Ero sivun ”Leimahduspiste” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p stilisointia
kh
Rivi 24: Rivi 24:
Nesteet saattavat syttyä myös leimahduspisteensä alapuolella olevissa lämpötiloissa, jos ne ovat erittäin hienojakoisessa sumumaisessa muodossa tai ovat koostuneet eri jakeista kuten öljytuotteet. Nesteseoksien leimahduspiste voi olla alempi kuin yksittäisten seoksessa olevien aineiden leimahduspisteet.
Nesteet saattavat syttyä myös leimahduspisteensä alapuolella olevissa lämpötiloissa, jos ne ovat erittäin hienojakoisessa sumumaisessa muodossa tai ovat koostuneet eri jakeista kuten öljytuotteet. Nesteseoksien leimahduspiste voi olla alempi kuin yksittäisten seoksessa olevien aineiden leimahduspisteet.


Nesteen leimahduspiste määritetään nostamalla hitaasti nesteen lämpötilaa, kunnes nesteen pinnasta alkaa vapautua höyryjä. Kun höyryt muodostavat oikean suhteen ilman kanssa, syntyy höyryn ja [[happi|hapen]] syttyvä seos. Tämä voidaan todeta pinnan yläpuolelle viedyn pistoliekin avulla, jolloin liekki leiskahtaa koko nestepinnan yli. Alin lämpötila, jossa tämä leiskahdus tapahtuu on nesteen leimahduspiste. Kun pistoliekki poistetaan niin nestepinta ei kuitenkaan syty palamaan. Mikäli nestettä lämmitetään edelleen ja höyryn määrä kasvaa tarpeeksi, voi syttyä [[allaspalo]], joka ei sammu itsestään ennen polttoaineen tai hapen loppumista.
Nesteen leimahduspiste määritetään nostamalla hitaasti nesteen lämpötilaa, kunnes nesteen pinnasta alkaa vapautua höyryjä. Kun höyryt muodostavat oikean suhteen ilman kanssa, syntyy höyryn ja [[happi|hapen]] syttyvä seos. Tämä voidaan todeta pinnan yläpuolelle viedyn pistoliekin avulla, jolloin liekki leiskahtaa koko nestepinnan yli. Alin lämpötila, jossa tämä leiskahdus tapahtuu on nesteen leimahduspiste. Kun pistoliekki poistetaan, nestepinta ei kuitenkaan syty palamaan. Mikäli nestettä lämmitetään edelleen ja höyryn määrä kasvaa tarpeeksi, voi syttyä [[allaspalo]], joka ei sammu itsestään ennen polttoaineen tai hapen loppumista.


Aineiden leimahduspisteet on otettava huomioon aineiden kuljetuksissa ja varastoinnissa paloturvallisuuden kannalta.
Aineiden leimahduspisteet on otettava huomioon aineiden kuljetuksissa ja varastoinnissa paloturvallisuuden kannalta.

Versio 2. tammikuuta 2018 kello 23.32

Tämä artikkeli käsittelee kemiallista ominaisuutta. Malcolm Gladwellin kirjasta kertoo artikkeli Leimahduspiste (kirja).

Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa nesteestä normaalipaineessa haihtuu niin paljon höyryjä, että ne muodostavat nestepinnan päällä olevan ilman kanssa palavan kaasuseoksen. Leimahduspisteen lämpötila voidaan ilmaista joko lyhenteellä c.c. eli closed cup, jolloin mittaus on tehty suljetun astian menetelmällä tai lyhenteellä o.c. eli open cup, jolloin mittaus on tehty avoimen astian menetelmällä.

Eräiden aineiden leimahduspisteitä [°C]

[1]

Ruokaöljyjen leimahduspisteitä [°C]

Nesteet saattavat syttyä myös leimahduspisteensä alapuolella olevissa lämpötiloissa, jos ne ovat erittäin hienojakoisessa sumumaisessa muodossa tai ovat koostuneet eri jakeista kuten öljytuotteet. Nesteseoksien leimahduspiste voi olla alempi kuin yksittäisten seoksessa olevien aineiden leimahduspisteet.

Nesteen leimahduspiste määritetään nostamalla hitaasti nesteen lämpötilaa, kunnes nesteen pinnasta alkaa vapautua höyryjä. Kun höyryt muodostavat oikean suhteen ilman kanssa, syntyy höyryn ja hapen syttyvä seos. Tämä voidaan todeta pinnan yläpuolelle viedyn pistoliekin avulla, jolloin liekki leiskahtaa koko nestepinnan yli. Alin lämpötila, jossa tämä leiskahdus tapahtuu on nesteen leimahduspiste. Kun pistoliekki poistetaan, nestepinta ei kuitenkaan syty palamaan. Mikäli nestettä lämmitetään edelleen ja höyryn määrä kasvaa tarpeeksi, voi syttyä allaspalo, joka ei sammu itsestään ennen polttoaineen tai hapen loppumista.

Aineiden leimahduspisteet on otettava huomioon aineiden kuljetuksissa ja varastoinnissa paloturvallisuuden kannalta.

Lähteet