Ero sivun ”Konfirmaatio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 217.78.209.81 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Evtropios-samuel tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 15: Rivi 15:
''Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ei edellytä konfirmaatiota, vaan siihen riittää rippikoulun käyminen.''
''Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ei edellytä konfirmaatiota, vaan siihen riittää rippikoulun käyminen.''


Luterilainendef kirkko otti 1960-luvun alussa käyttöön [[alba (vaate)|alban]] konfirmoitavien asuna. Sitä ennen käytössä oli tytöillä valkoinen leninki tai jakkupuku, pojilla mustat housut, valkoinen paita ja musta tai valkoinen solmio tai solmuke. Joissakin seurakunnissa tämä tapa säilyi vielä 1970-luvulla.{{Lähde}}
Luterilainen kirkko otti 1960-luvun alussa käyttöön [[alba (vaate)|alban]] konfirmoitavien asuna. Sitä ennen käytössä oli tytöillä valkoinen leninki tai jakkupuku, pojilla mustat housut, valkoinen paita ja musta tai valkoinen solmio tai solmuke. Joissakin seurakunnissa tämä tapa säilyi vielä 1970-luvulla.{{Lähde}}


Konfirmaation kaava on virsikirjan liiteosassa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/toim-kirja/02_konf_a.doc| Nimeke = Konfirmaatiomessun kaava| Tekijä = | Tiedostomuoto = doc| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Konfirmaation kaava on virsikirjan liiteosassa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/toim-kirja/02_konf_a.doc| Nimeke = Konfirmaatiomessun kaava| Tekijä = | Tiedostomuoto = doc| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>

Versio 17. tammikuuta 2018 kello 11.18

Konfirmaatio Karjasillan kirkossa Oulussa

Konfirmaatio on kirkollinen toimitus, jossa seurakunnan jäsenestä tulee täysvaltainen kirkon jäsen. Suomalaisessa kulttuurissa konfirmaatio on myös aikuistumisriitti. Konfirmaation juuret ovat kastetapahtumassa. Suomessa evankelis-luterilaisessa rippikoulussa annettavan kasteopetuksen jälkeen voi tulla konfirmoiduksi, jolloin kastettu tunnustautuu kristityksi ja seurakunta rukoilee uskon vahvistusta. Ortodoksisessa kirkossa konfirmaatio tapahtuu jo kasteessa.

”Konfirmaatio”-sanan juuret ovat latinan sanassa ”confirmare”, joka tarkoittaa vahvistamista. Usein vahvistaminen ymmärretään vastoin luterilaista käsitystä kasteen vahvistamiseksi, mutta siinä on kysymys kastetun vahvistamisesta.

Konfirmaatio evankelis-luterilaisessa kirkossa

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa konfirmaatio mielletään rippikoulun päätösjuhlaksi, vaikka rippikoulun voikin käydä myös osallistumatta konfirmaatioon. Rippikoulussa valmistaudutaan konfirmaatioon, joka useimmiten toimitetaan seurakunnan messun yhteydessä. Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti korostettu konfirmaation ja ehtoolliselle osallistumisen yhteenkuuluvuutta. Aikuisrippikoulun käyneen ei tarvitse erikseen osallistua konfirmaatioon.[1]

Konfirmaation antamat oikeudet

  • Oikeus toimia kummina [2]
  • Oikeus osallistua ehtoolliselle itsenäisesti [3]
  • Vaalikelpoisuus seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on tullut täysi-ikäiseksi [4]

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ei edellytä konfirmaatiota, vaan siihen riittää rippikoulun käyminen.

Luterilainen kirkko otti 1960-luvun alussa käyttöön alban konfirmoitavien asuna. Sitä ennen käytössä oli tytöillä valkoinen leninki tai jakkupuku, pojilla mustat housut, valkoinen paita ja musta tai valkoinen solmio tai solmuke. Joissakin seurakunnissa tämä tapa säilyi vielä 1970-luvulla.lähde?

