Ero sivun ”Alasaksa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
| iso3 = nds |
| iso3 = nds |
||
}} |
}} |
||
'''Alasaksa''' eli '''alasaksi''' on pohjoisessa [[Saksa]]ssa sekä [[Alankomaat|Alankomaiden]] koillisosissa puhuttava [[kieli]]. Vaikka |
'''Alasaksa''' eli '''alasaksi''' on pohjoisessa [[Saksa]]ssa sekä [[Alankomaat|Alankomaiden]] koillisosissa puhuttava [[kieli]]. Vaikka useat saksalaiset maallikot uskovat nykyalasaksia olevan [[saksan kieli|saksan]] [[murre]] tai murreryhmä, sillä on huomattavasti enemmän yhteisiä piirteitä [[hollannin kieli|hollannin]] kanssa. Yläsaksasta poiketen alasiksassa ja hollannissa ei ole esimerkiksi toteutunut niin sanottua toista germaanista äänteensiirtymistä. |
||
[[Tiedosto:Low Saxon dialects.png|left|thumb|Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.]] |
[[Tiedosto:Low Saxon dialects.png|left|thumb|Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.]] |
||
Versio 13. tammikuuta 2018 kello 13.38
| Alasaksa | |
|---|---|
| Oma nimi | nedersaksisch, neddersassisch, nedderdüütsch, plattdüütsch |
| Muu nimi | alasaksi |
| Tiedot | |
| Alue | Saksa, Hollanti, Baltia, Inkerinmaa, Viipurin lääni |
| Virallinen kieli | Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt Brandenburg |
| Puhujia | 5 miljoonaa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | - |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
germaaniset kielet länsigermaaniset kielet alasaksalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | nds |
| ISO 639-3 | nds |
Alasaksa eli alasaksi on pohjoisessa Saksassa sekä Alankomaiden koillisosissa puhuttava kieli. Vaikka useat saksalaiset maallikot uskovat nykyalasaksia olevan saksan murre tai murreryhmä, sillä on huomattavasti enemmän yhteisiä piirteitä hollannin kanssa. Yläsaksasta poiketen alasiksassa ja hollannissa ei ole esimerkiksi toteutunut niin sanottua toista germaanista äänteensiirtymistä.
Muinaisalasaksista on kirjallisia merkintöjä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen Lyypekin kansliakieltä.
Keskiajalla alasaksan puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko Itämeren alueella sekä Hollannissa. Alueen lingua francana keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin; muun muassa suomesta on tunnistettu useita alasaksalaisia lainasanoja.[1]
Uskonpuhdistuksen aikaan Raamattu käännettiin erikseen alasaksaksi. Hansaliiton heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.
Nykyalasaksalle ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu kirjoitusjärjestelmää. Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti hollannin tai saksan kirjakielen oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.
Vuonna 1994 Euroopan unioni tunnusti alasaksan alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksalla on virallinen asema kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, jotka ovat: Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt sekä Brandenburg. Kieltä puhutaan myös Hessenin pohjoisosassa.
Lähteet
- ↑ Bentlin, Mikko: Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2008. ISBN 978-952-5667-02-8. (tiivistelmä suomen kielellä)
Aiheesta muualla
- Sanakirja Plattmakers
- Sanakirja Drents
- Streektaal-Organisatie in het Nedersaksisch Taalgebied
- Institut für niederdeutsche Sprache e.V.
| ||||||||||||||||||