Ero sivun ”Nousiainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+KM
Tilastokeskuksen linkki korjattu ja diagrammi päivitetty
Rivi 50: Rivi 50:


==Väestönkehitys==
==Väestönkehitys==
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.


{{Pylväsdiagrammi
{{Pylväsdiagrammi
Rivi 67: Rivi 67:
{{bar pixel|2005|#0099FF|446||4 518}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|446||4 518}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|480||4 865}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|480||4 865}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|479||4 857}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|479||4 859}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain+1980+%2D+2012&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =22.3.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =1.4.2013 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/010_vamuu_tau_102.px/?rxid=dd21f788-e096-49c2-a7f2-ba748846de24 | Nimeke =Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumaneljänneksen mukaan alueittain 2010 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =31.12.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =25.5.2017 | Kieli = }}</ref>
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =18.1.2018 | Kieli = }}</ref>
}}
}}



Versio 18. tammikuuta 2018 kello 15.05

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Nousiainen
Nousis

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°35′55″N, 022°05′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 538
Hallinnollinen keskus Nummi
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 199,49 km²
281:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 198,93 km²
– sisävesi 0,56 km²
Väkiluku 4 696
176:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 23,61 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 19,0 %
– 15–64-v. 60,3 %
– yli 64-v. 20,6 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 96,9 %
ruotsinkielisiä 0,8 %
– muut 2,3 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 6,5 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • SDP
 • Ps.

8
8
5
3
3
www.nousiainen.fi

Nousiainen (ruots. Nousis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nousiaisten naapurikunnat ovat Aura, Masku, Raisio, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Turku. Kunnan koilliskulmassa on alkujaan kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.

Historia

Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka, joka tiedetään varmuudella. Myyttisen legendan mukaan Uppsalan Piispa Henrik, jota väitetään myös Suomen ensimmäiseksi piispaksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156. Paikkana pidetään Hirvijoen rannalla sijaitsevan Nousiaisten kirkon liepeitä. Mahdollista kuitenkin on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt piispan Nousiaisissa päivätty kirje osoittaa, että kirkko oli vasta tuolloin ottamassa haltuunsa Nousiaisissa sijaitsevia muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin kuitenkin viimeistään vuoden 1249 jälkeen Koroisiin lähelle Turkua.

Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti.lähde? Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana.

Nousiaisissa on useita linnavuoria. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari.

Talouselämä

Maanviljely on Nousiaisten merkittävin elinkeino. Merkittäviin työllistäjiin kuului myös Teleste Oy:n elektroniikkatehdas, joka on kuitenkin jo lopettanut toimintansa kunnassa.

Uskonnolliset yhteisöt

Nousiaisissa toimii evankelisluterilainen Nousiaisten seurakunta[8]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[9].

Nähtävyydet

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Nousiaisten väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 430
1985
  
3 649
1990
  
3 996
1995
  
4 104
2000
  
4 189
2005
  
4 518
2010
  
4 865
2015
  
4 859
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Kyliä

Aatoila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Santamala (aik. Sontamala), Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola, Mutola

Liikenne

Nousiaisten läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Turun tiepiiri on käynnistänyt tiesuunnitelman valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi osuudelta, joka kulkee Raisiosta Nousiaisten Nummen kylään. Kaavailtu tielinja noudattelee Nousiaisissa valtatie 8:n nykyistä linjaa. Hankkeeseen sisältyy kunnan alueella yksi uusi eritasoliittymä. [12]

Katso myös

Lähteet

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kuntavaalit 2017, Nousiainen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Nousiaisten seurakunta Nousiaisten seurakunta. Viitattu 25.1.2012.
  9. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  10. Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
  12. Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19. tammikuuta 2010. Liikennevirasto. Viitattu 19. tammikuuta 2010. fin

Aiheesta muualla