Konfirmaation kaava on virsikirjan liiteosassa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa. [5]

Konfirmaatio muissa kirkoissa

Roomalaiskatolisessa kirkossa konfirmaatio on sakramentti.

Ortodoksisessa kirkossa konfirmaatio on kaksiosainen: kasteen yhteydessä suoritetaan mirhavoitelu ja kun lapsi on täyttänyt 40 päivää suoritetaan liturgian yhteydessä seurakuntaan ottaminen. Nämä kaikki voidaan myös suorittaa peräkkäin: näin tehdään alkukirkon perintöä mukailevassa kasteliturgiassa, jonka kehitti amerikkalainen oppinut, isä professori Alexander Schmemann ja Suomeen toi isä arkkipiispa Paavali.[6] Näin ollen ortodoksinuoren käytyä kristinoppikoulun (vrt. luterilainen rippikoulu) häntä ei konfirmoida.

Mormonismissa

Konfirmaatio on myöhempien aikojen pyhien liikkeessä, myös Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkossa kastetta seuraava pyhä toimitus, jossa Melkisedekin pappeuden viranhaltijat asettavat kätensä kastetun pään päälle ja lausuvat sanat "Konfirmoin sinut Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseneksi" sekä "Ota vastaan Pyhä Henki". Tämän jälkeen annetaan vapaamuotoinen siunaus kastettavan elämää varten.lähde? Toisin kuin kasteeseen, jonka jo Aaronin pappeuteen kuuluva pappi voi toimittaa pätevästi, edellytetään konfirmaatioon korkeampaa eli Melkisedekin pappeutta. Yleensä konfirmaation suorittavat kaksi vanhinta.

Konfirmoida voidaan vasta kirkon jäseneksi kastettu henkilö. Tämän perusteella konfirmaation alaikäraja on 8 vuotta. Tavallisesti konfirmaatio suoritetaan melko pian kasteen jälkeen, jos paikalla on Melkisedekin pappeuden edustajia. Se voi tapahtua myös kastamisen jälkeisenä sunnuntaina seurakunnan läsnä ollessa.

Konfirmaation merkitys on kahtalainen. Se vahvistaa konfirmoitavan Kristuksen kirkon jäseneksi ja antaa hänelle Pyhän Hengen lahjan. Mormonismin mukaan Pyhä Henki vaikuttaa tosin maailmassa muutoinkin kuin konfirmoiduissa. Se todistaa ihmisille oikeasta ja väärästä, puhuu ikään kuin heidän omantunnon äänessään sekä todistaa evankeliumin ja Mormonin kirjan totuudesta. Kuitenkin vasta konfirmaatiossa ihminen saa Pyhän Hengen lahjan, joka tarkoittaa sitä, että Pyhä Henki voi olla hänen elämässään jatkuvasti. Pyhä Henki voi toimia jatkuvana kumppanina, johdattaa elämän tiellä, varjella vaaroista, lujittaa uskoa ja lujittaa todistusta. Pyhä Henki on myös Lohduttaja, joka auttaa murheissa.

Mormoniteologian mukaan Pyhän Hengen lahja voi ilmetä myös erityisinä armolahjoina, kuten kielilläpuhumisena ja parantamisena.lähde? Apostoli Paavali puhuu näistä 1. Korinttolaiskirjeen 12. luvussa. Nykyinen mormoniteologia korostaa kuitenkin enemmän Hengen roolia kristityn jokapäiväisessä elämässä.

Katso myös

Lähteet

  1. Kirkkojärjestys 1:3 finlex.fi.
  2. Kirkkojärjestys 2:16 finlex.fi.
  3. Kirkkojärjestys 3:5 finlex.fi.
  4. Kirkkolaki 7:3 finlex.fi.
  5. Konfirmaatiomessun kaava (doc) evl.fi.
  6. Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto


Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Konfirmaatio.