Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ensimmäinen ristiretki Suomeen (muokkaa)

Versio 28. joulukuuta 2017 kello 10.07

276 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
Tekstin parantelua.
(Lisätty tietoa.)
(Tekstin parantelua.)
{{ristiretki}}
[[Tiedosto:Erik den helige och biskop Henrik.jpg|pienoiskuva|343x343px|Keskiaikainen kuvaus [[Eerik Pyhä|Eerik Pyhän]] ja Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrikin]] matkasta Suomeen.]]
'''Ensimmäinen ristiretki Suomeen''' on [[Ruotsi]]sta Lounais-Suomeen mahdollisesti [[1150]]-luvulla tehty [[ristiretki]].<ref name="ERA_1985_24">Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 24</ref> RistiretkeäRistiretken pidettiintodenperäisyydestä 1900-luvunei alkuunole astivarmuutta. todellisenaJonkinlainen tapahtumana,laaja muttasotaretki uudemmatkuitenkin tutkijattehtiin pitävätRuotsista retkeäSuomeen [[legenda]]na1150-luvulla.<ref Vaikkaname=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas sotaretkiHeikkilä|Nimeke=Pyhän olisiHenrikin tapahtunut,legenda|Vuosi=2006|Sivu=55-56|Julkaisija=Suomalaisen niinkirjallisuuden sitäseuran toimituksia 1039 (2.painos)}}</ref> Sotaretkeä ei kuitenkaan voida pitää varsinaisena ristiretkenä, vaan sotaretkenäajalle jatyypillisenä sotaretkenä, niin sanottuna [[Ledung|ledung-retkenä]]-retkenä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Gerog Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=380|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Myyttisen retken tavoitteena oli [[Katolinen kirkko|Katolisen]] Kristinuskon levittäminen [[Suomalainen muinaisusko|pakanalliseen]] Lounais-Suomeen.
 
==Tiedot sotaretkestä==
 
Tiedot ensimmäisestä ristiretkestä perustuvat 1270-luvulla kirjoitettuun ''[[Pyhän Eerikin legenda]]an'', jota ei voida pitää luotettavana lähteenä.<ref name="Vahtola_1987">{{Kirjaviite|Tekijä=Zetterberg, Seppo (toim.)|Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen|Vuosi=1987|Luku=Eerik-kuningas ja Henrik-piispa Suomessa, kirj. Jouko Vahtola|Sivu=|Sivut=48-52|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 951-0-14253-0}}</ref> Ristiretken on arveltu tapahtuneen vuonna [[1155]], [[1157]] tai [[1158]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=71-74|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref> [[Daniel Juslenius]] ilmoitti vuonna 1700 julkaisemassaan väitöskirjassaan [[Aboa Vetus et Nova|Aboa vetus et nova]] retken tapahtuneen vuonna 1150.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Heikkilä|Nimeke=Pyhän Henrikin legenda|Vuosi=2006|Sivu=40|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1039 (2.painos)}}</ref>
 
Piispa Henrikin kohtalosta kertovat puolestaan [[Pyhän Henrikin legenda]] Turusta vuoden 1300 paikkeilta<ref name="ERA_1985_24" /> sekä ''[[Piispa Henrikin surmavirsi]]''. Edellinen on laadittu muokkaamaan piispa Henrikin hautakirkosta ja [[Köyliö]]stä maineikasta ''palvontapiiriä''.<ref name="ERA_1985_26">Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 26</ref> Jälkimmäinen puolestaan on suomenkielinen, [[kalevalainen runous|kalevalamittainen kansanruno]], joka kirjoitettiin muistiin vasta 1600-luvulla, vaikka luultavasti syntyikin jo keskiajalla. Surmavirren mukaan kieron vaimonsa valheiden yllyttämä talonpoika [[Lalli]] tappoi Henrikin [[Köyliönjärvi|Köyliönjärven]] jäällä kirveellä.
Lähteiden mukaan arviolta vuonna 1155 Ruotsin kuningas [[Eerik Pyhä]] (Eerik IX Jedvardinpoika) ja englantilaista syntyperää ollut Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrik]] matkasivat [[Uplanti|Uplannista]] Lounais-Suomeen, mahdollisesti [[Satakunnan maakunta|Satakuntaan]] tai Varsinais-Suomen pohjoisosaan sotajoukon kanssa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=156|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref> Kuningas palasi sotaretken päätyttyä takaisin Ruotsiin piispan jäädessä järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan.
 
== Sotaretken ajankohta ja syyt ==
 
Retken ajankohdaksi on ehdotettu lähes kaikki 1150-luvun vuosia. Laajinta kannatusta ovat saaneet vuodet 1150, 1155, 1157 ja 1158. Muita ehdotettuja vuosia ovat olleet 1153, 1154 ja 1156.<ref name=":0" />
''Pyhän Eerikin legenda'' kertoo muun muassa Suomeen tehdystä ristiretkestä. Legendan mukaan suomalaiset tekivät ryöstöretkiä nykyisen Ruotsin alueelle saaden aikaan suurta tuhoa, minkä johdosta Eerik Pyhä päätti lähteä valloittamaan Suomen ja käännyttämään pakanoita kristinuskoon. Legendan historiallinen lähdearvo on usein kyseenalaistettu tutkimuksessa ja varmuutta ensimmäisen ristiretken todenperäisyydestä ei ole.▼
 
▲''[[Pyhän Eerikin legenda''|Pyhän kertoo muun muassa Suomeen tehdystä ristiretkestä.Eerikin Legendanlegendan]] mukaan suomalaiset tekivät ryöstöretkiä nykyisen Ruotsin alueelle saaden aikaan suurta tuhoa, minkä johdosta [[Eerik Pyhä]] päätti lähteä valloittamaan Suomen ja käännyttämään pakanoitasuomalaisia kristinuskoon. Legendan historiallinen lähdearvo on usein kyseenalaistettu tutkimuksessa ja varmuutta ensimmäisen ristiretken todenperäisyydestä ei ole.
 
Kristinusko oli joka tapauksessa alkanut levitä Suomeen jo aiemmin, viimeistään 1000-luvulla. Toisaalta Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon asema Suomessa vakiintuivat lopullisesti vasta 1200-luvun kuluessa, ilmeisesti niin sanotun [[toinen ristiretki Suomeen|toisen ristiretken]] yhteydessä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:MobileDiff/16986260”

Navigointivalikko