Ero sivun ”Avoin yhtiö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lisätty tavuviiva Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Avoin yhtiö''' on [[yhtiömuoto]], jossa kaikki yhtiömiehet |
'''Avoin yhtiö''' on [[yhtiömuoto]], jossa kaikki yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti yhtiön veloista ja muista velvoitteista sekä omasta että muiden yhtiömiesten puolesta. |
||
Avoin yhtiö on itsenäinen [[oikeushenkilö]]. Se perustetaan kahden tai useamman ''yhtiömiehen'' tekemällä [[yhtiösopimus|yhtiösopimuksella]]. Yhtiömiehinä voi olla joko luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä, kuten muita yrityksiä. |
Avoin yhtiö on itsenäinen [[oikeushenkilö]]. Se perustetaan kahden tai useamman ''yhtiömiehen'' tekemällä [[yhtiösopimus|yhtiösopimuksella]]. Yhtiömiehinä voi olla joko luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä, kuten muita yrityksiä. |
||
Versio 8. tammikuuta 2018 kello 03.05
Avoin yhtiö on yhtiömuoto, jossa kaikki yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti yhtiön veloista ja muista velvoitteista sekä omasta että muiden yhtiömiesten puolesta.
Avoin yhtiö on itsenäinen oikeushenkilö. Se perustetaan kahden tai useamman yhtiömiehen tekemällä yhtiösopimuksella. Yhtiömiehinä voi olla joko luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä, kuten muita yrityksiä.
Avoimet yhtiöt ovat Suomessa verraten harvinaisia. Avoimia yhtiöitä oli 31.3.2013 kaupparekisterissä 12 531, mikä muodosti 2 % kaikista yrityksistä. Avointen yhtiöiden määrä on ollut laskusuunnassa.[1]
Avoimen yhtiön hyviä puolia esimerkiksi osakeyhtiöihin verrattuna on verrattain suuri sopimusvapaus yhtiötä muodostettaessa. Lainsäädäntö antaa melkoisen paljon vapautta sopia yhtiön sisäisestä hallinnosta ja valtasuhteista, ainoastaan harvat lakipykälät ovat pakottavia. Avoimen yhtiön voi myös perustaa välittömästi, sillä avoin yhtiö katsotaan muodostuneeksi samalla hetkellä kun yhtiösopimus allekirjoitetaan. Vastaavasti avoimen yhtiön huonoja puolia on juuri yhtiömiesten rajaton ja henkilökohtainen vastuu yhtiön veloista, samalla kun jokaisella yhtiömiehellä on valta hoitaa yhtiön välttämättömiä tai hyödyllisiä asioita ilman erityistä lupaa toisilta yhtiömiehiltä. Tämän vuoksi avoimet yhtiöt vaativat yhtiömiehiltä paljon keskinäistä luottamusta.
Mikäli yhtiön kaikki yhtiömiehet eivät ole vastuullisia, vaan mukaan tulee myös pelkässä rahoittajan asemassa olevia äänettömiä yhtiömiehiä, yhtiöstä tulee kommandiittiyhtiö.
Avoimen yhtiön nimi ja lyhenne
Suomessa avoimen yhtiön toiminimessä tulee olla sanat "avoin yhtiö" tai "öppet bolag".[2][3] Vaihtoehtoisesti nimestä on muutoin käytävä ilmi, että yhtiömiehiä on vähintään kaksi (esimerkiksi "Virtanen & Lahtinen" tai "Virtanen & kumppanit").[4]
Avoimesta yhtiöstä käytetään yleiskielessä joskus lyhennettä ay. Kaupparekisteri ei kuitenkaan hyväksy tätä lyhennettä osaksi yhtiön toiminimeä, koska se ei ole toiminimilain mukainen eikä yksiselitteinen (lyhenne voi tarkoittaa avoimen yhtiön lisäksi muun muassa ammattiyhdistystä). Rajoitus koskee myös ruotsinkielistä lyhennettä öb.[4][5]
Yhtiölle voidaan haluttaessa rekisteröidä rinnakkaistoiminimi muillakin kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Kaupparekisteri antaa avoimelle yhtiölle seuraavat käännökset:[6]
- englanniksi Partnership
- saksaksi offene Handelsgesellschaft
Verotus
Avoin yhtiö voi tehdä toimintavarauksen.[7]
Lähteet
- Wilhelmsson & Jääskinen: Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, Kauppakaari 2001
Viitteet
- ↑ http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html
- ↑ Toiminimilaki (2.2.1979/128) 7 §
- ↑ Firmalag (2.2.1979/128) 7 §
- ↑ a b PRH: Nimiohjeet Viitattu 11.10.2014
- ↑ PRH: Anvisningar för utformning av företagsnamn Viitattu 11.10.2014
- ↑ PRH: Toiminimellä voi olla erikielisiä rinnakkaistoiminimiä Viitattu 11.10.2014
- ↑ http://www.veronmaksajat.fi/Veroilmoitus/Henkiloyhtion-veroilmoitus/
Aiheesta muualla