestä ole varmaa tietoa. Sanan on otaksuttu tarkoittavan muun muassa sypressiä.[11] Suomalaisessa vuoden 1933/38 raamatunkäännöksessä materiaali oli 'honkapuu', vuoden 1992 käännöksessä sypressi.

Nooan arkin etsintä

Nooan arkkia on etsitty ja väitetty löydetyn eri paikoista. Arkin etsintä luetaan nykyään näennäisarkeologian alaan, ja löydöt ovat osoittautuneet luonnonmuodostumiksi.[12]

Lähteet

  1. 1. Moos. 6:1–22, 1. Moos. 7:1–24, 1. Moos. 8:1–22, 1. Moos. 9:1–29
  2. 1. Moos. 7:8–9
  3. 1. Moos. 7:2–5
  4. Y. S. Chen: The Primeval Flood Catastrophe: Origins and Early Development in Mesopotamian Traditions, s. 1–3. OUP Oxford, 2013-10. ISBN 9780199676200. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.1.2018). en
  5. The Project Gutenberg eBook of Encyclopædia Britannica, Volume II Slice V - Arculf to Armour, Philip. www.gutenberg.org. Viitattu 19.1.2018. (englanniksi)
  6. WWF: Noah's Ark History worldwideflood.com. Viitattu 19.1.2018.
  7. 1. Moos. 6:15
  8. 1 Moos. 6:16
  9. 1 Moos. 6:16
  10. 1 Moos. 6:14
  11. Jewish Encyclopedia, 1906: GOPHER-WOOD [1]
  12. Eric H. Cline: Biblical Archaeology: A Very Short Introduction, s. 71–75. Oxford University Press, 2009-09-28. ISBN 9780199741076. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.1.2018). en