Ero sivun ”Rosenbom” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Viitteiden lisäilyä-1
kirjallinen viite
Rivi 4: Rivi 4:
== Puuveistos kerää almuja ==
== Puuveistos kerää almuja ==


Puuveistos on värillinen ja esittää harmaatukkaista miestä merimiesvaatteissa. Täysikokoinen veistos on itse asiassa [[vaivaisukko]]: Rosenbom kerää [[almu]]ja köyhille.<ref name=":0" /> Köyhien avustaminen oli kirkkojen velvollisuus, ja Rosenbom auttaa seurakuntaa tässä tehtävässä. Kun ukon hattua kohottaa, voi laittaa kolikoita päässä olevaan keräyslippaaseen.
Puuveistos on värillinen ja esittää harmaatukkaista miestä merimiesvaatteissa. Täysikokoinen veistos on itse asiassa [[vaivaisukko]]: Rosenbom kerää [[almu]]ja köyhille.<ref name=":0" /> Köyhien avustaminen oli kirkkojen velvollisuus,<ref name="santaholma_2001">{{kirjaviite| Nimeke=Vaivaisukot – Tummatukka ja kirkonäijät |Tekijä=Santaholma, Kaija |Julkaisija=Sarmala Oy/Rakennusalan kustantajat RAK |Vuosi= 2001 |Tunniste= ISBN 951-664-078-8| Sivu=5–8}}</ref> ja Rosenbom auttaa seurakuntaa tässä tehtävässä. Kun ukon hattua kohottaa, voi laittaa kolikoita päässä olevaan keräyslippaaseen.


Vasemmassa kädessään Rosenbom pitää kylttiä, jossa on vanhalla ruotsilla teksti:
Vasemmassa kädessään Rosenbom pitää kylttiä, jossa on vanhalla ruotsilla teksti:

Versio 7. tammikuuta 2018 kello 17.57

Ukko Rosenbom -veistos kirkon edessä Karlskronassa on alkuperäisen kopio.

Rosenbom (ruots. Gubben Rosenbom) on historiallinen ruotsalainen puuveistos. Suosittu Ukko Rosenbom on seissyt Karlskronassa Ulrika Pian amiraliteettikirkon edessä 1700-luvun puolivälistä saakka. Veistos on tullut tunnetuksi erityisesti Selma Lagerlöfin teoksesta Peukaloisen retket villihanhien seurassa.[1]

Puuveistos kerää almuja

Puuveistos on värillinen ja esittää harmaatukkaista miestä merimiesvaatteissa. Täysikokoinen veistos on itse asiassa vaivaisukko: Rosenbom kerää almuja köyhille.[1] Köyhien avustaminen oli kirkkojen velvollisuus,[2] ja Rosenbom auttaa seurakuntaa tässä tehtävässä. Kun ukon hattua kohottaa, voi laittaa kolikoita päässä olevaan keräyslippaaseen.

Vasemmassa kädessään Rosenbom pitää kylttiä, jossa on vanhalla ruotsilla teksti:

Ödmjukast jag Er ber
Fast rösten är nog matt
Kom lägg en penning ner
Men lyften uppå min hatt
~ * ~
Säll är den som låter sig
Wårda om de fattige

Käännös voisi kuulua vaikka näin: Nöyrimmästi pyydän Teiltä - vaikka äänein heikko on - Hattuain nostamalla - Laitathan pennin aukkohon ja Siunattu on, ken köyhästä huolta kantaa. Viimeinen virke on peräisin Psalmien kirjasta (Ps. 41:2): "Hyvä on sen osa, joka pitää huolta avuttomasta".

Historia

Aito Rosenbom on siirretty sisälle kirkkoon vuonna 1956.

Rosenbom on seissyt 1750-luvulta saakka Karlskronan Ulrika Pian Amiraliteettikirkon edessä. Nykyinen Ukko Rosenbom kirkon ulkopuolella on alkuperäisen kopio, jonka veistäjä on Karl ”Hästö Kalle” Karlsson. Vuonna 1956 alkuperäinen puuveistos siirrettiin suojaan turvallisempaan paikkaan kirkon sisälle. On historian hämärän peitossa kuinka figuuri oikeasti sai alkunsa. Rosenbomin legenda on kuitenkin yhtenäinen tarina, johon sekoittuu sekä totta että tarua.

Nimi Rosenbom juontaa juurensa todennäköisesti Ruotsin merivoimissa palveluksessa olleeseen Mats Rosenbomiin Ahvenanmaalta. Mats Rosenbom asettui varhaiseen Karlskronaan vuonna 1679. Legendan mukaan vanha ja köyhtynyt Rosenbom kiersi talosta taloon keräämässä almuja uuden vuoden aattona 1717. Usein almu annettiin viinapaukun muodossa, minkä johdosta merimies tuli lopulta juovuksiin. Kapteeni Lagerbielken talolla Rosenbom kumarsi kiitokseksi saamistaan almuista, mutta unohti ottaa hattunsa päästä; niinpä hattu tippui maahan. Kapteeni nosti hatun ylös ja nauroi: "Jos haluatte että Rosenbom kiittää teitä, saatte itse nostaa hänen hattuaan". Tämä huvitti Rosenbomia, ja niin hän toisti kapteenin sanat seuraavan talon ovella.

Mutta seuraavassa talossa asui kuulu kuvanveistäjä Kolbe, joka ei pitänyt tempausta lainkaan hauskana. Kolbe kumautti Rosenbomia ja lennätti vanhan miehen yön selkään. Jonkin ajan kuluttua Kolben omatuntoa alkoi kolkuttaa, ja hän lähti Rosenbomin perään. Rosenbom näki matkan päästä Kolben olevan tulossa, ja peloissaan hän piiloutui Amiraliteettikirkon luokse. Seuraavana aamuna Rosenbom löytyi kirkolta kuoliaaksi paleltuneena. Pian tämän jälkeen Kolbe veisti Ukko Rosenbomista puukuvan, jolle saattoi antaa almuja.

Siitä on todisteet, että Mats Rosebom muutti Karlskronaan vuonna 1679, ja että hän kuului merivoimiin vuoteen 1704. Sen sijaan miehen nimeä ei löydy merivoimista eläkkeelle jääneiden joukosta, eikä miehen kuolemaa mainita kirkonkirjoissa. Luultavasti Mats Rosenbom ei siis kuollut Karlskronassa. Vanhin kirjallinen viite veistoksen olemassaoloon on vuodelta 1793. Kirjailija Selma Lagerlöf käytti legendaa, mutta otti kirjallisia vapauksia ja teki Rosenbomista merimiehen kuuluisalle sotalaiva Dristighetenille. Dristigheten laskettiin vesille vuonna 1785, joten oikea historiallinen Rosenbom ei mitenkään voinut olla sen miehistön jäsen.

Nykyään otaksutaan että alkuperäinen puu-ukko on veistetty laivaston telakalla Karlskronassa. Karlskronassa työskenteli lukuisia puuseppiä Suomesta, missä tällaiset keräyslippaat olivat laajalle levinneitä 1700-luvulla. Tämä oletus ei kuitenkaan kerro mitään siitä, mistä syystä Rosenbom tuli keräyslippaan nimeksi.

Lähteet

  1. a b Rosenbom - Historical wooden sculpture in Karlskrona | GuidebookSweden GuidebookSweden. Viitattu 7.1.2018. (englanniksi)
  2. Santaholma, Kaija: Vaivaisukot – Tummatukka ja kirkonäijät, s. 5–8. Sarmala Oy/Rakennusalan kustantajat RAK, 2001. ISBN 951-664-078-8.