Ero sivun ”Teksti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
→Tekstitetty puhe: Lähdepyyntöjä Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Otsikko: Uudelleenkirjoitettu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
=== Otsikko === |
=== Otsikko === |
||
Tekstissä [[otsikko]] on yleensä tekstin nimeksi annettu sarja sanoja joka kertoo lyhyesti, mitä teksti sisältää. |
|||
Otsikko kertoo lyhyesti, mistä tekstissä on kyse. |
|||
Erityisesti |
Erityisesti iltapaivälehdissä uutisartikkelien tekstejä otsikoidaan melko vapaamuotoisesti{{lähde}} lukijan mielenkiinnon herättämiseksi. Tällöin teksti ei välttämättä vastaa täysin otsikon aiheuttamia lukijan odotuksia artikkelista. |
||
=== Leipäteksti === |
=== Leipäteksti === |
Versio 2. tammikuuta 2018 kello 18.28
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sekava ja epämääräinen esseentynkä |
Teksti on kirjoitusta, jossa kielellisessä muodossa ilmaistaan haluttu asiasisältö. Teksti voi olla kirjalliseksi muutettua puhetta tai pelkästään muodossa tuotettu tai suoraan kirjoituksesi muodostettu sisältö. Pääasiassa tekstiä on koneellisesti tai käsin laaditut kirjalliset esitykset.
1850-luvulla tekstien piiriin tulivat myös kaukokirjoituksella kirjoitetut viestit, jotka olivat parannus sähköttämällä toteutettuun viestiliikenteeseen.
Sanomalehtitekstin osia ovat otsikko, ingressi ja leipätekstilähde?
Kirjoitettu teksti
Otsikko
Tekstissä otsikko on yleensä tekstin nimeksi annettu sarja sanoja joka kertoo lyhyesti, mitä teksti sisältää.
Erityisesti iltapaivälehdissä uutisartikkelien tekstejä otsikoidaan melko vapaamuotoisestilähde? lukijan mielenkiinnon herättämiseksi. Tällöin teksti ei välttämättä vastaa täysin otsikon aiheuttamia lukijan odotuksia artikkelista.
Leipäteksti
Leipäteksti on sanomalehtiartikkelin varsinainen sisältö, joka sisältää artikkeliaineiston.
Ingressi
Ingressi on lehtiartikkelissa lyhyt yhteenveto siitä, mistä artikkelin leipäteksti kertoo.
Lähdeviitteet
Teksteissä, erityisesti tieteellisessä kirjoittamisessa, mutta myös asiasanomalehtiartikkeleissa voi olla lähdeviitteitä, joiden avulla lukija voi harjoittaa lähdekritiikkiä ja löytää uusia lähdeaineistoja omien tuotostensa kokoamiseksi.
Ladonta
Tekstien ladonnassa on käytetty huomioarvon parantamiseksi myös erilaisia kirjasimia. Otsikko, ingressi ja leipäteksti voivat olla eri fonteilla toteutettuja.
Tekstitetty puhe
Televisioissa vieraskielisen ohjelman alle kirjoitetaan käännös. Usein käännös on lyhyempi kuin puhutut sanatlähde? alkuperäismuodossaan. Monilla pienillä kielialueilla ei puhuttua sanaa korvata katselijan ymmärtämän kielenlähde? sanoilla dubbaamalla, vaan käännös tehdään tekstityksenä ruudun alalaitaan.lähde?
Aiheesta muualla
- Kirjoittajan ABC-kortti. Oulun yliopisto.