Ero sivun ”Galileo Galilei” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
3 207 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Määritti vakautusasetukset sivulle ”Galileo Galilei”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 17032736 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 19. tammikuuta 2018 kello 09.05 (UTC)))
Tämä oli merkittävä muutos tieteessä, sillä antiikin [[Aristoteles|Aristoteleesta]] saakka [[logiikka]]a oli pidetty tieteen keskeisimpänä työkaluna.
 
Galilein merkitys oli suuri myös siinä, että hän Leonardo da Vinci
Galilein merkitys oli suuri myös siinä, että hän kiisti auktoriteettien, kuten kirkon ja antiikin filosofien aseman tieteessä. Auktoriteettien sokean tottelemisen ja hyväksymisen hylkääminen on nykyaikaisen tieteen metodin olennainen osa. Tämä kehitys johti tieteen eroamiseen uskonnosta ja filosofiasta. Nämä kaksi keskeistä tieteen kehitykseen liittyvää asiaa antavat syyn nimittää Galileo Galileita ”tieteen isäksi”.
Leonardo da Vinci
Leonardo da Vincin omakuva noin vuosilta 1512–1515, punaliitu.[1]
Leonardo da Vincin omakuva noin vuosilta 1512–1515, punaliitu.[1]
Syntynyt 15. huhtikuuta 1452
Vinci, Toscana, Kirkkovaltio
Kuollut 2. toukokuuta 1519 (67 vuotta)
Amboise, Indre-et-Loire, Ranska
Asuinpaikka Italia
Kansallisuus Italia
Tutkimusala Yleisnero. Vaikutti tieteessä, tekniikassa ja taiteessa.
Tunnetuimmat työt Mona Lisa, useat erilaiset laitteet.
Uskonnollinen kanta roomalaiskatolinen
Allekirjoitus Allekirjoitus
Näytä
Vasarin galleria
Leonardo di ser Piero da Vinci (it-Leonardo di ser Piero da Vinci.ogg kuuntele (ohje); 15. huhtikuuta 1452 Vinci, Toscana, Kirkkovaltio – 2. toukokuuta 1519 Amboise, Indre-et-Loire, Ranska) oli italialainen tieteilijä, matemaatikko, insinööri, keksijä, anatomi, taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, kasvitieteilijä, muusikko ja kirjailija. Leonardoa on usein kuvattu ”renessanssi-ihmisen” arkkityypiksi, mieheksi, jonka ilmeisen äärettömän uteliaisuuden tasolle nousivat vain hänen keksijänkykynsä.[2] Häntä pidetään laajalti yhtenä kaikkien aikojen suurimmista taidemaalareista ja ehkäpä kaikkien aikojen monipuolisimmin lahjakkaana ihmisenä.[3]lähde tarkemmin?
 
Leonardo da Vinci syntyi avioliiton ulkopuolella notaari Piero da Vincin ja maalaistyttö Caterinan pojaksi Vincissä Firenzen alueella. Hän sai koulutuksensa arvostetun firenzeläisen taidemaalarin Verrocchion ateljeessa ja toimi suuren osan työelämänsä alkupuolesta Ludovico il Moron palveluksessa Milanossa. Myöhemmin hän työskenteli Roomassa, Bolognassa ja Venetsiassa ja vietti viimeiset vuotensa Ranskassa kuningas Frans I:n hänelle lahjoittamassa kodissa.
 
Leonardo tunnettiin ja tunnetaan edelleen etenkin taidemaalarina. Kahdella hänen teoksistaan, Mona Lisalla ja Pyhällä ehtoollisella, on ainutlaatuinen asema kuuluisimpana, jäljennetyimpänä ja parodioiduimpana muotokuvana ja uskonnollisena maalauksena kautta aikojen. Niiden mainetta lähestyy vain Michelangelon Aatamin luominen.[2] Myös Leonardon piirustusta Vitruviuksen miehestä pidetään ikonisena. Hänen maalauksiaan on säilynyt ehkäpä vain viisitoista kappaletta, sillä hän kokeili jatkuvasti uusia tekniikoita, usein tuhoisasti, ja hänen oli vaikea saada teoksiaan valmiiksi.[4] Nämä muutamat teokset yhdessä hänen muistiinpanojensa kanssa, joihin kuuluu piirustuksia, tieteellisiä kaavioita ja ajatuksia maalaustaiteen luonteesta, muodostavat niin merkittävän kontribuution myöhemmille taiteilijoille, että sen kanssa voi kilpailla vain hänen aikalaisensa Michelangelo.
 
GalileinInsinöörinä merkitysLeonardon ajatukset olivat huomattavasti edellä aikaansa. Hän kehitteli helikopterin, panssarivaunun, aurinkovoimalan, laskimen, kaksoisrungon ja suurpiirteisen teorian laattatektoniikasta. Hänen suunnitelmistaan suhteellisen harvat toteutettiin tai oli suurimahdollista myöstoteuttaa siinähänen elinaikanaan,[5] ettämutta jotkin hänen pienemmistä keksinnöistään otettiin käyttöön, kuten automaattinen puolankelain ja kone langan vetolujuuden kokeilemiseksi.[6] Tiedemiehenä hän kiistiedisti huomattavasti anatomian, rakennustekniikan, optiikan ja hydrodynamiikan kehitystä. auktoriteettien, kuten kirkon ja antiikin filosofien aseman tieteessä. Auktoriteettien sokean tottelemisen ja hyväksymisen hylkääminen on nykyaikaisen tieteen metodin olennainen osa. Tämä kehitys johti tieteen eroamiseen uskonnosta ja filosofiasta. Nämä kaksi keskeistä tieteen kehitykseen liittyvää asiaa antavat syyn nimittää Galileo Galileita ”tieteen isäksi”.
 
1900-luvulla Galilein kokeiden oikeellisuus on kyseenalaistettu. Erityisesti ranskalainen tieteenhistorioitsija [[Alexandre Koyré]] on epäillyt kokeiden todenperäisyyttä. Teoksessa ''Kaksi uutta tiedettä'' kuvattu putoavan kappaleen kiihtyvyyden määritys esimerkiksi vaati tarkkaa ajanmittausta, minkä arvellaan olleen mahdotonta 1600-luvulla. Koyrén mukaan laki oli kehitetty deduktiivisella päättelyllä ja lähinnä havainnollistettu ajatuskokeilla.
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko